Työturvallisuuden ja työterveyden taloudelliset vaikutukset Euroopan unionin jäsenvaltioissa

De
Euroopan työterveys-Ία työturvallisuus-virasto talo** dett ltì°v et*va n*** V utvioi Euroopan "^r työterveystyöfervey -JP ¡a työturvallisuus-virasto Työturvallisuuden ja työterveyden taloudelliset vaikutukset Euroopan unionin jäsenvaltioissa *r * Kansallisia prioriteetteja ja ohjelmia käsittelevän teematyöryhmän jäsenet Γ Itävalta: Ernst Piller Belgia: Luc van Hamme Tanska: Jens Jensen Suomi: Lars­Mikael Bjurström Ranska: Françoise Murillo Saksa: Ulrich Riese ja Karl Kuhn Kreikka: Matina Pissimissi Irlanti: Sylvia Wood Italia: Maria Castriotta ja Rita Bisegna Luxemburg: Robert Klopp Alankomaat: Rob Triemstra ja Virginia Hoel Portugali: Antonio Fonseca Espanja: Margarita Lezcano Núñez ja Teófilo Serrano Beltrán Ruotsi: Bertil Remaeus ja Elisabet Delang Γ Yhdistynyt kuningaskunta: Jeanie Cruickshank Puheenjohtaja: Hans­Horst Konkolewsky Hankevastaava: Martin den Held Hankeavustaja: Dagmar Radler ja Usua Uribe NIA­TNO Alankomaista antoi tukea raportin kirjoittamisessa. _r 7* * * SISALLYS Page Yhteenveto 7 1. Johdanto 11 1. osa Työsuojelutoimenpiteiden kustannus- ja hyötynäkökohdat 2. Kustannusten ja hyötyjen ajankohtaisuus4 3. Kustannus/hyötyanalyysin vaikutus päätöksentekoon6 4.n tavoitteet8 2. osa Työturvallisuuden ja työterveyden taloudelliset vaikutukset 5. Menetelmät ja sisältö 26. Työperäisistä sairauksista ja työtapaturmista aiheutuvat kustannukset 27. Välineet kustannusten ja hyötyjen arvioimiseksi yrityksissä 32 3.
Publié le : samedi 10 mars 2012
Lecture(s) : 34
Source : EU Bookshop, http://bookshop.europa.eu/
Nombre de pages : 72
Voir plus Voir moins

Euroopan
työterveys-
Ία työturvallisuus-
virasto
talo**
dett
ltì°v
et*va
n*** V utvioi Euroopan
"^r työterveystyöfervey -JP ¡a työturvallisuus-
virasto
Työturvallisuuden ja
työterveyden taloudelliset
vaikutukset Euroopan
unionin jäsenvaltioissa *r *
Kansallisia prioriteetteja ja ohjelmia käsittelevän teematyöryhmän jäsenet
Γ
Itävalta: Ernst Piller
Belgia: Luc van Hamme
Tanska: Jens Jensen
Suomi: Lars­Mikael Bjurström
Ranska: Françoise Murillo
Saksa: Ulrich Riese ja Karl Kuhn
Kreikka: Matina Pissimissi
Irlanti: Sylvia Wood
Italia: Maria Castriotta ja Rita Bisegna
Luxemburg: Robert Klopp
Alankomaat: Rob Triemstra ja Virginia Hoel
Portugali: Antonio Fonseca
Espanja: Margarita Lezcano Núñez ja Teófilo Serrano Beltrán
Ruotsi: Bertil Remaeus ja Elisabet Delang Γ
Yhdistynyt kuningaskunta: Jeanie Cruickshank
Puheenjohtaja: Hans­Horst Konkolewsky
Hankevastaava: Martin den Held
Hankeavustaja: Dagmar Radler ja Usua Uribe
NIA­TNO Alankomaista antoi tukea raportin kirjoittamisessa.
_r 7* * *
SISALLYS
Page
Yhteenveto 7
1. Johdanto 11
1. osa Työsuojelutoimenpiteiden kustannus- ja hyötynäkökohdat
2. Kustannusten ja hyötyjen ajankohtaisuus4
3. Kustannus/hyötyanalyysin vaikutus päätöksentekoon6
4.n tavoitteet8
2. osa Työturvallisuuden ja työterveyden taloudelliset vaikutukset
5. Menetelmät ja sisältö 2
6. Työperäisistä sairauksista ja työtapaturmista aiheutuvat kustannukset 2
7. Välineet kustannusten ja hyötyjen arvioimiseksi yrityksissä 32
3. osa Taloudellisten kannustimien käyttö
8. Tuet 38
9. Taloudelliset seuraamukset täytäntöönpanon osana 4
10. Sosiaalivakuutusjärjestelmiin liittyvät kannustimet6
11. Sopimuspuolten valinta työsuojelullisin perustein 52
4. osa Euroopan taso
12. Euroopan tason aloitteet
5. osa Päätelmät 6
Liitteet.
Liite I Määritelmät6
Liite II Lyhenteet8 net jäsenvaltiot korostavat selvästi, että kustan­ arvioivat tällä tavoin muuntyyppisiä toimenpiteitä, YHTEENVETO
nus/hyötyanalyysit eivät ole päätöksenteon tärkein on vähän.
peruste. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että taloudellisten Tässä raportissa työturvallisuuden-ja työterveyden
arvioiden avulla saatu selvyys asioista helpottaa Ennakko- ja etenkin jälkiarvioinnista saatavien taloudellisista vaikutuksista Euroopan unionin jä­
toimivien kompromissien tekemistä. Tätä menetel­ hyötyjen toteaminen on vaikeaa. Yksi ongelmista senvaltioissa tiivistyvät tulokset toisesta suuresta
mää käytetään laadunvarmlstuskeinona, jonka on se, että ennaltaehkäisevien toimenpiteiden hyö­tiedonkeruuhankkeesta, joka on toteutettu viraston
avulla toimenpiteen tehokkuus arvioidaan järjestel­ dyt voivat ilmetä vasta pitkän ajan kuluttua. Ylei­alaisuudessa sen aloitettua toimintansa syyskuus­
mällisesti. sesti voidaan sanoa, että koska luotettavat tiedot sa 1996. Hankkeen tavoitteena on ollut luoda kat­
puuttuvat ja olennaisia tekijöitä on hankala erottaa, saus siihen, millä tavalla taloudelliset tekijät ovat
hyötyjen arviointi on vaikeaa. yhteydessä jäsenvaltioiden työsuojelupolitiikan
muotoutumiseen. Työsuojelun taloudelliset vaikutukset
Edellä mainittujen toimintatapojen lisäksi on mah­
dollista mitata myös jäsenvaltioissa nykyisin käy­Hankkeen tulokset osoittavat, että työsuojelutoi- Jotta toimenpiteiden (esimerkiksi uusien säännös­
tössä olevien työturvallisuus- ja työterveysjärjes-menpiteisiin liittyvien kustannusten ja hyötyjen ar­ ten käyttöönoton tai olemassa olevien soveltami­
telmien toimivuutta. Tämä voidaan tehdä käyttäen vioiminen on tullut tärkeäksi useimmissa Euroop­ sen) vaikutuksista saataisiin käytettäväksi tietoja,
esimerkiksi taloudellista tehokkuutta mittaavia an unionin jäsenvaltioissa ja että kiinnostus sitä monissa jäsenvaltioissa arviointi tehdään tavalli­
osoittimia. kohtaan lisääntyy koko ajan. Samalla olisi myös sesti ennen lainsäädännön käyttöönottoa (ennak­
tiedostettava se, että useimmat jäsenvaltiot koros­ koarviointi). Joissakin jäsenvaltioissa tällainen en­
Tämän mahdollisuuden olemassaolosta huolimat­tavat työturvallisuus- ja työterveyspol ¡tukkansa si­ nalta tapahtuva vaikutusten arviointi on
ta on todettava, että tämäntyyppinen arviointi ei ole sällössä eettisten näkökohtien tärkeyttä. rutiininomaista toimintaa ja joissakin tapauksissa
toistaiseksi juuri saanut osakseen huomiota. se on jopa pakollista. Arviointien laajuus vaihtelee
— Useimmissa jäsenvaltioissa ei ole käytettävissä vä­maittain ja se voi vaihdella myös toimenpiteen
lineitä työturvallisuus- ja työterveysjärjestelmän luonteen ja kyseisen ongelman vakavuuden perus­
Työsuojelutoimenpiteiden tehokkuuden arvioimiseksi. teella. Muiden toimenpiteiden, esimerkiksi kam­
kustannuksia ja hyötyjä koskevat panjoiden ja vastaavien arviointi on paljon harvi­ I
näkökohdat naisempaa.
Työsuojelutoimenpiteiden taloudellisten vaikutus­
ten arvioimiseksi on määriteltävä niiden taustalla
Toimenpiteitä voidaan arvioida myös jälkeenpäin Joissakin jäsenvaltioissa taloudellisten vaikutus­
olevat kustannus- ja hyötykäsitteet. Työsuojelutoi-
(jälkiarviointi). Jälkiarvioinnin tavoitteena voi olla ten arviointi kuuluu perustietoihin, jotka otetaan
men-piteiden toteuttamisesta aiheutuvien kustan­
toimenpiteen tehokkuuden ja toimivuuden kokeile­huomioon poliittisessa päätöksenteossa. Tapa, jol­
nusten (ennaltaehkäisyn kustannusten) ja toteutta­
la taloudelliset arviot vaikuttavat päätöksentekoon, minen. Toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen teh­
misen ansiosta saavutettavien hyötyjen välillä
vaihtelee kuitenkin eri jäsenvaltioissa. Yleisesti dyn kustannus/hyötyanalyysin tuloksia voidaan
tehdään tavallisesti selvä ero. Kustannusten ja hyö­
katsoen kustannus/hyötyanalyysit vaikuttavat rat­ käyttää hyväksi mukautettaessa kyseisiä toimenpi­
tyjen arviointitavat vaihtelevat maittain ja ne voivat
kaisuihin, jotka tehdään pyrittäessä työmarkkina­ teitä. Tavallisesti arvioinnin kohteena olevat toi­
vaihdella myös toimenpiteen luonteen perusteella.
osapuolten väliseen yksimielisyyteen, vaikka mo­ menpiteet kuuluvat lainsäädäntöön. Maita, jotka
Vältettyjen sairauksien kustannukset otetaan yleen-*- *
sä huomioon hyötyjen arvioinnissa. Terveyden­ kitulosten valinta niiden keskuudesta ei ole tässä — seuraamustoimenpiteinä käytetyt taloudelliset
huolto- ja kuntoutuskustannusten aleneminen ote­ vaiheessa mahdollista. rangaistukset ja hallinnollisesti määrätyt sakot
taan arvioinnissa harvemmin huomioon. Koke­
— sosiaalivakuutusjärjestelmien sisältämät kan­
Yksittäisten yritysten kannalta tärkeämpää on tie­mukset tuottavuuteen ja tuotteen laatuun
nustimet. tää, alentaako tietty investointi työsuojelun kustan­kohdistuvien vaikutusten mittaamisesta ovat kai­
nuksia. Useimmissa jäsenvaltioissa välineet yritys­ken kaikkiaan vähäisiä.
Yksittäisille yrityksille myönnettäviä tukia voidaan
ten auttamiseksi kyseisten arviointien tekemisessä
käyttää alentamaan ennaltaehkäiseviin työsuoje­
ovat olemassa tai niitä ollaan kehittämässä. Käytet­
lun parantamistoimenpiteisiin tehdyistä investoin­Useimmissa jäsenvaltioissa valtion tai yksityisen
tävät välineet kehitetään usein kansallisten hallin­
neista työnantajille aiheutuvia kustannuksia, mikä sektorin ylläpitämät sairausvakuutusjärjestelmät
tojen tuella tai vakuutusrahastoilta saatavan avun
edistää kyseisten toimenpiteiden kehittämistä, julkaisevat vuosittaisia tilastoja työtapaturmien ja
turvin.
myyntiä tai ostoa ja toteuttamista. Tutkimuksen tu­terveyshaittojen määrästä. Tavallisesti saatavilla on
lokset osoittavat, että rahallista kannustusta anne­myös tilastoja, jotka sisältävät kyseisten työtapa­
Pienten ja keskisuurten yritysten osalta on havaittu
taan monissa jäsenvaltioissa alentamalla teknisen turmien ja terveyshaittojen vuoksi menetettyjen
erityinen ongelma. Näiltä yrityksiltä puuttuu
tuen kustannuksia tai perustamalla tukiohjelmia. työpäivien ja myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkei­
useimmiten kyseisten menetelmien asianmukai­
Veropohjaisia menetelmiä käytetään toistaiseksi den määrän. Jäsenvaltiosta riippuen käytettävissä
seen soveltamiseen tarvittava rahoitus ja henkilös­
suhteellisen harvoin. Kaiken kaikkiaan voidaan voi olla myös muita tietoja. Vaikka onkin hyvin to­
tö. Suurilla yrityksillä on usein voimavarat, joilla
kuitenkin todeta, että useimmissa jäsenvaltioissa dennäköistä, että kyseiset tilastot eivät sisällä täy­
menetelmiä voidaan kehittää itse, tai mahdollisuus
käytetään myönteisiä kannustimia turvallisten ja dellisiä tietoja kaikista työperäisten sairauksien
rahoittaa yksityisten konsulttiyritysten palkkaami­
terveellisten tuotteiden, tuotantomenetelmien, vuoksi aiheutuneista kustannuksista, niitä käyte­
nen kehittämään menetelmät niiden puolesta.
työn järjestelyjen, laitteiden ja muiden sellaisten tään usein perustana arvioitaessa työperäisten sai­
kehittämisen, myymisen tai ostamisen edistämi­rauksien kustannusten prosenttiosuutta bruttokan­
Lopuksi on todettava, että jäsenvaltioista ei ole
seksi. santuotteesta.
saatavissa numerotietoja siitä, miten paljon mainit­
tuja riskeistä sekä työsuojeiutoimenpiteistä aiheu­
Lisäksi havaittiin, että mainitun kaltaisten rahal­
tuvien vaikutusten laskentavälineitä käytetään. Jotkin jäsenvaltiot arvioivat itse työperäisistä sai­ listen kannustimien vaikutuksia arvioidaan vain
rauksista aiheutuneiden kustannusten määrän pro­ muutamissa jäsenvaltioissa. Tukijärjestelyjen tu­
sentteina bruttokansantuotteesta. Ilmoitetut osuu­ levaisuuden osalta Euroopassa näyttää vallitse­
det vaihtelevat 2,6 prosentista 3,8 prosenttiin. van erilaisia kehityssuuntauksia. Joissakin jäsen­Taloudellisten kannustimien käyttö
Muiden jäsenvaltioiden osalta arviot tehtiin tätä valtioissa tukimäärärahat ovat paineen alaisina,
hanketta varten. Ne perustuvat ilmoitettuihin koko­ Taloudellisia kannustimia voidaan käyttää myös kun taas toisissa otetaan käyttöön uusia toimen­
naiskustannuksiin ja tilastoihin. Näissä tapauksis­ suoraan edistämään ennaltaehkäiseviä toimenpi­ piteitä.
sa osuudet vaihtelivat 0,4 prosentista 4,0 prosent­ teitä. Taloudellisesti vaikuttavat toimenpiteet voi­
tiin. Mainittujen prosenttiosuuksien osalta on Toinen rahallisen kannustuksen tyyppi, jolla yrityk­daan jakaa kolmeen päätyyppiin:
korostettava sitä, että laskentamenetelmien erojen siä taivutellaan toteuttamaan työsuojelutoimenpi-
vuoksi jäsenvaltioiden välinen vertailu ja esimerk- teitä, sisältää lakien täytäntöönpanoon kuuluvia ta-— tuet

Soyez le premier à déposer un commentaire !

17/1000 caractères maximum.

Diffusez cette publication

Vous aimerez aussi

Actualités 1999/4. Agence européenne pour sécurité et la santé au travail

de EU-OSHA-EUROPEAN-AGENCY-FOR-SAFETY-AND-HEALTH-AT-WORK

JANUS N° 27

de EU-OSHA-EUROPEAN-AGENCY-FOR-SAFETY-AND-HEALTH-AT-WORK

suivant