Vuosittainen ihmisoikeusraportti (1998-1999)

De
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO PÄÄSIHTEERISTÖ 19 9 8-1999 Kannen kuvitus: STRATOS Taiteilijan suosiollisella luvalla. E uroopan unionin vuosittainen ihmisoikeusraportti 19 9 8-1999 EU:n vuosittainen ihmisoikeusraportti, hyväksytty neuvostossa 11. lokakuuta 1999. Lisätietoja antaa tiedotuspolitiikasta, avoimuudesta ja suhdetoiminnasta vastaava osasto seuraavassa osoitteessa: Neuvoston pääsihteeristö Rue de la Loi 175 B-1048 Bryssel Faksi: (32-2) 285 53 32 Sähköposti: public. info@consilium. eu. int Internet: http://ue.eu.int Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2000 ISBN 92-824-1770-0 © Euroopan yhteisöt, 2000 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Italy PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE • Vuosittainen ihmisoikeusraportti, 1998-1999 · Tarja Halosen, Suomen ulkoministerin, Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan, alkupuheenvuoro Euroopan unioni on yhteisten arvojen yhteisö. Ihminen yksilönä on unionin politiikan keskipistees­sä. Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia ja meille kaikille tärkeä asia. Ihmisoikeuksien toteuttami­nen on loputon haaste. Nämä toteamukset kuuluvat nyt ensimmäistä kertaa julkistettavassa EU:n vuosittaisessa ihmisoikeus­raportissa kuvattuihin EU:n ihmisoikeusperiaatteisiin.
Publié le : samedi 10 mars 2012
Lecture(s) : 9
Source : EU Bookshop, http://bookshop.europa.eu/
Nombre de pages : 96
Voir plus Voir moins

EUROOPAN UNIONIN
NEUVOSTO
PÄÄSIHTEERISTÖ
19 9 8-1999 Kannen kuvitus: STRATOS
Taiteilijan suosiollisella luvalla. E
uroopan unionin
vuosittainen
ihmisoikeusraportti
19 9 8-1999 EU:n vuosittainen ihmisoikeusraportti, hyväksytty neuvostossa 11. lokakuuta 1999.
Lisätietoja antaa tiedotuspolitiikasta, avoimuudesta ja suhdetoiminnasta vastaava osasto seuraavassa
osoitteessa:
Neuvoston pääsihteeristö
Rue de la Loi 175
B-1048 Bryssel
Faksi: (32-2) 285 53 32
Sähköposti: public. info@consilium. eu. int
Internet: http://ue.eu.int
Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta
(http://europa.eu.int).
Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa.
Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2000
ISBN 92-824-1770-0
© Euroopan yhteisöt, 2000
Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.
Printed in Italy
PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE • Vuosittainen ihmisoikeusraportti, 1998-1999 ·
Tarja Halosen, Suomen ulkoministerin,
Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan,
alkupuheenvuoro
Euroopan unioni on yhteisten arvojen yhteisö. Ihminen yksilönä on unionin politiikan keskipistees­
sä. Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia ja meille kaikille tärkeä asia. Ihmisoikeuksien toteuttami­
nen on loputon haaste.
Nämä toteamukset kuuluvat nyt ensimmäistä kertaa julkistettavassa EU:n vuosittaisessa ihmisoikeus­
raportissa kuvattuihin EU:n ihmisoikeusperiaatteisiin. Uskon, että voimme kaikki olla hyvin tyytyväi­
siä ja ylpeitä tästä saavutuksesta. EU:n toiminta ihmisoikeuksien edistämiseksi maailmanlaajuisesti
voi näin tulla yhä näkyvämmäksi. Täten korostetaan myös EU:n toimien avoimuutta.
Toimintaa on jatkettava. Ihmisoikeusrikkomusten laajamittaisen jatkumisen olisi saatava meidät voi­
mistamaan ponnistelujamme. Uskon, että tämän raportin julkaiseminen on oikeansuuntainen askel.
Raportin tavoitteena on edistää EU:n ulkosuhteissa ihmisoikeuspolitiikkojen yhtenäisyyttä ja johdon­
mukaisuutta sekä kolmansiin maihin että kansainvälisiin järjestöihin nähden. Yhtenäisempi lähesty­
mistapa lisää tehokkuutta.
Tämä ensimmäinen vuosiraportti pitäisi nähdä EU:n ihmisoikeuspolitiikan painopistealueiden ja käy­
täntöjen pohdinnan uutena välineenä. Raportin rakennetta ja sisältöä voidaan edelleen kehittää pa­
lautteen perusteella.
» */t¿L&, '(yiévU
TARJA HALONEN • Vuosittainen ihmisoikeusraportti, 1998-1999 ·
Sisältö
1 Johdanto: ihmisoikeuksista 4.4 EU:n toimet kansainvälisillä
todellisuutta 7
foorumeilla 26
2 1998: ihmisoikeuksien teemavuosi ... 9
4.4.1 Yhdistyneet Kansakunnat 2
3 Ihmisoikeudet Euroopan unionissa . . 11 4.4.2 ETYJ7
3.1 Oikeuslähteet 11 4.4.3 Euroopan neuvosto 28
3.2 Laajentuminen2 5 Aihekohtaiset asiat 31
5.1 Taustaa 33.3 EU:n toimielimet
5.2 Taloudelliset, sosiaaliset ja 3.4 Kansalaisyhteiskunta,
sivistykselliset oikeudetihmisoikeuksien puolustajat 13
5.3 Oikeus elämään / kuolemanrangaistus . 33 3.5 Ihmisoikeuksiin liittyvät haasteet
EU:ssa; rasismi ja muukalaisviha4
5.4 Kidutuksen kieltäminen 34
5.5 Oikeus mielipiteen-, sanan-ja 4 EU:n ihmisoikeuksia koskeva
uskonnonvapauteen 35 toiminta kansainvälisissä yhteyksissä . 17
4.1 Johdanto 17 5.6 Oikeusvaltio, rankaisemattomuus,
kansainvälinen rikostuomioistuin 36
4.2 EU:n välineet ja aloitteet8
5.7 Mielivaltaiset pidättämiset, katoamiset
4.2.1 Yhteiset strategiat, yhteiset kannat,
ja kuoleman tuottaminen muuten kuin
yhteiset toiminnat
oikeuden tuomioon perustuen 37
4.2.2 Viralliset yhteydenotot,
5.8 Oikeus osallistua oman maan
julkilausumat 19
hallintoon: vaalit, paikallisdemokratia
4.2.3 Poliittinen vuoropuheluja kansalaisuus 38
4.2.4 Yksittäistä poliittista tavoitetta 5.9 Orjuuden ja pakkotyön kieltäminen . . 39
koskeva toiminta: EU:n suuntaviivat
5.10 Oikeus rauhanomaiseen
kuolemantuomiosta 20
kokoontumiseen, yhdistymisvapaus 39
4.2.5 Ihmisoikeuslauseke unionin
5.11 Syrjimättömyys ja erilaisuuden
ulkopuolisten maiden kanssa tehtävissä
kunnioittaminen 40
sopimuksissa1
5.11.1 Rasismi
4.2.6 Alueelliset aloitteet ja
kumppanuusjärjestelyt 22 5.11.2 Vähemmistöt1
4.2.7 Vaalitarkkailu ja vaaleissa 5.11.3 Alkuperäiskansat3
avustaminen 2
5.12 Naisten oikeudet 4
4.2.8 Muut toimintatavat ja
5.13 Lastent5
kenttäoperaatiot3
5.14 Oikeus kehitykseen7
4.3 Kansanvaltaa ja ihmisoikeuksia
koskevan eurooppalaisen aloitteen
6 Lopuksi 49
nojalla rahoitettu toiminta
(talousarvion luku B7-70) 24 Liitteet 51
4.3.1 Katsaus talousarvion luvusta B7-70 1 Amsterdamin sopimus (joitakin otteita,
vuonna 1998 rahoitettuihin aloitteisiin ... 25 esim. 6, 7 ja 13 artikla)• Vuosittainen ihmisoikeusraportti, 1998-1999
8 EU:n vaalitarkkailupolitiikkaa koskevat 2 EU:n Wienin julkilausuma,
annettu 10. joulukuuta 1998 (otteita) .... 53 suuntaviivat 67
3 Yhteinen kanta ihmisoikeuksista, 9 Aseidenvientiä koskevat
kansanvallasta ja oikeusvaltion periaatteesta käytännesäännöt 71
ja hyvästä hallintotavasta Afrikassa 56
10 Ulkoasiainministeri Fischerin EU:n
4 Yhteinen Venäjän strategia 58 puolesta esittämä puheenvuoro
CHR55:ssä5
5n toiminta Nigerian
demokratisoitumisen tukemisesta 61 11 Puheenjohtajavaltion puheenvuoro
CHR55:ssä yksittäisten maiden tilanteesta . 79
6 Ihmisoikeuksia koskeva määräys
neljännessä Lomen sopimuksessa 62 12 Ihmisoikeuksia koskevat välineet 88
7 EU:n kuolemantuomion vastaista 13 EU:n jäsenvaltioiden käyttämät
politiikkaa koskevat suuntaviivat4 ihmisoikeuksiin liittyvät välineet 90 Vuosittainen ihmisoikeusraportti, 1998-1999 ·
1 Johdanto: ihmisoikeuksista todellisuutta
Ihmisoikeudet ja ihmisarvon tunnustaminen sien suojelu ja edistäminen kuuluu laillisesti
ovat maailman vapauden, oikeudenmukaisuu­ kansainvälisen yhteisön huolehdittavaksi. Unio­
den ja rauhan perusta. Tämä viisaus sisältyy ih­ ni puolestaan edistää ihmisoikeuksia kahdenvä­
misoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, lisissä suhteissaan unionin ulkopuolisiin mai­
johon Euroopan unioni on vahvasti sitoutunut. hin ja puuttuu ihmisoikeusrikkomuksiin, sattu-
Tässä raportissa, joka on ensimmäinen laatuaan vatpa ne missä tahansa. Näin tehdessään unio­
ja joka koskee ajanjaksoa 1. kesäkuuta 1998-30. ni tiedostaa sen, että ihmisoikeuspolitiikka al­
kesäkuuta 1999, pyritään selittämään, miten ih­ kaa kotoa.
misoikeudet liittyvät unionin yhdentymiseen.
Maailmassa, missä naisten, miesten ja lasten oi­
Euroopan unionista tehty sopimus,
keuksia edelleen loukataan päivittäin, unionin
6 artikla sitoumuksia ihmisoikeuksiin toteutetaan jatku­
1. Unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin va­vasti myös käytännössä.
pauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perus­
vapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion Unioni pyrkii tällä raportilla edistämään unionin
periaatteisiin. toimintaperusteiden ja institutionaalisten raken­
teiden ja poliittisten välineiden ymmärtämistä.
2. Unioni pitää arvossa yhteisön oikeuden ylei­Tästä syystä raportissa selitetään, ketkä ovat
unionin ihmisoikeuspolitiikan toimijoita, ja tar­ sinä periaatteina perusoikeuksia, sellaisina kuin
ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kastellaan sen päämääriä, menetelmiä ja toimin­
suojaamiseksi tehdyssä, Roomassa 4 päivänä taa. Näin raportilla pyritään lisäämään unionin
marraskuuta 1950 allekirjoitetussa Euroopan ihmisoikeuspolitiikan avoimuutta. Jos raportin
nähdään olevan uusi askel kohti avoimempaa yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmene­
vät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöpe­vuoropuhelua asiasta kiinnostuneiden kansalais­
rinteessä. ten sekä julkishallinnon kanssa unionin sisällä
ja sen ulkopuolella, raportti on saavuttanut yh­
den päätavoitteistaan. Unioni on yhteisten arvojen yhteisö. Euroopan
unionista tehdyssä sopimuksessa (SEU), sellai­
Raportissa käsitellään pääasiassa EU:n ulko­ sena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopi­
suhteita. Kuva ei olisi kuitenkaan täydellinen muksella, todetaan selvästi, että ihmisoikeudet
ilman viittausta EU:n alueella tapahtuvaan ke­ kuuluvat kaikille unionin jäsenvaltioille yhtei­
siin periaatteisiin ja että unioni perustuu niil­hitykseen liittyvään EU:n toimintaan. Tästä
syystä yhtä tiettyä aihetta käsitellään myös le. Ihmisoikeudet eivät ole vieraita millekään
unionin sisäisesti ja tässä julkaisussa tästä kulttuurille vaan ovat synnynnäisiä kaikille
kansoille ja kuuluvat erottamattomastie näkökulmasta tarkastellaan lähemmin rasis­
mia.
Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien
maailmankonferenssissa Wienissä kesäkuussa
1993 kansainvälinen yhteisö vahvisti vakau­
muksensa, jonka mukaan kaikki ihmisoikeudet
ovat yleismaailmallisia, jakamattomia ja toisis­
taan riippuvaisia ja ne liittyvät toinen toisiinsa.
Unioni on vahvasti sitoutunut tähän periaattee­
seen, johon sisältyy kaikille hallituksille annet­
tu tehtävä toteuttaa kaikkien kansalaisten ih­
misoikeudet kaikki politiikan alat käsittävillä
suojaavilla ja kannustavilla toimilla. Maailman
konferenssi vahvisti myös, että ihmisoikeuk-• Vuosittainen ihmisoikeusraportti, 1998-1999 ·
yksilöille. Ihmisoikeuksien yleismaailmallista miesten teko­
luonnetta, siten kuin se vahvistetaan ihmisoi­ ja ja rohkeut­
keuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja ta, jotka ovat
siihen liittyvissä ihmisoikeusasiakirjoissa sekä taistelleet eri
Wienin julkilausumassa ja toimintaohjelmassa, puolilla maail­
ei voida asettaa kyseenalaiseksi. Unioni on val­ maa edistääk­
mis vahvistamaan niiden puitteita yhdessä seen, suojel­
muiden kanssa, kumppanuuden hengessä, lakseen ja
mutta unioni torjuu ihmisoikeusnormeista kan­ puolus taak­
sallisuuden, kulttuurin tai uskonnon perusteel­ seen ihmisoi­
la tehtävät poikkeukset. Unioni suhtautuu keuksia ja
myönteisesti kulttuurien monimuotoisuuteen usein maksa­
ja pyrkii edistämään sitä, sillä se tuo elävästi neet siitä ras­
esiin ihmiskunnan rikkauden - ihmiskunnan, kaan hinnan.
joka on yhtä yhteisessä pyrkimyksessään ih­
misarvoiseen elämään vapaana pelosta ja puut­ Ihmisoikeus­
teesta. politiikassa on
otettava huo­
mioon kaikki Ihminen yksilönä on unionin politiikan keski­
ihmisiä koskettavat elämän osa-alueet. Esimer­pisteessä. Ihmisoikeuksien toteuttaminen on
kiksi sellaisten oikeuksien toteuttaminen kuin oi­loputon haaste. Kokemus tukee näkemystä,
keus koulutukseen, terveydenhoitoon ja sosiaali­jonka mukaan ihmisoikeudet ovat rauhan ja
turvaan edistää myös poliittisten ja kansalaisoi­turvallisuuden, taloudellisen kehityksen sekä
keuksien nauttimista. Toisaalta taloudellisten, yhteiskunnallisen tasa-arvon välttämätön edel­
lytys, ja tähän haasteeseen vastaamiseksi suun­ sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edis­
nitellut politiikat ovat ehdottoman välttämättö­ täminen avoimella julkisella keskustelulla edel­
miä. Näin ollen unioni suhtautuu myönteisesti lyttää muun muassa sanan-ja yhdistymisvapaut­
yleistyvään kansainväliseen suuntaukseen si­ ta sekä poliittisten puolueiden ja ammattijärjes­
sällyttää ihmisoikeuksien suojelu, kansanvalta töjen olemassaoloa. Kaikilla ihmisoikeuksilla, oli­
ja oikeusvaltio osaksi kehitysyhteistyötä, kaup­ vatpa ne kansalaisoikeuksia, poliittisia tai talou­
papolitiikkaa ja rauhan ja turvallisuuden edis­ dellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia,
tämistä ja myös kannustaa tähän. Kansainväli­ on useita yhteisiä nimittäjiä. Näistä syistä unioni
set järjestöt tekevät paljon työtä tämän eteen, tukee näkemystä, jonka mukaan kaikki ihmisoi­
ja siksi ne ovat tärkeitä unionin ihmisoikeuspo­ keudet ovat jakamattomia ja toisistaan riippuvai­
litiikan kannalta. sia, eikä hyväksy pyrkimyksiä rajoittaa joidenkin
oikeuksien nauttimista sillä verukkeella, että
muut oikeudet olisi pantava etusijalle. On tullut yhä selvemmäksi, että olemassa ole­
viin haasteisiin vastaamaan pyrkivä valtion toi­
minta hyötyy suuresti vuoropuhelusta ja yhteis­ Tässä raportissa ei vastata kaikkiin kysymyksiin
työstä kansalaisyhteiskunnan kanssa, ja unioni eikä sellaista väitetäkään. Se on vain tilinpitovel-
on sitoutunut vahvistamaan tätä yhteyttä edel­ vollisuuden yksi tekijä. Se pyrkii edistämään
leen. Unioni on myös tietoinen siitä tärkeästä ymmärtämystä unionin ihmisoikeuspolitiikasta,
asemasta, joka koulutuksella ja tiedotusvälineil­ kannustamaan vuoropuhelua kaikkien asiasta
lä voi olla suvaitsevaisuuden ja tietoisuuden li­ kiinnostuneiden kanssa ja lisäämään laajapoh­
säämiseksi ihmisoikeuksien alalla. Samalla jaista sitoumusta maailmanlaajuiseen tehtävään
unioni kunnioittaa niiden tuhansien naisten ja suojella ja edistää ihmisoikeuksia.

Soyez le premier à déposer un commentaire !

17/1000 caractères maximum.

Diffusez cette publication

Vous aimerez aussi

Convention ACP-CEE de Lomé

de COUNCIL-OF-THE-EUROPEAN-UNION

Conventions ACP-CE de Lomé

de COUNCIL-OF-THE-EUROPEAN-UNION

suivant