Ytimekäs opas talouteen

De
Publié par

  • Mikä aiheuttaa suhdannevaihtelut?
  • Mitä on kapitalismi ja onko kapitalisti tarpeellinen?
  • Mitä ovat hintasäännöstelyn, toimilupien ja monopoleista seuraukset?
  • Mikä ero on valtion ja yksityisten tarjoamilla palveluilla?
  • Mikä on ammattiliittojen rooli hyvinvoinnissa?
  • Mikä olikaan Marxin työn arvoteoria?

Jim Coxin erinomainen viiteopas tarjoaa lyhyet ja ytimekkäät vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Kirja sisältää 37 eri talouden aihealuetta ja käsittelee niitä selkeästi ja paikoin humoristisesti yksinkertaisin esimerkein.

Cox esittelee talouden eri käsitteitä ja rooleja yrittäjyydestä, mainostajista, keinottelijoista ja sankarillisista sisäpiirikauppiaista aina rahaan, inflaatioon, suureen lamaan, protektionismiin, kilpailulainsäädäntöön ja vähimmäispalkkoihin saakka. Kirja tuo esiin monia yleisessä keskustelussa ja politiikassa esiintyviä virhekäsityksiä ja väärinymmärryksiä ja osoittaa, kuinka useilla näistä on vakavat seuraukset yksilöille ja hyvinvoinnille yhteiskunnassa. Ytimekäs opas talouteen on saanut kiitosta niin opiskelijoiden kuin taloustieteen ammattilaistenkin parissa. Selkeän ilmaisunsa ansiosta se on korvaamaton kaikille talouden peruskäsitteistä kiinnostuneille.


Publié le : vendredi 2 août 2013
Lecture(s) : 3
Licence : Tous droits réservés
EAN13 : 9789526799926
Nombre de pages : 148
Voir plus Voir moins
Cette publication est uniquement disponible à l'achat

Jim Cox

Ytimekäs opas talouteen

Suomentanut Petri Kajander


Englanninkielinen alkuteos

The Concise Guide to Economics

 

Copyright © 1995, 1997, 2007 Jim Cox

Copyright © 2007 Ludwig von Mises Institute

Copyright © 2008-2009 Petri Kajander (käännös)

 

ISBN 978-952-67999-2-6

 

www.taloudenperusteet.com

 

Credentum Oy, 2013


Omistettu vanhemmilleni

Harry Masey Cox

ja

Helen Kelly Cox


Monien vapaiden markkinoiden vastaisten
argumenttien taustalla on uskon puute itse vapauteen.

Milton Friedman

Kiitokset

Tämän teoksen selkeyttä ja tarkkuutta ovat parantaneet niiden monien henkilöiden hyödylliset kommentit, jotka lukivat teoksen käsikirjoituksen. Monet kiitokset Elliot Stroudille, Carol Chappellille, Nancy Stroudille, Scott Phillipsille ja kaikkein tärkeimpänä ja rakastavasti edesmenneelle Dawn Bakerille. Haluan kiittää Judy Thommesenia ja William Harshbargeria heidän työstään, kärsivällisyydestään ja huomioistaan yksityiskohdille tämän uuden painoksen valmistelussa. Kaikki jäljelle jääneet virheet ovat luonnollisesti omiani.



Esipuhe

Ytimekäs opas talouteen syntyi samasta syystä kuin Frédéric Bastiat kirjoitti koko elämänsä ajan intohimoisesti ja omisti sen talouden totuuksien levittämiseen. Jotkut ihmiset, taloustieteilijä Jim Cox heihin kuuluen, ovat hyvällä syyllä tarttuneet tähän toiveeseen levittää sanomaa mahdollisimman suurelle ihmisjoukolle. Tällä tavoin he ovat älyllisesti valmistautuneet taistelemaan huonoja ajatuksia vastaan silloin kun niitä työnnetään julkisuuteen yhteiskuntaa turmelemaan.

Saavuttaako viesti koskaan suurinta osaa ihmisiä? Todennäköisesti ei, mutta tällainen kirja on olennainen nostattamaan juuri riittävästi epäluuloja estämään huonoja lainsäädäntöjä. Täytyykö meidän loputtomasti kärsiä laajalle levinneistä poliittisista virheistä kuten vähimmäispalkoista ja protektionismista, jotka ovat ristiriidassa perustavien talouden lakien kanssa? Todennäköisesti, mutta se tarkoittaa, että taloustieteilijöiden rooli tulee aina ja ikuisesti olemaan erittäin tärkeä.

Coxin kirjan kauneus on sekä sen selkeässä esityksessä että sen rohkeudessa. Hän tarjoaa jokaisesta aiheesta ainoastaan muutamia kappaleita, mutta ne riittävät totuuden ja virheiden näkemiseen. Toisinaan totuuden oivaltamiseen taloudessa riittää pelkkä maininta logiikasta, joka menee näin tunteellista ensireaktiota pidemmälle. Tämän hän tekee lähes kaikkien päivittäin kohtaamiemme asioiden kohdalla.

Ajatellaan kolmannen maailman köyhyyttä. Monet ihmiset ovat vakuuttuneita, että suurista markettiketjuista ostamatta jättäminen on pätevä protestoinnin muoto maailman köyhiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä vastaan. Mutta kuinka heidän tuotteidensa ja palveluidensa ostamatta jättäminen auttaa ketään? Jos jokainen kauppaketju ehtyisi, olisivatko työläiset Kiinassa ja Indonesiassa tyytyväisiä? Päinvastoin, ja ei kestä kuin hetki oivaltaa miksi.

Monella ihmisellä on vain hetki. Siksi tämä opas on olennainen. Se on todennäköisesti lyhyin ja pätevin painettu opas taloudelliseen logiikkaan. Tulkoon se iskostumaan jokaisen kansalaisen tajuntaan nyt ja tulevaisuudessa.

 

Llewellyn H. Rockwell, Jr.

Huhtikuu 2007


Kääntäjän alkusanat

Talouden perusasioiden ymmärrys on tavallisten kansalaisten keskuudessa melko heikkoa. Perusasiat menevät sekaisin ja kääntyvät usein juuri päinvastaisiksi. Vaikuttaa, että olemme joillakin taloustiedon osa-alueilla jopa taantuneet aikaisemmista vuosisadoista. Tämä on erittäin valitettava ja surullinen asiantila. Yhteiskunnassamme on käynnissä jatkuva sotatila ihmisten kesken monine eri rintamineen ja ryhmittymineen. Pääosa, elleivät kaikki näistä ristiriidoista, perustuvat virhekäsityksiin ja harhaluuloihin eli vajavaiseen tietämykseen. Jo yli 150 vuotta sitten merkittävä esipuheessa viitattu taloustieteilijä Frédéric Bastiat esitti, että yhteiskunnan kaikkien jäsenten taloudelliset intressit ovat keskenään harmoniset yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: niitä, jotka pyrkivät elämään toisten kustannuksella eli varastamaan. Yhä tänä päivänä elämme ikään kuin emme olisi oppineet vuosisatojen aikoina mitään vanhoista virheistämme.

Jim Coxin teos tarjoaa helpon tavan korjata ja oppia näistä perusvirheistä ja väärinkäsityksistä. Ei tarvitse kuin avata päivän lehti tai televisiouutiset, on lähes mahdotonta välttää aiheita, joita Ytimekäs opas talouteen käsittelee. Teos on helppolukuinen viiteopas talouden perusasioiden parempaan ymmärrykseen ja ilmeisten virheiden korjaamiseen. Se on työkalu, joka auttaa näkemään selkeästi ja osoittamaan vastaansanomattomasti loogisilla perusteluillaan, kuinka voimme omalta osaltamme olla rakentamassa tasapainoisempaa ja harmonisempaa yhteiskuntaa. Muutos lähtee yksilöistä ja tämä pieni opas talouden perusasioista on tärkeä osanen siinä palapelissä, joka rakentaa parempaa tulevaisuutta meille kaikille. Oikea tieto on edellytys oikealle toiminnalle. Taloudella on yhteiskunnassamme merkittävä rooli eikä meidän ole välttämätöntä toistaa esi-isiemme virheitä aina uudelleen. Jo ymmärtämällä tämän kirjan opit oikein pääsemme pitkälle.

 

Petri Kajander

I

Johdanto

Tämän teoksen tarkoituksena on mahdollistaa eräistä talouden hankalista aiheista kiinnostuneille lukijoille niiden sekä vapaiden markkinoiden näkökohdan ymmärtämisen erittäin vähäisillä ponnisteluilla. Turhauduttuani yrityksissäni vastata ilman viiteopasta talouskirjoituksissa, uutisissa, muissa töissä ja keskusteluissa joihinkin valtiojohtoisiin näkökulmiin, päätin luoda juuri tällaisen teoksen.

Lukija huomaa teoksen aiheiden olevan juuri kaikkein yleisimpiä, joista vapaiden markkinoiden vastaiset kirjoittajat löytävät vikoja. Kirjassa on myös analyyseja muutamista teknisistä yksityiskohdista, joita nykyisillä talouden kursseilla tavallisesti käsitellään ja joista kirjoittaja löytää epäkohtia. Toivon, että lukija löytää vapaiden markkinoiden näkökohdan vakuuttavuuden yhden tai kahden sivun perusteella ja samalla vastakkaisen näkemyksen harhapohjaisuuden.

Olennaisin tieto näkemyksistä esitetään lyhyesti ja samalla viitaten materiaaleihin, joihin lukija voi aiheesta kiinnostuessaan perehtyä tarkemmin. Tämä viitekirja tarjoaa helpon vaihtoehtoisen tietolähteen lukijoille, joille talousteorian kirjallisuuden ja argumenttien edistyminen sekä vapaiden markkinoiden edut ovat tuntemattomia.

II

Perusteet ja sovellutukset

1. Yleiskatsaus talousteorian koulukuntiin

Nykyään on olemassa neljä pääasiallista talousteorian koulukuntaa. Talouden ymmärtämiseksi näiden koulukuntien tunteminen on välttämätöntä. Koulukunnat ovat marxilainen, keynesiläinen, monetaristinen ja itävaltalainen koulukunta.

Marxilainen talousajattelu pohjautuu Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kirjoituksiin ja ajoittuu 1800-luvun puolivälistä sen loppupuolelle. Perimmiltään marxilainen ajattelu perustuu taloudelliseen determinismiin, jossa yhteiskunta käy läpi kehitysvaiheet alkukantaisesta kommunismista orjajärjestelmiin, feodalismiin, kapitalismiin, sosialismiin ja lopulta kommunismiin. Jokaisessa vaiheessa taloudellinen järjestelmä määrittää niissä järjestelmän aikana elävien näkemykset. Näihin kaikkiin vaiheisiin sisältyy luokkataistelu, joka johtaa yhteiskunnan väistämättä kehityksen seuraavaan vaiheeseen. Näin ollen feodalismissa luokkataistelu tilanomistajien ja maaorjien välillä tuottaa seuraavan vaiheen, kapitalismin. Kapitalismin kaksi luokkaa ovat kapitalistit ja työläiset. Kapitalistien ja työläisten konflikti johtaa kapitalismin kukistumiseen ja sosialismin voittoon lopettaen luokkakonfliktit. Marxilainen teoria toteaa, että sosialismi johtaa ihmiskunnan perimmäiseen kohtaloon – kommunismiin.

Keynesiläiset näkemykset ovat saaneet nimensä John Maynard Keynesin kirjoituksista, erityisesti hänen vuonna 1936 ilmestyneestä kirjastaan Työllisyys, korko ja raha: yleinen teoria. Tässä uskomattoman vaikeassa kirjassa Keynes esittää kokonaisnäkemyksen talouden muuttujiin, kokonaistarjontaan ja kokonaiskysyntään, jotka toimivat suoraan keskenään ilman mitään välttämätöntä sidettä yksilöllisten päätöksentekijöiden toimille. Tästä sai alkunsa ”kansantaloustiede”. Keynesiläiset pyytävät valtiota hallinnoimaan kokonaiskysyntää – liian vähäinen kysyntä johtaa työttömyyteen, liian suuri inflaatioon. Tästä seuraa teorian kahtiajako: ongelmana olisi joko inflaatio tai työttömyys, mutta eivät koskaan molemmat samanaikaisesti. Keynesin mukaan vapaat markkinat luovat sisäsyntyisesti joko liian vähän tai liian paljon kysyntää. Tästä seuraa tarve (erittäin kätevästi keynesiläisille taloustieteilijöille työmahdollisuuksien muodossa!) kysynnän hallintaan valtion taholta ja keynesiläisten viisaisiin neuvoihin perustuen.

Monetaristien näkemyksiä edustavat parhaiten Milton Friedman ja hänen seuraajansa, jotka pitäytyivät keynesiläisessä ”makrolähestymistavassa.” Nähdessään talouden tällä tavoin monetaristit eivät kuitenkaan painota niinkään kulutusta vaan rahan kokonaistarjontaa – siitä nimi monetaristit. Muissa kuin makrotalouden asioissa, inflaatiossa, työttömyydessä ja suhdannevaihtelun nousu- ja laskukausissa, monetaristit pyrkivät pitämään yksilöllistä toimijaa talousnäkemyksiensä perustana sellaisilla alueilla kuten säännöstely, hintojen toiminta, mainostaminen, kansainvälinen kauppa ja niin edelleen.

Itävaltalainen koulukunta sai alkunsa 1800-luvun lopulla Carl Mengeristä ja sen kehitti lopulta täyteen mittaansa Ludwig von Mises – molemmat itävaltalaisia. Itävaltalainen koulukunta kehitti ajattelutavan tietoisella painotuksella toimivasta ihmisestä perimmäisenä perustana kaikkien taloudellisten asioiden ymmärrykselle. Tämän yksilöllisen painotuksen kanssa seuraa subjektiivinen näkemys arvoon ja katsontakanta, jonka mukaan kaikki toiminta on pohjimmiltaan tulevaisuuteen suuntautuvaa. Tämä kirja on kirjoitettu itävaltalaisittain.

Viitteitä

 

Friedman, Milton
Capitalism and Freedom, (Chicago: University of Chicago Press, 1962).

Keynes, John Maynard
The General Theory of Employment, Interest and Money,
(New York: Harcourt, Brace & Co., 1936).

Marx, Karl and Friedrich Engels
The Communist Manifesto, (New York: Pocket Books, 1964).

Mises, Ludwig von
Historical Setting of the Austrian School, (Auburn, Alabama: Ludwig von Mises Institute, 1984).

Rothbard, Murray N.
The Essential Ludwig von Mises,
(Auburn, Alabama: The Ludwig von Mises Institute, 1983).

Schumpeter, Joseph
History of Economic Analysis, (New York: Oxford University Press, 1978).

2. Yrittäjyys

Yrittäjyys voidaan määrittää toiminnassa markkinoilla havaittuihin mahdollisuuksiin, joita motivoi pyrkimys voittoihin. Tämä toiminta pitää sisällään valppauden voittojen mahdollisuuksiin, rahoituksen järjestelyn, resurssien hallinnan ja huolehtimisen projektin loppuunsaattamisesta. Yrittäjät voidaan nähdä talouden sankareina heidän kantaessaan riskit kuluttajille tarjotuista uusista tuotteista ja palveluista. Ludwig von Misesin sanoin:

He johtavat aineellista kehitystä. He oivaltavat ensimmäisenä eroavaisuuden sen välillä mitä on tehty ja mitä voitaisiin tehdä. He arvioivat mitä kuluttaja haluaisi saada ja pyrkivät tarjoamaan näitä asioita. (Human Action, s. 336)

Yrittäjyys on taitolaji, yhtä paljon kuin maalauksen tai veistoksen luominen. Molemmissa – liiketoiminnan pyörittämisessä ja taiteen tekemisessä – ilmenevät samat elementit: hankkeen kehittely, resurssien hankkiminen ja niiden yhdistely joksikin uudeksi ja erilaiseksi ja näiden arvokkaiden resurssien altistaminen riskille jonkin sellaisen tuottamisessa, joka lopulta saattaa paljastua vähemmän arvoiseksi.

Talouden oppikirjoissa on markkinoista ja kilpailusta keskusteltaessa hyvin yleistä ylenkatsoa yrittäjää. Kirjojen käsittelytapa olettaa, että valppaus voittojen mahdollisuuksiin, rahoituksen järjestäminen, resurssien hallinnointi ja huolehtiminen projektin loppuunsaattamisesta ovat kaikki markkinataloudessa automaattista. Ne eivät ole. Oikeaa lihaa ja verta olevien ihmisten täytyy toimia (eikä vain kerran vaan jatkuvasti) ja olla motivoituneita kantamaan nämä riskit, jotta kaupankäynti voi jatkua.

Täydellisen kilpailun teoria poistaa täysin kaikki roolit tällaiselta henkilöltä. Eräs syy yrittäjän roolin väheksyntään on positivistinen metodologia. Tämä lähestymistapa supistaa talouden ilmiöt matematiikaksi ja kaavioiksi. Koska yrittäjyydelle välttämättömät luonteenpiirteet, valppaus, energia ja innostus, eivät helposti mukaudu matematiikaksi ja kaavioiksi, monet taloustieteilijät jättävät ne huomiotta. Siten syntyy menetelmä, joka syrjäyttää reaalimaailman tapahtumia. Kumpaa meidän tulisi tehdä: heittää pois todellisuuden osaset (kuten yllä mainitut luonteenpiirteet), jotka eivät sovellut menetelmään vai löytää menetelmä, joka huomioi ja käsittelee tällaisia merkittäviä todellisuuden osa-alueita?

Viitteitä

 

Dolan, Edwin G. and David E. Lindsay
Economics, 6th edition, (Hinsdale, Illinois: Dryden Press, 1991), s. 788–811.

Folsom, Burt
Entrepreneurs vs. the State, (Reston, Virginia: Young America's Foundation, 1987).

Gilder, George
The Spirit of Enterprise, (New York: Simon & Schuster, 1984), s. 15–19.

Kirzner, Israel
Competition and Entrepreneurship, (Chicago: University of Chicago Press, 1973).

Mises, Ludwig von
Human Action, (Chicago: Henry Regnery Company, 1966), s. 335–338.

Rothbard, Murray N.
Man, Economy, and State, (Los Angeles: Nash Publishing, 1970), s. 528–550

3. Voittojen ja tappioiden järjestelmä

Vapaa markkinatalous on voittojen ja tappioiden järjestelmä. Yleensä voittoja painotetaan, mutta tappiot tulisi ymmärtää tehokkaille markkinoille yhtä tärkeiksi. Suuri yleisö on toisinaan tulkinnut voittojen luonteen väärin. Voitot eivät ole ylimääräinen maksu tai töykeää käytöstä yrityksiltä. Voitot ovat kapitalistiselle yrittäjälle palkinto arvon luomisesta. Tämän ymmärtämiseksi meidän tulee ensin oivaltaa vaihdannan luonne. Kahden osapuolen harjoittaessa vaihdantaa, kumpikin odottaa saavansa jotain suurempiarvoista kuin mistä luopuu; muutoin he eivät tuhlaisi aikaansa vaihdantoihin. Ja mikä siis on voittojen luonne?

Liikemies hankkii resursseja, maata, työtä, materiaaleja ja niin edelleen ja yhdistää ne tuottaakseen jotain muuta.

Esimerkiksi:

Autovalmistaja hankkii

4 000 dollarin edestä materiaaleja

6 000 dollarin edestä työtä

1 000 dollarin edestä kiinteitä kustannuksia

11 000 dollarin kokonaiskustannuksin

 

ja tuottaa auton, jonka myyntihinta on 15 000 dollaria. Ainoa tapa myydä auto tällä 15 000 dollarilla on, jos kuluttaja vapaaehtoisesti luopuu rahoista auton ostoon, ja vaihdannan luonteeseen perustuen hän tekee näin ainoastaan arvostaessaan autoa enemmän kuin rahoja. Näin yrittäjä on kerännyt 11 000 dollarin resurssit ja muotoillut ne 15 000 dollarin arvoiseksi autoksi, tehden 4 000 dollarin voiton. Mistä 4 000 dollarin voitto syntyi? Valmistaja loi sen. Hän sai sen aikaan. Tämä on luovaa toimintaa samalla tavalla kuin taideteoksen tekeminen on luovaa toimintaa.

Materiaalien, työn ja kiinteiden kustannuksien arvo on se, millä nämä käyvät kaupaksi halukkaalle ostajalle. Muotoilemalla ne autoksi valmistaja on tuottanut enemmän arvoa kuin mitä hän löysi maailmasta. Voitot ovat arvon luomisen merkki; voittojen tekeminen ansaitsee tulla ylistetyksi ja arvostetuksi hyödyllisenä yhteiskunnalle.

Ja otetaan nyt tappioiden esimerkki. Ovatko tappiot hyväntahtoisuuden ja ei liian paljon pyytämisen osoitus? Perimmiltään: eivät. Käytetään samaa esimerkkiä 11 000 dollarin kustannuksista: mitä jos valmistaja olisi tuottanut auton, jota kukaan ei ostaisi korkeammalla kuin 11 000 dollarilla? Jos valmistaja ei pystyisi myymään autoa ennen kuin hinta olisi, sanotaan 8 000 dollaria, mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa, että hän on ottanut täydellisen hyvät resurssit – materiaaleja, työtä ja kiinteitä kuluja – ja järjestänyt ne uudelleen tavalla, jolla ne ovat nyt ostajille ainoastaan 8 000 dollarin arvoiset. Hän on tuhonnut arvoa maailmasta. Tällainen toiminta ansaitsee paheksunnan ihmiskunnan köyhdyttämisestä. Ellei liikemies olisi astunut kuvaan mukaan, maailma olisi 3 000 dollarin arvoa rikkaampi.

Vapailla markkinoilla meidän ei onneksi tarvitse luottaa yhteiskunnalliseen kunniaan tai tuomitsemiseen motivoidaksemme tuottajia tuottamaan kuluttajien suosimia tuotteita. Tämä tapahtuu luonnostaan voittojen mahdollistaessa menestyneille tuottajille tuotannon jatkamisen ja laajemman resurssien hallinnan toisin kuin tappiot, jotka riistävät resurssien hallinnan ja kyvyn jatkaa tuotantoa.

Kannattaa myös huomioida markkinoiden kauneus: mikä tahansa epäkohta kuluttajien palvelussa, irrationaalinen hinnoittelu tai tuotantovalinta ovat samassa suhteessa mahdollisuus voittoihin. Näin markkinat, vaikkeivät ole täydelliset, ovat itsekorjautuvat. Uudistajat tulisivat korjaamaan minkä tahansa huomaamansa markkinoiden epäkohdan paremmin keräämällä voitot tästä epäkohdasta kuin haukkumalla nimenomaisesti mielekkäät parannukset mahdollistavaa järjestelmää.

Voitot ovat viesti käyttää resursseja kuluttajien korkeasti arvostamien tuotteiden tuottamiseksi ja tappiot viesti keskeyttää vähäarvoisten tuotteiden tuotanto. Tappiot ovat välttämättömiä resurssien vapauttamiseksi niiden käyttöön, jotka tuottavat arvostettuja tavaroita. Tämän vuoksi huomaamme tuottajien ja kuluttajien...

Soyez le premier à déposer un commentaire !

17/1000 caractères maximum.

Diffusez cette publication

Vous aimerez aussi

suivant