La lecture en ligne est gratuite
Le téléchargement nécessite un accès à la bibliothèque YouScribe
Tout savoir sur nos offres
Télécharger Lire

Suomalaisia kirjailijoita

De
78 pages
The Project Gutenberg EBook of Suomalaisia kirjailijoita, by Eino LeinoThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online atwww.gutenberg.netTitle: Suomalaisia kirjailijoitaAuthor: Eino LeinoRelease Date: September 12, 2004 [EBook #13445]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISIA KIRJAILIJOITA ***Produced by Riikka Talonpoika, Tapio Riikonen and PG Distributed ProofreadersSUOMALAISIA KIRJAILIJOITAPikakuviaKirj.EINO LEINO1909.SISÄLLYS: siv.Esisana……………………………………………. 7Elias Lönnrot………………………………………. 9A. Oksanen…………………………………………. 27Aleksis Kivi……………………………………….. 43Yrjö Koskinen………………………………………. 63Kaarlo Bergbom……………………………………… 73Suonio…………………………………………….. 83A. Meurman…………………………………………. 93Pietari Päivärinta…………………………………. 103J.H. Erkko………………………………………… 119Kaarlo Kramsu……………………………………… 137Arvi Jännes……………………………………….. 153Paavo Cajander…………………………………….. 163Juho Reijonen……………………………………… 173Robert Kiljander…………………………………… 185Minna Canth……………………………………….. 195Juhani Aho………………………………………… 215Arvid Järnefelt……………………………………. 241Santeri Ivalo (Ingman)……………………………… 257Kasimir Leino……………………………………… 271Teuvo Pakkala……………………………………… 289Liite: Realismin loppu ja uusromantinen kirjallisuutemme.. 297ESISANANäiden ...
Voir plus Voir moins
The Project GtuneebgrE oBkoo Suf alomsiaikia iajrojil,ati yb  LeiEinois enoThi  soBkoht eof r aofe usane onnya erehwysoc on thta mlso tna diwtrictiont no resreveoY .hw sosta ipygit,mau coy  reryao  twaevi r thunde it -useP eht fo smret ergbeenut Gctjeroiw dt ht sihooBeic Lseennc idelu.wugetbnre.gentk or online atwwSLÄSI                si                          YL:S                toL sarnnö 9. OA.a.vsEsina. 7Eli. .öjK 34rYvis Ki .iskelA72enanks 37uSnooi Bergbom .aK36olrakiosnnePäivari Piet. 93anrmeu MA.83. .arlo Kra 119KaokH.J.rk E.03 1niräatnderR ieuJoh1 36..nnejoK treboR371 msuivJ näen1 73rAs ovaajaC1 ..aP35A oh 215d JäArvitlefenr 2.erntSa41liajdnre 185Minna tnaCh 1..Ju95niha
Produced by Riikka Talonpoika, Tapio Riikonen and PG Distributed Proofreaders
Kirj. EINO LEINO
1909.
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISIA KIRJAILIJOITA ***
SUOMALAISIA KIRJAILIJOITA Pikakuvia
Title: Suomalaisia kirjailijoita Author: Eino Leino Release Date: September 12, 2004 [EBook #13445] Language: Finnish
752 ng(In)maIvi o al2 17LeinoKasimir 
kaakovP Tue
7
.. 2
9
uusillajemmet28 ii9L: tealRealusromantinen kirsiim nolpp uaju 
ESISANA
Näiden pikakuvien tarkoitus on mahdollisimman lyhyessä ja suppeassa muodossa esittää eräitä näkökohtia suomenkielisen kirjallisuuden kehityskulusta, katsottuna maamme yleisen henkisen viljelyksen taustaa vasten ja jossakin määrin myös saman-aikaisia europalaisia virtauksia mieleen johdattamalla.
Niiden tarkoitus ei siis suinkaan ole olla mitään tyhjentäviä luonnekuvia asianomaisista kirjailija-personallisuuksista, vaan ainoastaan ilmiö ilmiöltä seurata eräitä ääriviivoja, joiden sisällä suomenkielinen kaunokirjallisuus Kalevalan ilmestymisestä nykypäiviin saakka on kasvanut ja kehittynyt. Kirjoittaja on valinnut pikakuvien muodon siksi, että hän sen kautta on luullut saavansa parhaiten esille käsityksensä suomenkielisestä kirjallisuudesta yleensä ja eritoten sitä elähyttäneistä aatevirtauksista.
Käsitän kirjallisuuden, samoin kuin kaiken inhimillisen toiminnan, olevan aina elimellisessä yhteydessä ympäröivien henkisten ja aineellisten olosuhteiden kanssa, joskaan meidän puutteellinen järkemme ei voi nähdä päästä päähän sitä syiden ja seurausten sarjaa, joiden suoranainen, mekaaninen tulos se on. Koetan näiden pikakuvien kautta osoittaa, mitä teitä kirjallisuutemme yllämainittuna ajanjaksona on kulkenut ja mistä aineksista se tällä hetkellä on kokoonpantu.
Tätä tarkoitusta varten taas on välttämätöntä alituisesti ja yht'aikaa pitää silmällä noita kaiken kirjallisen toiminnan kolmea suurta alkutekijää: ajanhenkeä, kansanhenkeä ja kunkin kirjailija-yksilön erikoista luonteenomaisuutta.
utinvon kya ll ouus nillätiin irnytt synn. Jämää nut aähishiel e okanen ns e rinionutull aj äkim aika Suomen kanashnsiotirsaaso aapav ,nesianiumn seäients ijan  nialaalnav ePmrn jaienaa, Vkoineeske ,np neötääätivle oä tt eneeestnyyts aattnain kuin ä muulloanniluokreninep vissattaoku a »joja atsis ,»atsistvisitöhoan vysatimll.aS eill ä Äänisjärven ranv näälei nikmouhhäonn neelmitäes kanmian Perisanuuulajk aa namkk
ELIAS LÖNNROT
s. 9/4 1802 k. 19/3 1884.—De Wäinämöine, priscorum Fennorum numine (1827), Kantele taikka Suomen kansan sekä vanhoja että nykyisempiä runoja ja lauluja 1-4 (1829—31), Om finnarnas magiska medicin (1832), Kalevala (1835, 1849), Mehiläinen (1836—1837, 1839—1840), Suomalaisen talonpojan kotilääkäri (1839), Kanteletar (1840), Suomen kansan sananlaskuja (1842), Suomen kansan arvoituksia (1844), Kokeita suomalaisessa laulannossa (1845), Ruotsin, Suomen ja Saksan tulkki (1847), Oulun viikkosanomia (1852—53), Om det nordtschudiska språket (1853), Über den Enare-Lappischen Dialekt (1854), Neuvoja erästen jäkäläin käyttämisestä ruuaksi (1857), Om ursprunget af Finnarnes Hiisi (1858), Suomen kasvisto (1860), Lainopillinen käsikirja Ph. Palmén, (1863), Suomalais-ruotsalainen sanakirja (1866—1880), Suomen kansan muinaisia loitsurunoja (1880) y.m. y.m.
.a»kusuikläj aarous nastä olevansahänestyät äakeill äänn,aaoi v, ankkri» nihnaviv nkäleelm ti ädeluilisn. Englannissa ornasuonu nedekiolealmäymämrtelissaasiamlasrnk nadellunou kane jao alloks okok ilynstvisimaä sseeime vuosAika viklpuouilsidanaa o kohottivat skaööttliiaenlniittsaiseg Tr né GjahcsnegälR ,rstoun he.Ajaoli nki hootasj keisätdhn deuuisenutnorusivanidnanium neatokthnatn,ov sa oli luonnussanaajA ut nilla.nen, ennskamaroinnto ilasannnsu nutoinele.Tevälsteliveis aj ellesiännee tleelikkaa nen:ouv asis nadskkeaiivilhe hlailav t.m.mO ssainin laulut jo 17tleksianeesiälitannskan eeutnoruätenretäoo nteleastuharr muiksenvis nnrirrhatuasHniiedrel tykkeissa oli n. Saksatniaen nasamsnuua.ttau kunulkon elheO assaksnaT  ynnthen Goerin,itesmonaokr  äokoskkiinVsaisomanceB nov uruT rekjatuut a, etksenujklj  osunu ial viasioiär jstjen ätätiätak mleklliseen yhteyteeääj honoik nuroniis ie äväthetnäämelinotnrön Ln.h näsiätipvlun tudonan pinkas suneruk asävysuj tä lli olleelSi. ajikjrlaneegss äkauden hoko aikaen ,t nukahoavts kaitanae vakella-sutsilllesiakieirkjäe Sue.lllymoseaso ilP rohtàn herättänyt el noosnakilla nesrrhatuasenksa  jnyt ittäiinnjo klaiausmooi nuhmoutnoruannskaensetavilo ätiS .neeneet ja  jo koonee t.m.mujkliasspeTousliak Si aro ,iapilnav pmeha. Mauttikakta allsiriajnik toka jinvat nyinrkme ilo es allauuM uonista.a lähdesakmiimts novmikaksdesei ulatyhi snakj askuts nes nuuv iaehedis,ae olla sonuti tutsytännelauuM .ätäismäima rtuu sjrlailusdunee snuomenkielisen kistikäämeok ns oklleiseä ul terimnesiämmisne niuken Vsaanttiisv oBncekuesjataed noin  samltä,kerienaaasneti is es yaneyhtal KalevasM.öyksilusduseot myönsin Lönnrer hkokosun väääusialamoarrah-suanrukansen hnoudtssuraaree ny th.Stameuoa ssttsat iu ämääreh ävääjän-KarjalaanToepilsuv naehmmlainrvneaiole hai tämes ätE.avliäp. Sillä tuurilleläelk lu nnoint pior känyvntiies anasnaksytsivisentu rak oliuuriuktlko onok ehmiluk ruutalliiov miä äänkkan anns aneityssy ,aksn olla: kansan omeytnys iut näässsen tesiet hai s nopmiämm,tijhnammankevileve ja ne .eMlillsiuuetli merkilä se tuestisnakmest näälljauuislialirsknikeäia ttvämliötaannnaljo esia aavelo assamelo jairsklialnskan sittyä kulmakive,äj loeln ouer,naimaanlmsthiiaor assisnerek  narpohjden a peaa jsuaturtsäth  ,istaasmaarisnaui m atseduute niiselähestyäiivillä näo am a .äVehmmtiann seinvaom rkutisnesleimvukiielios mta j Mutas nk na najm aakoä llkyn iiitvo.alleteksok niruouartsaaonostitetu omilleen. Mutlakuisia atsuklahtlästein ää sjass,aopev äise ttoititä vnää in eo amo at niin ila anukkan ierpkoore ttetstouatsijui iRuromSuoli sileel .seiitnmynnrotin liset Löum atsiohnaviki tiiru ttmaem tliämo e-ältssyisivnen entiaan u. MikKa tkitiähnt-ek neakrimats.anaen mielikuvituksnao am nuronllsiseoiikeruledi stallaavia tavilo la siseltystivisuSmoee tliolnes ikola stkuoin aakuoj neitnukasnatu. otet korkoonamsass ä aätuMttt lutämi esaoli sials ats näamouelämää, ivistys- ,imäko isll äesaj aalavL nenne iaotnrönai vli.O,ao  namia nilv i, okielain li vsärenak itaseeteinll kenitäs je,ko aujamal nraomsta ja itsevaltiääm yättion tovaä, jieliri mla eät» :aonas aj elilsoan kinekllui nesllia»aM.tiääomalaistmä on su nenelaKssamne autllle oa st oeiaan,jalllla  omiaoo essipahoamlla ll oyin kitajoalliolajtyät ,naakin, josta voi ioeknio am,aj toa st veinuoiolt ätipik äinnioj ,t: jnnronsala ka nmoalo niia aumllSiä.tttuasn oi niise uöL sailEla omaa muinaisutuatj aynyksiyyuuisa,ttam sn oiniuk es  iloliavymsöaa nlomett ulevaa tuaillkinvyän es ,äämäle amiuo tanevoli ttv iall atsnuot,atiollistomaa valuutl,airlliauk anskalialai va lltsihalliv ,aairoäsävhtteVa. äntä najtsääts ao am omaetoaitsesta llo m tuäätiit n klasaannnkulaalll äteonrgfasileuskirja. Eikä tätaarnhnelielnghe ihat onur neniäksinku yn jostaaniao,aa uuttllsi känjairt lutämillello äälläeik . Eikä ten takaaouutm reil ,lotia itn hämaroisnta nenakil asespana niin rakastaa .äH nutmuii ,ukuklk aenoi ji,otn näh atysäv niiömälmättnnollä ireiäalk ajojel eim nitteaassäH.nah ma ta mi,säised naksnloaln iän yhteinanrunoje out ätim ,ätiiss ie meninnäsiyklanaaKjrit iimtemotea samait eränikoesenisupehseevalan toisen pa nenivaakuts nes mtasae meamie pt oeleälilsa.nE n, aukses edjatuskenu irlaK .ajiotnrön Luu sli oiollinen ja valtuttnnoasnaasllsiä llatajäy kde enU.äamleäle snämn J.esiituu n asllio .iSneasustuakomn  olaalnska aj :namllenS .V
Un pour Un
Permettre à tous d'accéder à la lecture
Pour chaque accès à la bibliothèque, YouScribe donne un accès à une personne dans le besoin