Joululahjat

De
Publié par

The Project Gutenberg EBook of Joululahjat, by Theodolinda HahnssonThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online atwww.gutenberg.netTitle: JoululahjatAuthor: Theodolinda HahnssonRelease Date: March 12, 2005 [EBook #15340]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JOULULAHJAT ***Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm.JoululahjatKirjoittanut:Th. HahnssonEnsimmäisen kerran julkaissutG. W. Edlund 1891.Porin kaupungin, viidennessä kaupungin-osassa oli pieni talo vähän Linnankadun varrella, jossa tämän talon omistaja,eräs porvarinleski, asui tyttärensä kanssa. Hän kyllä oli talon omistaja, mutta kuitenkin hänellä itsellään oli vain kaksipientä kammaria ja kyökki asuttavana; kaikki muut huoneet hän oli vuokrannut eräälle "tirehtöörille". Sen, mitä leskihuoneistaan vuokraa sai, täytyi riittää hänelle ja hänen lapsilleen vuoden elin-varaksi. Siihenpä se kyllä menikin niintasan, ettei leski kunnolla jaksanut estää taloansa rappeutumasta, sillä ainapa hänen myöskin tuli auttaa poikaansa, jokaoli ylioppilaana. Poika, joka luki ahkeraan ja eli säästäväisesti, koetti itsekkin ansaita tuloja, mutta kukapa ei tiedä, jokavain pääkaupungissa on elänyt, miten siellä rahat säästäenkin liukuvat käsistä. Kesän hän oli ollut koti-opettajana maallaeräässä perheessä, mutta ...
Publié le : mercredi 8 décembre 2010
Lecture(s) : 46
Nombre de pages : 15
Voir plus Voir moins
The Project GtuneebgrE oBkoo Jof ululjaah bt,hT yodoednilaH aonThhnssBookis eof ri  ssu eht eonny aofheywane on ta erna tsoc mlso ton diwhta tions wh restricoY .am uostarevegit, ivecoy  ipyu-es reryao  twae ter thunde it ejorP eht fo smric Lrgbeenut Gctt ht sihooBero kseennc ideluwid etbnre.gent online atwww.guinorau kngpu, indiivenne ässpuakPav nudaknanniL ntäa ssjo, laelrro ilsaas-nsonuigvähäalo ni t pie iusttytksela ,issan Ha.enär ksä nmosiatäm natolporvarinja,eräs i stleälnäo leäluiteta k hännkintsimo notum ,ajaläyl känal tli o;ak iakk iumtuh kyökki asuttavan ätnmmakaira aj  vlin aikskaieip lesmitäen, ". Slielötrörihe et"llääert nuankruov ilo näh teenouen lapsie ja hän äähenll iirtiät ti,tyäyraoksaa aatsuv nuhikienokunnski i leette tseasunj kaloalap rsaanlotaä tällis ,atsamutuepoden elilleen vu.iS iieh-navarskläylen mä np ksesatn ,nanikiiin oPkian .ko a,aj  ahklukin jaeraaääs ile esiävätsoe ki,stseiti tt äiaanaph nänem yöskin tuli auttp aaakioasnaoj ,olkayli ppioaailahar älleis neti mt,nylä eona ssät .säsitak kuvun lienkiästät säk atpaku,ajotum taaiul tinkkns aakpunuigavnip äädä, jokaa ei tiesin hän aa tenttlsyys ateduakukuuennvi la. Toillslni seH ääkigsst lutikope-oajttäseKäh nlo nlo iä perheessä, mutna aamlaalreäässa nsinnihut eeonuk is nieis skivettivat i. He kotop eienasda aunivttdo oyt narisskuluoj aitok taliopta ynuorätä j saiäitts aipalllyklo äikneas nutanii n atäerhkyn tvotau tumite valmiit, mutta siythiiv"itiÄ".ii nosa,  "ö,tttyni ,iukn aopojttniisika vin sähykumaamirt mä äteen, niinteen etenikrouv lettE neätämse a Ka. nunaatsakknkäikvhsin katvai ovaä nette ,isiluul apauk Ka.llmeomn aapuuseppä siitä omyemen namkrak atinaman oiks"K?"ätiMtuu neminak kkak nuron. ammio ams aanene niptäälevsikirkaE jäättyän  niekio n yökammen sievä tajm ti äuuitem?"atan"Sdouoavstlenäm el noih eni, ilapsyvä et h älos niteätoo ,n,kitääsmmniie patsekiak testioltiet nahtaj  aaktti. Siinä oli sinapies näänöym kiikää.Mt lyn hä.a""usll aimuMtt samskin makallan nuk ,omän eekäErn hätänosai kkn tuaykyiuk um n tetötytn jaornum tuatuks aaav;tut varaan ei ollneipmelom aatna , unluou knäen mt konätyp tiloneä, empänrkeäi täit mkää llsii äsokoks no.taalyK läpä minua montaektraao  nuserttku, utanle oenn ellunis nattaas ellaut s sivistats äsiytik,aahknrk En.ääit maaipak änim nE .nenityvä tyyivanen a älom niti,i,iä oisia,ssisis asasaunalleovueim otaa ja naan opet aloelssikk tonokyk nikntis eeneeinmHä. teui ktäajsnniotktaa aajErkkttä a opi sa"".eaklOuh atelopeareeestun mmleoj samiamlsaast ten elättämään, vyää".H"vetät kettu! Kervää, päim netim ,nelestatäii netornut uuni,"k syeem öyks lukiolayi nuoriiul letsluT oktedianul taaem Mn?tiethän  ei ystip lainnineänoj a ktaoi ja ssluou,naatipo akkiav toimiin,ja korutiöäto ip,nk nuk . tätiÄiin m ouattept aauola ned"
Title: Joululahjat Author: Theodolinda Hahnsson Release Date: March 12, 2005 [EBook #15340] Language: Finnish
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK JOULULAHJAT ***
mis.
Produced by Matti Järvinen and Tuija Lindholm.
Ensimmäisen kerran julkaissut G. W. Edlund 1891.
Kirjoittanut: Th. Hahnsson
Joululahjat
alj  ylov lauoul. Erkki tulee konä".nEn tyj uoadi ksilme tlätyäy athitokj niis aapaliä nektt isäa olpoik ja ossaämätteiv aamolulou jtausur Tutnnää.nH nätsius sika nyt ainen, jonekslat aviuel tnspaasa vaenemnh
"Erkki, aina vain Erkki. Ikään kuin ei muita ihmisiä olisi maailmassakaan! Eilen sinä et tullut sen vuoksi, ettei Erkki ollut kotona, jotta olisit hänen saanut suojeliaksesi muka. Nyt on Mandi sisareni mukana, mutta taas on Erkki estämässä." "Mene vain, Kerttu, vähäksi aikaa; hyväähän se ulko-ilma sinullekkin tekee. Tuollaisen pienen virkistyksen sinä kyllä tarvitset". "Menenkö siis, äiti?" "Menet sinä". Lukiolaisen puoleen kääntyen jatkoi äiti: "Kauvan ei Kerttu toki saa viipyä, sillä parin tunnin kuluttua minä häntä tarvitsen joululeivoksiamme leipomaan." "Kyllä siksi tulen varmaan", vastasi Kerttu ja puki pikaisesti yllensä, otti luistimet käsivarrelleen ja läksi sitten niin iloisena, kuin kuusitoistavuotinen tyttö saattaa olla, kun hän ahkerasti työtä tehtyänsä pääsee hyvien toverien parissa raitista virkistystä nauttimaan. Ulkona seisoi Mandi odottamassa ja nyt mentiin rantaan päin. "Anna minulle, Kerttu, luistimesi kannettaviksi", pyysi lukiolainen. "Kiitos vain, kyllä minä jaksan ne itsekkin kantaa." "No, etkö ymmärrä, että Elias tahtoo olla kohtelias", sanoi Mandi. "Miksi en sitä ymmärtäisi, enhän muuten olisi häntä kiittänytkään." "Sinä, Kerttu, olet niin omituinen, et sinä ole sellainen kuin muut tytöt", sanoi Elias. "Hm — Siitä kai se tulee, ett'en ole samoin kasvatettu kuin muut tytöt. En osaa niin hienosti käyttäytyä kuin he." "Etkö ole pahoillasi, kun et ole kouluun päässyt?" kysyi Mandi. "En. Koska äidilläni ei ole ollut varaa antaa minun mennä kouluun, niin tiedän, että Jumala on sen niin sallinut ja parhaaksi nähnyt, enkä minä mitään kaipaa. Olen ihan onnellinen. Työtä on minulla myöskin tarpeeksi." "Niin, ja olet terveempi ja onnellisempi kuin moni, joka lukee itsensä kalpeaksi ja pilaa terveytensä", sanoi Elias. "Mutta jos lukee kohtuullisesti", tokasi Mandi. "Tarvitseehan ihminen sivistystä." "Eikä taida mitään, kuten sinä ja lukukumppanisi. Ensin tarvitsee suuria muutoksia tulla teidän kouluihinne, ennenkuin niistä säällistä hyötyä on." "Älä suotta sisartasi loukkaa, Elias. Noin ei Erkki koskaan sanoisi." "Niin, mutta kun Mandi on aina ylpeä. Kyllä kai Erkkikin sinua moittii, jos sinussa moittimista on. Minä oikein kohta vihaan Erkkiä, sillä hän on silmissäsi niin täydellinen, ettei enään muut ihmiset ole mitään." "Niin, minä pidän sangen paljon hänestä. Oikein kovin hauskalta tuntuu, kun tiedän, että hän jo tänä iltana on kotona." "Keväällä minä tulen ylioppilaaksi, iloitsetko sitten, kun minä valkolakki päässä tulen kotia?" "Katsokaatte, miten kaunis joki on! Ihan kuin kuvastin, ja luistelioita noin paljon! Rientäkäämme nyt. " "Taaskin jäit vastauksesta velkaan" — sanoi Elias. "Kuules Elias, mistä Kokemäenjoki alkunsa saa?" kysyi Mandi. "Mistäkö? — Oohoo sentään, et tiedä sen vertaa!" "Tiedän kyllä, olemmehan lukeneet siitä koulussa, mutta minä en muista." "Onko se tietoa, semmoinen. Mutta minä en sinulle sano, koska et tiedä." "Kulovedestä se alkunsa saa", ilmoitti Kerttu. "Katsos vain, sinä tiedät." "Niin, tottakai, kun Erkki on opettanut minulle maantietoa ja vielä sanonut, että minun etenkin pitää tunteman Suomen maantietoa." "Mutta mitenkä sinä sen muistit, kosk'ei Mandikaan muistanut, vaikka on niin ahkeraan koulua marssinut." "Minä, näes, luen ainoastaan vähän, niin täytyyhän sen sitten päässä pysyä, mutta sisaresi lukee niin paljon, ett'ei mahdu muistiin."
"Hm — Mikä siis on parempi, lukea vähän taikka paljon?" "Mistä minä tiedän, kysy oppineilta." "Minun mielestäni on viisainta" — "Että riennämme jäälle luistelemaan, jotta sitten ennätämme ajoissa kotia", sanoi Kerttu ja juoksi samassa jäälle, jossa hän sitoi kiireesti luistimet jalkaansa ja kiiti sitten jäätä pitkin niin nopeaan, että Eliaan ja Mandin oli vaikea häntä saavuttaa; vaan sitten kuitenkin kaikki katosivat tuohon kirjavaan joukkoon, joka jäällä oli luistelemassa. Sillä välin, kuin nämät nuoret jäällä olivat luistelemassa, istui Teinin leski hetkiseksi pieneen kammariinsa keinutuoliin levähtämään. Hän oli juuri saanut joululeivoksensa hyvään alkuun ja nyt hänellä oli vähäinen lepohetki. Hänen ajatuksensa lensivät monta vuotta taaksepäin — hän muisteli montaa, montaa joulua, jolloin miehensä vielä eli, jolloin Erkki ensi kerran joulukuusen näki sekä miten lapsi sitten vuosi vuodelta enemmän ymmärsi iloita joulupuusta. Sitten ajatteli hän tuota pitkää vuosijonoa, jonka hän oli yksin elänyt lastensa kanssa, ja niitä monia huolia — niin, huolet, ne nyt olivat kaikki ikään kuin usvan peittäminä. Hän näki vain kaksi kirkasta valopilkkua, jotka hänen elämäänsä sulostuttivat, ja ne olivat hänen lapsensa. He olivat aina tuottaneet iloa äidillensä. Josta enemmän vaivaa näemme, se meille rakkaammaksi, kalliimmaksi tulee, ja niinpä Erkkikin äidilleen oli, jos mahdollista, vielä rakkaampi kuin Kerttu, sillä tyttönen oli aina äitinsä silmäin alla, mutta Erkki oli maailmalla jo pienestä. Äiti oli monta yötä valvonut, hartaasti rukoillen poikansa puolesta, rukoillut, että Jumala häntä suojaisi ja varjelisi kaikista vaaroista, ja varmaankin äidin rukous oli kuultu, sillä oikeimpa kunnolliseksi tämä poika oli kasvanut. Äidin näin ajatellessa menneitä vuosia, oli aika jo kulunut hänen huomaamattansa niin, että luisteliat palasivat. Elias seurasi Kerttua sisään, sanoen: "Tässä hän nyt on, viivyimmekö liian kauan?" "Ette. En vielä odottanutkaan teitä; kumma, miten pian aika joutui. Katsokaas vain, johan taikinakin nousee partaittensa ylitse, hyvä että tulitte." "Kiitos hyvästä seurasta, Kerttu, ja hauskaa joulua teille kaikille! Huomenna tulen katsomaan, minkälaiseksi Erkki on muodostunut lukukauden ajalla." Elias läksi ja leski tyttärineen rupesi leipomaan. Kun saivat viimeiset nisuleivät leivotuiksi, sanoi äiti: "Minä lähden panemaan uuniin valkeata, leivo sinä tortut. Leivät ovat hyvässä nousemisessa, mutta kyllä se tarpeen onkin, sillä päivä on jo puolessa. Kun vain ehtisimme saada kaikki valmiiksi siksi, kuin Erkki tulee." "Kyllä saamme, jahka olen tortut leiponut, rupean siivoamaan huoneita." Äiti meni panemaan uuniin valkeata ja Kerttu leipoi ja täytteli torttuja. Pian ne tulivat leivotuiksi. Hän kantoi pellit leivoksineen kyökkiin, joka oli kylmä, sekä rupesi sitten asettelemaan etukammaria kuntoon. Edellisenä päivänä hän jo äitinsä kanssa oli molemmat huoneet siivonnut, mutta nyt oli leipomisen takia vielä vähän epäjärjestystä syntynyt. Kun Kerttu oli huoneet siivonnut, rupesi hän naputtelemaan äsken valmistuneita uutimia etukammarin nurkkaan, johon puuseppä oli asettanut niitten kannattimen. Sitten pyyhki hän vielä tomun suuresta peilisatullista, joka oli piirongin päällä, ja asetti murattiköynnöksen sievästi sen yläpuolelle seinään. Sitten tarkasteli hän huonetta, näyttäisikö se hauskalta, ja niin hauskalta se tosiaankin näytti, ett'ei Kerttu sitä palatsiin olisi vaihettanut. Varsinkin tuo nurkka, jota hänen ahkeralla kädellään ommellut uutimet koristivat, näytti sievältä. "Kerttu, tuo tänne nisukakku-pellit, uuni on lakaistu jo", kuului äiti huutavan ja tyttö riensi takakammariin sekä vei sieltä pulleiksi nousseet nisukakut pellineen kyökkiin. Kun nisuset olivat kypsät ja kellertävinä peitteensä alla ja tortut paraikaa uunissa, au'aistiin kyökin ovi äkkiä ja Erkki astui sisään. "Erkki! Hyvänen aika, kun emme ollenkaan kuulleet!" "Tulin aivan hiljaa ja sitten tunsin niin tavattoman makean lämpimän leivän hajun, että sen mukaan heti tiesin tulla tänne." "Voi hyvänen aika! Kerttu, vie Erkki kammariin; torttumme ovat uunissa, minä kohta saan ne kypsiksi ja tuon sinulle lämpimäisiä. Voi oma poikani, kun nyt todellakin olet kotona!" "Äiti, me istumme täällä vain, niin kauan kuin tortut kypsyvät." "Ei suinkaan, sinä saat häkää, et sinä tällaisiin ole tottunut." "Kyllä minun hyvin sopii olla täällä, koska äitikin on. No, katsotaan torttuja nyt, etteivät pala." "No niin, ole nyt sitten täällä, kyllä se on hauskaa." "Minä katson uuniin, äiti juttelee Erkin kanssa, kyllä minä osaan paistaa", sanoi Kerttu. Tortut saatiin valmiiksi ja sitten laitettiin kahvia. Uunin hiiluksella pannu pian kiehui. Erkille maistui kahvi sekä äidin ja
 nsaiäihänn  aimnun änsinnätti eatarues isäikläjEi."än hoian s?"atvrti as iieh nan aikaapaljoakaänisaas yk , älletäs v",aarnpän rhaoi haen tppina kihänääPviaa.nul tlääls iaEli p ninieTl neehreuo ja onnitteli rEkkäi ,ojakj  oinnoit pllkäole he iynit" .tksoKsiä it ma,strapa no ikkiakätte ,"ee.tänt änim attdhat ne  EsitaasMu."kirksaatetv kh a ,ajnneno, e sitkuinelutN .nhniis nä pjon iapipai ksrett uason oiaaninäkin teit ja K. Keassa kerrttuss äääerlemeujtthvkat van däöyipn eh äniiutsi tyotka hänjouluksits auuitimts,aj änst ssää eksiuu iotsiulrnitekteesllki äaie akvhsta llain sestääeleim näh ie'tte, säesär äänydpöälth.iiSokotaa nuin hän tanut, k netsiamtulltis ksvo oiasiaieial atanraak ällääta"sskoirsisäli, uhmoJ" aa 'ineannsi on ean skerriis ot sllednikauu ka llnusijun h näv eiäl".iSänkö! Ja minä saanstoinnkiut tuiuho näh aktoj ,naavalmnut  saa oliikp E kr iajiisk asioiiknuanekkskipa .issääpp ätttanut sli suorih näJ huke äteätksnoisvoks leiiin et n,ätlävyhip nout od kenenviah kin." Äitirupesi ilulluul tänekävini itvähyol,  senatsokti äämeÄ".n näkinun saaevätnus m niins liämislael sa lo italoutsanrnE !assileäkis,n äimänp ta, sill nyt vasatta tunsiloas inekie sttt ejoä e  ntuat,tm imun tuuauanjo kitä niuknenne ,auhupn ääit mutonhttaoJ :puluäviäs änrnaa saamauo pl.ouil.ps aanrnak ello1/2 10 yliopthelamonitteto iinsi ein, as"K.  nisnoahioekni äuossin tussaa alidme vännosat va tesakajrkouialaiset?  upunkilanä ,teätiOs neätinTei kkErs lapi no es niekiO .inimenun ä sisiinyn täh niMätis ! sänihismale oenuM"".inöätip atto hätuikyntön pyysämänykussonä , kunteuiinnken mttumät ayytynim in sen hänelle; atakepir nliomtiaS".näämätnespykä piei lsiuu hti niä,nukmoaaakstnut outuin jillois ns ätim ne änn,iiaa vi urottusäek nujik.nS  elehdessän sanomanam niak niäkiääaremti pole paa luluoj nles ajha, eninlasui teetlaelmm!eO  iaraks poikani, tämäotsilnavamuJ nalaan s saaraeunnku jo Minäta.  kuliv äp iämaaiumtuenoln Se""n.aaamitiä ,tynhet oj ovastillmennä priamliott esaaitsanVain sansa. utio y sitt nuytyälkopen uan sastaaev  ivoämth nöt; anmasoatikksuoj ikkrE .allelou, mutta  näkynyt iekätnäisleäle itjo ousllääireknoj p akekap,ittvoneyt ina.at kaertuli K löylle,is ajisi ilo äniu tter Kkaaun se"ak rokunaisnis Runebergin "Hann sapniavum ,tlauotidnatuKa."optslo esti nettis nii kytänttlisii kk i .rEkiistlväkirjnut ostaoli neelkes ä nalidi.SlenäiiKeä ulrtjhtak iaj uoulalstä näkykki. Niienitkui tt en,kikuk eh äakkar nila oudelt mulivaentesiatisnat io.Ksatteraiu i ko tynnnemöp äääty kattamaan, mutt aasamss aojatik. ätenPiyn kilttupmaaj tittel nisa sytytkammarisl seek n aeTnini oeiä llei hjajohaluluoJ .assirakammietupalokin uuisluku nojioenitiätuk tunomäl . inkiEre lli olatv hänäk iuetknllut useita, mut ,aiskuläh aktojojitpat au kjaa  ulorettleuloimmt supimäja Kkat is."K"ly tytjhkäikin parlä se ol akosilollutj ,a tmenyehtoi omivliel aemaljhuoulttu. Keranoi", snähtyn ällis ,sa jeaik oonä äm tlisin saattanut asda.aE  ieslliaii"N pn,asarou jalul,ajhnim o äkTunnan."uluiit kojtuav tnaj iuasuljoa sta jaahultiä inomakkaas ian sanaataa Herr ehiimis ,teäts oii alkeohä isjaK .eh nut ellleimaa  voiaisi antikll arEiaotajt aa sän htaot je,silujniin isiattav tepknikni ,isunasivat, ja äitur iliokah iaatri,sttt eJuä lamaimunh  ek yöll,ee lehällle, skelt netuumket aali".ätivisuist iHettaj:ilesel a iklatijaa räöyi st imätäpt häed n poikani"tämä on ,tunutsi ilo itesisllvatan häa atn k hojutai tsissäpenkvät tekiä keyntä. nänlKu,nookoj lo aäv itä penkkiä, jossseikl häseyt iisen mkirkrikasai rik asneE .ellok tyti jairkkär k,nm tsooä tituat änamuaau-ulJoe.nispal iskäl itien hälkeka j jonovll telinäv eemläieuk lrkeE vkikuok,nesli iuratsasi jounssa veij  aisttulivrrne nesilla neekläjas ltiäikaa nstenääsiäitevjlj  a ruoeään.Illalleekteep ntsärut ä hlikäänemskn ää takttmaaa nlialllis-pöytää ja h nyn iähälskne äväisyytyja tena siolI .ilut ajha ltäelen ki,stviäth näaavita ,ten ilmaiskuitenkiekso asnvutsp tan nenaputtmuhäa noi , satu, Kertknaaisaade"ä nitni, taulton  einoJ""?tunnis nellani tämän on saaneleäts sirauktlan s Eoikirk"K. ut atullhal ,"ajas Jn taan pumalulsklaevpotunel tikoa tusi, saanisky ällsiatreknta ja selvää sanaao ilE krikasrannna, utkäeiel ssial ,atniuknom äH nan.aasrane a puoansapoikoli  tulliokur atselii smaar vli ojaJ mula aät ,teätouksen otuon rukT.tuytyyk illluukslähäi isvää enkkimmeltpmy äsnietkstujaväriyö pa tsioakaanrius lä, äriles pkunnh nip nä inaetäktuasiiol Sn.loiluutnle ielovllsinsä ristiin ja kheä tt et,valitetaja naamrav ten maaisiä ihmmpiailisnnletao loviiv a van esiätiveK .eitnäp nällä äidin aan. Näinloelteakääärss ä mtätouusilit vanhet teeetukäh nyryn lävitse.  äH njataetil ,tejun kiatnehäi ureK aj ne ,nuuttr. Kankin ihmikkin tysiteosvik tak ,aähnukallsnessaanaa sn neikpoen nopkillee tähden, kuuansa tähav tynätneir ,ty penismoim mkaik aiekupa.iK nrsatehnisi ä ol sithualvaeittmäää,nientäneet joulujneajilo  tavr eh Ka.elävn le ajatyo ikn  tutilavieleen mkaikstä um ,niknksel att aenut kneena inn ympärikatsoihättnäty ,ee nälehor kutkeksausaen ilokouhn nä niäaukaja kltä läheul tt luo ilsiäihm ijaa islovai lo okkriK .neell
Soyez le premier à déposer un commentaire !

17/1000 caractères maximum.