ISSN 1560-1870 Nro 75 > Heinä–elokuu 2005 [FI]Euroopan komissioNewsletter Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastoEU:n sokeriuudistus: yhteisen maatalouspolitiikan seuraava johdonmukainen vaihe tarjoaa sokerintuottajille pitkän aikavälin näkymätEuroopan komissio on tehnyt kauaskantoisen ehdotuksen sokerialan yhteisen Viljelijöille korvataan sokerijuurikkaan hinnanalennuksesta markkinajärjestelyn uudistamiseksi. Uudistus perustuu tukihinnan leikkaa- 60 prosenttia tilatukijärjestelmään sisällytettävän suoran tuen miseen 39 prosentilla, intervention lakkauttamiseen, tuotannon vähentämi- avulla.seen vapaaehtoisen rakenneuudistusjärjestelmän avulla ja sokerijuurikkaan Ehdotuksen tavoitteena on yhdistää nykyiset A- ja B-tuotan-viljelijöille maksettavaan tuotannosta irrotettuun tukeen. Uudistus parantaa tokiintiöt, joiden yhteismäärä on nykyisellään 17,441 miljoo-EU:n sokerialan pitkän aikavälin näkymiä vahvistamalla sen kilpailukykyä ja naa tonnia.markkinasuuntautuneisuutta, samalla kun EU:n neuvotteluasema meneillään olevissa WTO:n neuvotteluissa lujittuu. Kehitysmaista tuotavalla sokerilla säi- Uudistuksen ensimmäisten neljän vuoden aikana ei sovelleta lyy etuuskohteluun perustuva pääsy EU:n markkinoille. pakollisia kiintiöleikkauksia. Kolmena vuonna peritään kuiten-kin rakenneuudistusmaksua.
EU:n sokeriuudistus: yhteisen maatalouspolitiikan seuraava johdonmukainen vaihe tarjoaa sokerintuottajille pitkän aikavälin näkymät Euroopan komissio on tehnyt kauaskantoisen ehdotuksen sokerialan yhteisenVljeljölle korvataan sokerjuurkkaan hnnanalennuksesta markkinajärjestelyn uudistamiseksi. Uudistus perustuu tukihinnan leikkaa60 prosentta tlatukjärjestelmään ssällytettävän suoran tuen miseen 39 prosentilla, intervention lakkauttamiseen, tuotannon vähentämiavulla. seen vapaaehtoisen rakenneuudistusjärjestelmän avulla ja sokerijuurikkaan Ehdotuksen tavotteena on yhdstää nykyset A- ja B-tuotan-viljelijöille maksettavaan tuotannosta irrotettuun tukeen. Uudistus parantaa tokntöt, joden yhtesmäärä on nykysellään 17,441mljoo-EU:n sokerialan pitkän aikavälin näkymiä vahvistamalla sen kilpailukykyä ja naa tonna. markkinasuuntautuneisuutta, samalla kun EU:n neuvotteluasema meneillään olevissa WTO:n neuvotteluissa lujittuu. Kehitysmaista tuotavalla sokerilla säi Uudstuksen ensmmästen neljän vuoden akana e sovelleta lyy etuuskohteluun perustuva pääsy EU:n markkinoille. pakollsa kntölekkauksa. Kolmena vuonna pertään kuten-Yhtesessä maatalouspoltkassa on toteutettu uudstuksakn rakenneuudstusmaksua. Sllä rahotetaan nelvuotnen vuosna 2003 ja 2004, ja nyt on tullut aka ryhtyä soveltamaanrakenneuudstusjärjestelmä, josta myönnetään tukea soker-sokeralalla – jolla e 40 vuoden akana ole juurkaan toteutet-tehtalle kutakn luovutettua tuotantokntötonna kohden. tu muutoksa – samaa lähestymstapaa kun mullakn alolla.Tämän tuen määrä on järjestelmän ensmmäsenä sovelta-Kuten hyvn tedetään, entsen malln jatkamnen ols kestä-msvuonna 730 euroa, tosena vuonna 625 euroa, kolmantena mätöntä. Ilman uudstusta kntötä jouduttasn lekkaamaan 520 euroa ja vmesenä vuonna 420 euroa. Tosn sanoen tuk juustohöylä-peraatteella, jollon enten kärssvät klpaluky-on stä suuremp, mtä akasemmassa vaheessa tuotannosta kysmmät tuottajat ja seurauksena ols alan hekentymnen. luovutaan. Järjestelmän tavotteet ovat seuraavat: ”Olen täysn tetonen, että mellä on edessämme katkera • kannustaavähemmän klpalukykysä tuottaja postumaa n tastelu. On kutenkn avan varmaa, että perusteellselle uu-alalta; dstukselle e ole vahtoehtoa. Olen vakuuttunut stä, ettäEU:n sokerntuottajat ovat tulevasuudessa klpalukykysä,• myöntäämäärärahoja tehtaden sulkemsesta aheutuven mutta van jos tommme nyt päättäväsest ja annamme hellesosaalsten ja ympärstövakutusten kompensomseks mahdollsuudet valmstautua tulevn haastesn”, totes maa-(rahotetaan henklöstösuunntelma ta henklöstön uudel-taloudesta ja maaseudun kehttämsestä vastaava komssaarleenjärjestelyohjelma sekä toma hyven ympärstöolojen Marann Fscher Boel.palauttamseks tehdasalueelle) sekä • myöntäätukea uudstuksesta enten kärsvlle aluelle,jotta Uudstuksella on lsäks saatava akaan kestävä markknatasa-pano, joka on EU:n kansanvälsten stoumusten mukanen.ne kehttäsvät uutta lketomntaa tavalla, joka on johdon-Snä on otettava asanmukasest huomoon vljeljöden tulot,mukanen EU:n rakennerahaston ja maaseudun kehttäms-kuluttajen ntresst ja jalostusteollsuuden tlanne.rahaston kanssa. Eurooppalaslle tuottajlle on annettava takeet stä, että sään-C-sokera nykysn tuottavlla EU:n jäsenvaltolla on mahdol-töjä, jota tuottajen on noudatettava, sovelletaan ptkään. Senlsuus saada yhdessä yhden mljoonan tonnn suurunen lsä-vuoks uudstusehdotuksessa vahvstetaan Euroopan soke-kntö. Tuottajat, jolle myönnetään tällanen kntö, suortta-ralalle taloudellnen ja okeudellnen kehys, jota sovelletaan vat kustakn kntötonnsta hallnnollsen kertamaksun. markknontvuoteen 2014/2015 lman, että uudstusta tarkas-Keman- ja lääketeollsuudessa sekä boetanoln tuotannos-teltasn välllä uudelleen. sa käytettävää sokera e lueta tuotantokntöhn. Nykynen Kahdessa vaiheessa toteutettava 39 prosentin hinnanalennus: soglukooskntö nousee 300000 tonna– 100000 tonna Komsso ehdottaa, että nterventomekansm lakkautetaan ja vuodessa kolmen vuoden ajan. korvataan sokern vtehnnalla, joka vahvstetaan 39 prosent-ta nykystä nterventohntaa alemmaks. Ykstysen varaston-Tämän lsäks sokerjuurkkaan vljelyalosta vodaan maksaa nn järjestelmään vodaan turvautua sllon, kun markknahntakesannonttukea, jos stä vljellään muuks kun elntarvk-putoaa vtehnnan alapuolelle. Hnnanalennus toteutetaankeeks. Nstä vodaan myöntää myös suuruudeltaan 45 euroa kahdessa vaheessa kahden vuoden akana vuodesta 2006hehtaarlta olevaa energakasvtukea. alkaen (jos rakenneuudstusrahastoon suortettava rahotus-AKTmaiden tukiohjelma: Inta-sopmus ja Afrkan, Karban osuus otetaan huomoon – ks. jäljempänä): ja Tyynenmeren maden (AKT-maden) kanssa tehty sokerpöy-Vtekaus: 631,9 €/t täkrja pysyvät uudessa järjestelmässä muuttumattomna. So-1 2006/2007: 505,5 €/t ( ) kerpöytäkrjan maat hyötyvät kutenkn ohjelmsta, jolla ntä 2007/2008: 385,5 €/t autetaan mukautumaan alhasempn takuuhntohn. Näden Sokerjuurkkaan vähmmäshnta laskee samalla kaudella:ohjelmen käytettävssä on 40 mljoonaa euroa vuonna 2006. Vtekaus: 43,63 €/t Lsätetoja sokeruudstuksesta on Internet-osotteessa2006/2007: 32,86 €/t http://europa.eu.nt/comm/agrculture/capreform/sugar/ 2007/2008: 25,05 €/t ndex_en.htm. 1 ( )Sokern vrallnen hnta/vtehnta, josta on vähennetty rakenneuudstusmaksu (euroa/tonn).