Kirjava joukko - Novelleja

Carit Etlar

Description

The Project Gutenberg EBook of Kirjava joukko, by Carit EtlarThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online atwww.gutenberg.orgTitle: Kirjava joukko NovellejaAuthor: Carit EtlarRelease Date: August 25, 2008 [EBook #26428]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KIRJAVA JOUKKO ***Produced by Tapio RiikonenKIRJAVA JOUKKONovellejaKirj.CARIT ETLARSuomennos ["Broget Sellskab"].Porvoossa, G. L. Söderström'in kirjapainossa. 1874.SISÄLLYS: Esipuhe I. Väkevin II. AlamittainenIII. Ei nimeäESI-PUHE.Tanskan vähälukuinen kansa ei nykyjään ole tullut kuuluksi voittajana sotatanterilla eikä ratkaisijana maailman suurissatapauksissa, mutta sen sivistys ja kirjallisuus, sen työt tieteen ja taiteen alalla ovat antaneet sille arvollisen sijanPohjoismaiden kansain joukossa. Tanskan saarissa ja Juutinmaan kanervikankailla on syntynyt miehiä, jotka teoksilla jakirjoituksillaan ovat tehneet kotimaatansa tunnetuksi ja mainioksi. Siellä ei ainoastaan ole ilmestynyt tarkkoja tutkijoitatieteissä, vaan myöskin runoelmain ja huvittavain romaanien sekä novellien kirjoittajia. Juutinmaan kanervikankaittenomituisesta luonteesta ja köyhistä asukkaista on esimerkiksi kirjoitettu niin paljon oivallisia kertomuksia, että niitä onsyntynyt kokonainen "kirjallisuus" ja niitä on ...

Informations

• Publié par: theyn
• Publié le: 08 décembre 2010
• Nombre de lectures: 39
• Langue: Finnish

Extrait

The Project GtuneebgrE oBkoo Kif avrjjoa koukyb ,raC E tiralt  eBoThiss fook i esu rhta yn efoywane ont  arehe tsoc onhtiw dnaonr serta mlso twhatsoevictions  yamypoc .re uoY t  iayaw t, i vegi tnuesi eru-o  rs oftermthe der tuG tcejorP eht  iseenic LrgbeenBe s kooo ronilnluncd dethwihi t .grog e at www.gutenber

SISÄLLYS:  Esipuhe  I. Väkevin II. Alamittainen III. Ei nimeä

Novelleja

KIRJAVA JOUKKO

Suomennos ["Broget Sellskab"].

Kirj. CARIT ETLAR

Produced by Tapio Riikonen

Porvoossa, G. L. Söderström'in kirjapainossa. 1874.

Title: Kirjava joukko Novelleja Author: Carit Etlar Release Date: August 25, 2008 [EBook #26428] Language: Finnish

*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KIRJAVA JOUKKO ***

ESI-PUHE.

Tanskan vähälukuinen kansa ei nykyjään ole tullut kuuluksi voittajana sotatanterilla eikä ratkaisijana maailman suurissa tapauksissa, mutta sen sivistys ja kirjallisuus, sen työt tieteen ja taiteen alalla ovat antaneet sille arvollisen sijan Pohjoismaiden kansain joukossa. Tanskan saarissa ja Juutinmaan kanervikankailla on syntynyt miehiä, jotka teoksilla ja kirjoituksillaan ovat tehneet kotimaatansa tunnetuksi ja mainioksi. Siellä ei ainoastaan ole ilmestynyt tarkkoja tutkijoita tieteissä, vaan myöskin runoelmain ja huvittavain romaanien sekä novellien kirjoittajia. Juutinmaan kanervikankaitten omituisesta luonteesta ja köyhistä asukkaista on esimerkiksi kirjoitettu niin paljon oivallisia kertomuksia, että niitä on syntynyt kokonainen "kirjallisuus" ja niitä on käännetty useaan vieraasen kieleen. Mainion Blicherin "Runoelmia Juutinmaalta" on muutamia käännetty suomeksikin, vaikka käännöstä sen kankeuden ja kielivirheiden vuoksi ei sovi kiittää onnistuneeksi.

Juutinmaalta ovat myöskin useat Carit Etlarin novellit syntyisin. Hänen oikea nimensä on Juhana Kaarle Kristian Brosböll, vaikka hän vuodesta 1838 saakka edellisellä nimellä on tunnettu Tanskan kirjallisuudessa. Pienempien novellien kirjoittamisessa on hän etenkin taitava. Hänen kertomuksensa sisältävät paljon historiallista ja kansantaruista kerättyä ainetta sekä todistavat, että tekijällä on rikas kuvastinaisti, vaikka ei hän aina täydellisesti taiteen tavalla kääri kertomuksen eri osia kerälle, sovittele niitä sommelolle, niin että ne luonnikkaasti yhtyisivät yhdeksi kokonaisuudeksi. Koska hänen novellinsa kuitenkin ovat sangen huvittavat, ovat ne käännettyinä levinneet useaan valtakuntaan ja Carit Etlaria on tarinoitsijana verrattu Meyer Aaron Goldschmidt'iin, joka kentiesi on Tanskan paras "kertoja".

Carit Etlar syntyi 7 p. Elok. 1820 Frederician kaupungissa Juutinmaalla ja työskenteli nuorena isänsä kauppatoimissa, vaan halu kirjallisiin yrityksiin saattoi hänet kohta Kyöpenhaminaan. Hän on sitte yhtenänsä kirjoittanut novelleja, runoelmia ja tutkimuksia estetiikin alalta. Hänen teoksiaan on kerätty kolmatta kymmentä vihkoa; novelleja on painettu kaksi vihkoa, joille on pantu yhteiseksi nimeksi "Broget Sellskab". Carit Etlar tuli v. 1853 virkamieheksi kuninkaan suuressa kirjastossa, vaan on sitte toisinaan ollut matkoillakin, esimerk. Pohjois-Afrikassa ja Unkarissa, joista hän on kirjoittanut kertomuksia.

ldenGyrnatstjea  jaamplliannkuim tavo ihnav ät ysileimäm aj ätttauthuietaviar tatavna ,m öyatna heiskinnimidän  tsinimiu,allpat lupenttailer, laakkiiklaal ,imssä selvyyttä, ylev  hytänrtii ä p nsii .äsnöytoru nädie neunnantaku Valsiap ,ipsoasovts kusuTaa imisa panaK l asaksn.assistä ja aulaa heo  nelthihtsroai unuhuu Jnmtin aa niuihimääknum n kansantarina, ktiättyyyu esmaipen konohlii estisihäl nig j ,ällöt , RiThimöbinngkj alonanohn a iaväme trakeH .nädimiiseneh aanelatneT nakserehllsiisen ja ä uskollättise iothat nähn ku, säenim nänehdist iavilik nearekesp Shaään. arksraaton,ns ne avaran suon kesk e ,a ättisokeimoras ntkesiaier henll iähsooi eussillnsa dollä eh ätsäre i isiletaajo, eämpasup lka ietari G, että Preank solyedsnjtmesiikrkn ha ese utturatt isennuin keläku viuulu ;nosuas nusnaas  seaUs. ankaikpa k anirat nenialle tti kiviä rakennnil outsrasiato  htä VänteesigrvK .norrenaatte , n Ve vaavig sterp nuaadrsk,iiaes oh"kn de mghi i T osasneeskuhätnes ; en.nK nu napenimrustuksekesti peouv  attstienämesiok S".i jätiau itG häte,sl p ioenytläht ja ansakklap tunaas iloi arstmeusnnkera S .ilamah alttieimi  spimuorenksleel ,ojath näs ormellaan osoittatnekar  out nenim htkon ho yonn aa ee,nv teeo:ns narras "heanonkart ukrmnisesiaison  ."nmroSkat isiaotonta, htä mahd äimäns uknie tt raer hritaie a P  j onatrak isnekar  n pyttiiöydeus lsaatk lasyätdyte imolhui  anaonatoj attuMratsem s lveli pa antijanedll oj e i p tiee,ninNiap ttuahinikh aanenänem  .äni: "perustus pai .aPvlleji auhsu ratsemsunnekar atut m!"anahmau nu ;nh käääälsnm liiitäut s olli eiharup itaav an ntyänt,ny eänkäi ni änyännaio :S"lle ja salvelija snjtlyedp lareanjansvelitsasa rah naamatläj nenäa h  jtäes anmatauu :P"resuut sapniuu maahan!" Jos tsem iranääksiytjai at kissotai i seolisen, akseti,ä sissiutt do taotlu än heitt e  äsnöyt namo tunteen; pakestävyyp ti iisvllejinaä ödnehäoilllyn kiop .ik ätl ääp in. H senktoa  kerdhno aatatj rrsahen mihi Ttääsräe nanirat niknen lä kolman stan vieiMänm iurasiat .a stllke tsiseoil äikäsi niiniiv h n la aiin ss ailet toisoli risten Krejtsned näH .annpritaieyl Gkaoiemsn älo inKtuP mies ja hänen nivia k nauluu asi oän alianiksaan atsaakninuk kirdoli asup lkajo, nom tt unuen "a T .  Freuttuin jyösk nne uknelum ,aatiklitaah Tinm hi si s i aatt k muppna  täyteene suunne itkun hoain kienaalas antteksal  pikäksien vkuiselkkiiin ,ojreni  snasiikui khän lo nuj ituno jhyt la Pietari Gyldesnjtrean nivreaa intiov h jan  etaj ousäooisajispe n yy hänenolikin s.sS pe äsiatp io akpavaa stdeiunkav niitteksal tellite hasitttui j uoh näavnais , evyD nakavukilo  n seveki jo n, n hoot iäkksnya ults piirretty ja an vyD asnahok aakeistuli ahavin eettnip ropueeask . Hätaanettin as akau nia iistt een suosikaa sangknin h naanuttuk a anvael sisov, sa  aukitj sisaetoh taiestillisnniaalastour tulletsol, antaas viais aa, vastaan. Siiätp ääish nä uktikienhen omlpn miniukroT ;nebnäh  tui kkauein viimneO oTbrujttex nnikun uujan aankomiavaklkevyD ,a n kuudenpaksuiseiputsinet uuam n kon isukmyi kiös os ne nemr  aatethy enneuin si korakpmnu net .eSknnis aa tjan laau nus ätis atsiakio hTmini okkriepmaan tornikammioon, tnakn aaäjlehev tynäyrnn yiäs lö tniu eutnar a vialtaaskan vo. Hä akkiav nia iskynyyn toallui mri iollät n itto is niä ittska jatnia imniovmiruter uutoman sun mahdot  ioskaj näh ätte, ativtoer ketisI mhni.aiaokynykuin si kmmikrkeä kalkivis satä.item esennnääsip ,ä he aina, ohitslaiaisllee,ne tt llnaertjkiösmya tunK ilosnedlyG a mita jtta ehuuiss aPtiultukuek  hutKni stsaat rstem niitok arresä h mislta,äsoik nuamniuuatnäm militeesn noteaailo  nyäk ak nassn a ampumayt sorsinep raevss.aH nä thy asnaoveh neeat venislealn saontsj  aiiin,in  orrkään riiestaeupps ,n äkeovehenistt eitä nsse älysöm aats.a rEäänä kesäpäivänä  nar näh .uKrrnekkio poiksunt pa ,niitok isalap hitas lo utiastsotskee nniaa narhän toistarttui   itsklaj ,nee itur enihrt osikäsin  tianKrisinka kun  iäht ke ar nk n reloil sain so iinedhän nas aj ässinnoksi. Thimin ohepmalaaj napkli oln p hä etannuta tropakitskot nee sa oa'est talivauutsmmpiaa n,av   sän hpilluu ken.ässät a l terriH t Gyldenstjernan iaakan ,innis aa elis stamoemeninlas än iittyunK keeeilt m eiknnuillaän mtämä tieassammiruus nimijos jo; saisal sP . iäävll äättnyty livat Thisellä o tem tsäsk ,aaksoäsyv pti oys hlitli nesilleloupajun aaukhäväa odj  avananim umdoekä tä san tvanh ys i p ädö äviäsill kot ssdin aakoainek nass aäh nyniä ystäviä, joidyv hjaa siukurapan ikkiak ,atsigdber Volkramar S avIavhn esäkar tinnger hndSövaernigr aj ,atsebÅ  Sögårdinnu Kragthii naHssaa nän ljliukaka ki yl ja ämmikesip isianusia ripsuja. Salniy dhleäls vilu atalmai tael ktuis ,aisiaj äisinkeit rusoviaa juplna ,utke äais e tav atäp täniilo  lkkatuitissa, ia,aj ioihajm uuirrillä oln vesivä oj ,atiorumeik ä sätivtyätpäa tktootounnnel uuer. Sekaan kukmaan io m n hiniik nokth  valkeiksi; mill ettiiiv ajurkes n aaalmatiat sin ihrriu n aaltej itä a. Sen kmyötittiklakätiin nius mutnk, ativtuokset ol onka liit ektr,aj  ualknuk enpilloioiida llytetak ttaviiep  ti honosa huet jumsik huknniojetntpai ole llää pnettiin ;tytälyö ksut, möhkeät jas uuerll airavllve o na,ole ativmat upimatsuap , olmain ksa snnesss o äieän kaisilk  nttua ltteit suiilas niklaS .ass ju,ap ou iato'ttta vaakslta toisioj  asskkul,ajokktistaai olnskoe y ir ektt nsivoii ria  suuisennoma eS .tutetsurav ai ola llleuoäpin unnaus tnerunil idtaieena kkalmao ilt nuetamot nljänteen seinääntsakrik eN .tutekolu täet ativolt  ke ä.aS em tvaiaitkiaa paimiä av nkmi linli oum kL .äutniysykvätttarilta  oli mesreikst,iseatnam keoiu ntlio tuä tiM .assakon sil u saa  jokt jatetyelivev ts iiun,n vusa utun  njaa st .atse'o ie inuU vetaina savänytth äauy saitatkr  ola mlikeöhuuä  ,inknojäl asiehin ympäristö olia kilaiall aumts aS .niilas nikiliv slaeliston liisk k kao illuala pikunaa ikaita attuiis olu m ,s eansii n hekaainoh ouilti äapjl savua tu ttu, jos tiet ;upilavteo on pringamataahtlis ilo ham niolysijlyt siLa. tä niee,nj toako iltkulaisine ruutuv ,trehi täi ua ajt vangsa penneie t ol muuava,vattila ano kiukon auu ttaut mt,tulauan niileip tavi itä täyt sillä sk lail,sodttmona ks . Yaii  saä kaaköyP tsimt iyadou  Latlla.nahalla iutsapsklo iit aää pativola tkjoaeksur tytetsyllma karvanen, tum urksaesk tlaa najkuantaistaa ilmmtäpeiasaäv , näh ävtlet n .uTätäv salossa oliissaunalap i ninuu t, täeseduu manvaleäli mllaalj  j a oulun lähestyess uih  nakemip ,äärsvakiinpin islv mes ällis ,teenattkuai vtäsin aaiukntäs e viem"tutti "akuttaä, mmepi

I. VÄKEVIN.

ä— e ki älomesaasi ollut moisia e n sepäymtuina  j k iyk emlo llirän ä ta seits keltaisät ;enk neätthsin raer hativluuuukaav nuuttennuta samall. Sanaanessill aisuvil ni io ,osevel jon ä stauliuoam tpumisuat ,akdhlealt yynyllä topattunlo eS .a aonia isai oltu ma,sslis  etuatik netik hyöyhtäin ktyäk lyedsnjth rearG  llä istui aksi. Si nesik assulaalathän n nenaerku, tao kaviash odsi riiissänäiseskelhuj nuK .näässeedn nehäa tteuik tui arvollinen r aa ivteteitni ,sisäesa  jlatilöa avuoreh  narreiv Salkin.uut in mk mutyiyleelapsi piätkpiä,ejkkentemiutsi tavilo