Suomalaisen kirjallisuuden historia

Eino Leino

Description

Project Gutenberg's Suomalaisen kirjallisuuden historia, by Eino LeinoThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online atwww.gutenberg.netTitle: Suomalaisen kirjallisuuden historiaAuthor: Eino LeinoRelease Date: March 31, 2005 [EBook #15513]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN ***Produced by Tapio RiikonenSUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN HISTORIAKirj.Eino LeinoYrjö Weilin & Kumpp., Helsinki, 1910.SISÄLLYS:LukijalleJohdanto: Valmistava aika (1542-1835)1. Kieli ja kirjallisuus 2. Suomalaisen kirjakielen synty 3. Vanhimmat suomalaiset lakitekstit 4. Hengellinen kirjallisuus 5.Maallinen kirjallisuus 6. Kansanrunous 7. Kansallinen tiede 8. SuomalaisuusI. Romanttinen aika (1835-1870)1. Realismi ja romantiikka 2. Kansallinen herätys 3. Elias Lönnrot 4. A. Oksanen 5. Kirjallisen Kuukauslehden miehet 6.Aleksis Kivi 7. Romantikoita ja jälkiromantikoitaII. Realistinen aika (1870-1897)1. Realistinen kansankuvaus 2. Nuorsuomalaisuus 3. J. H. Erkko 4. Kaarlo Kramsu 5. Minna Canth 6. Juhani Aho jaPäivälehden piiri 7. Kansallinen tiede 8. Naturalistinen kansankuvausIII. Uusromantinen aika (1897-)1. Vanha ja uusi romantiikka 2. Valtiollinen tausta 3. Runous 4. Suorasanainen kirjallisuus 5. LoppukatsausSUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN ...

Informations

• Publié par: dokav
• Publié le: 08 décembre 2010
• Nombre de lectures: 43
• Langue: Finnish

Extrait

Project Gutenebgrs'S ouamalsi kenjairislldeuuih nrots ,aiE ybLeinino  s eB o Thisif oo kehu rot anf  oseny aneyota erehwtsoc on  hlaomtsa dnw tirictions no rest.revuoY ahw eostity  iv , g ay mop c r -e yroa aw eti thenderit uuse rP eht fo smret g ernbteGut ecojtiw ht he sikooBceLie nsclinedud g.tuneebgrn.te  or online at www

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN HISTORIA

Produced by Tapio Riikonen

** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN *** *

Title: Suomalaisen kirjallisuuden historia Author: Eino Leino Release Date: March 31, 2005 [EBook #15513] Language: Finnish

Yrjö Weilin & Kumpp., Helsinki, 1910.

Kirj. Eino Leino

SISÄLLYS:

Lukijalle Johdanto: Valmistava aika (1542-1835) 1. Kieli ja kirjallisuus 2. Suomalaisen kirjakielen synty 3. Vanhimmat suomalaiset lakitekstit 4. Hengellinen kirjallisuus 5. Maallinen kirjallisuus 6. Kansanrunous 7. Kansallinen tiede 8. Suomalaisuus I. Romanttinen aika (1835-1870) 1. Realismi ja romantiikka 2. Kansallinen herätys 3. Elias Lönnrot 4. A. Oksanen 5. Kirjallisen Kuukauslehden miehet 6. Aleksis Kivi 7. Romantikoita ja jälkiromantikoita II. Realistinen aika (1870-1897) 1. Realistinen kansankuvaus 2. Nuorsuomalaisuus 3. J. H. Erkko 4. Kaarlo Kramsu 5. Minna Canth 6. Juhani Aho ja Päivälehden piiri 7. Kansallinen tiede 8. Naturalistinen kansankuvaus III. Uusromantinen aika (1897-) 1. Vanha ja uusi romantiikka 2. Valtiollinen tausta 3. Runous 4. Suorasanainen kirjallisuus 5. Loppukatsaus

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN HISTORIA (1910)

LUKIJALLE.

Lukija älköön odottako mitään erikoista uutta tältä Suomalaisen kirjallisuuden historialta. Useimmat siinä mainituista kirjallisista ilmiöistä ovat jo Julius Krohnin Suomalaisen kirjallisuuden vaiheista ja B. F. Godenhjelmin Oppikirjasta suomalaisen kirjallisuuden historiassa löydettävissä, siinä esiintyvistä kirjallisista näkökohdista taas tekijän viime vuonna julkaisemista pikakuvista Suomalaisia kirjailijoita. Halu täsmällistyttää pienen käsikirjan puitteissa näitä näkökohtia ja toivo osoittaa niiden pitävän paikkansa kirjallisuutemme koko kehityskulkuun nähden on tämän teoksen synnyttänyt.

Hyvin tietäen, että ennen kuin mitään lopullisempaa suomalaisen kirjallisuuden historiaa voidaan kirjoittaa, pitäisi olla olemassa edes kutakuinkin lopullisia tutkimuksia kirjallisuutemme huomattavimmista yksityisilmiöistä, olen tässä, samoin kuin Suomalaisissa kirjailijoissa, kuitenkin uskaltanut poiketa edellisten kirjallisuushistorioitsijain asettamista rajamerkeistä ja kirjallisuutemme eri aikakaudet toisin hahmoitella. Hyvin tietäen myös, että niiden sisällisen totuuden sitova, tieteellinen todistelu vaatii aivan toisenlaisia kykyjä, sitäpaitsi paljoa enemmän aikaa ja varoja kuin mitä tämän kirjan tekijällä on ollut siihen käytettävänä, toivon kuitenkin teokseni voivan olla jonkunlaisena portaana suomalaisen kirjallisuuden oikealle ymmärtämiselle. Epäilemättä se on paikka paikoin sangen luettelontapainen. Siksi olisivatkin kuivien tosiseikkojen välit välttämättä suullisessa esityksessä täydennettävät, jos teostani ehkä jossakin oppikirjana käytettäisiin.

Maamme ruotsinkielistä kirjallisuutta ei tässä teoksessa ole käsitelty, koska tekijä edelleenkin katsoo sen enemmän Ruotsin kuin Suomen kirjallisuushistoriaan kuuluvaksi. Vastakkaisen kannan omaksuminen tässä suhteessa onkin mahdoton, ellei tahdo alkaa islantilaisesta kirjallisuudesta ja lopettaa viime päivien suomenkielisiin ilmiöihin, kuten myös olen nähnyt erään meikäläisen kirjallisuushistorioitsijan sepittämässä ruotsinkielisessä oppikirjassa tapahtuneen.

Helsingissä 20 p. elok. 1910.

Eino Leino.

)538 AVA AIKA. (1542-1 OJDHNAOT V : LAIMTS a kosaadaamako rusmott uleleneik ranolic ainkaaklo sutaj tullo i gellinen kirjallsiuu.s iMakleA rg .4neH  niv teit20, .61n, jäiseasetoka 

2. Suomalaisen kirjakielen synty. Suomalainen kirjakieli on kansamme uskonnollisen tarpeen synnyttämä. Katoolisena aikana oli kirkon, koulun ja kaiken korkeamman sivistyksen kieli meillä niinkuin muuallakin maailmassa latina. Mutta Lutherin opin mukaan oli kansalle kansan omalla kielellä jumalan puhdasta sanaa saarnattava. Suomalaisen kirjakielen synty sattuu sentähden yhteen uskonpuhdistuksen tulon kanssa Ruotsin valtakuntaan. Suomen varsinainen uskonpuhdistaja ja ensimmäinen todella lutherilainen piispa oli Mikael Agricola (1508-1557) kalastajan poika Pernajan pitäjästä. Koulunsa hän oli käynyt Viipurissa ja Turussa ja suorittanut maisterintutkinnon v. 1539 Wittenbergin yliopistossa, Martti Lutherin ja Filip Melanchtonin omien silmäin alla. Jo täällä hän oli alkanut kääntää suomeksi Uutta Testamenttia, joka kuitenkin ilmestyi painosta vasta v. 1548. Sitä ennen hän oli ehtinyt toimittaa kansalleen Aapisen (»Abc-kiria») ja Rukouskirjan . Edellinen, joka ilmestyi painosta v. 1542, on ensimmäinen suomenkielinen kirjateos. Suomessa ei siihen aikaan ollut yhtään kirjapainoa. Kaikki täytyi painattaa Tukholmassa. Useimmat Agricolan kirjat ilmestyivät vielä tekijän kustannuksella. Harvat ostivat ja lukivat niitä. Kaikista hankaluuksista huolimatta Mikael Agricola jatkoi kirjallista toimintaansa, julkaisten vielä osia Vanhasta Testamentista ynnä kirkonmenojen uudistamista koskevia teoksia. Myöskin maallisia tietoja hän teoksiinsa siroitteli. Näin tuli hänestä suomalaisen kirjakielen isä . Hänen kauttaan vakiutui länsisuomen murre maamme kirjakieleksi.

1. Kieli ja kirjallisuus. Kirjallisuus on maan tulkki . Kirjallisuus on kansakunnan kuvastin . Kirjallisuutensa kautta kansa haastaa ilmoille, mitä se on tuntenut ja kuvitellut kauneinta, tahtonut, toivonut ja pyrkinyt pyhintä maailmassa. Ilman kirjallisuutta on kansa kuin sokea, kuin kuuromykkä. Vasta omankielisen kirjallisuutensa kautta kansa oppii itsensä tuntemaan ja tekemään itsensä myös muille kansoille ymmärrettäväksi. Kirjallisuutensa kautta kansa liittyy itseään suurempaan yhteyteen: ihmiskuntaan . Kieli on kirjallisuuden väline täytyy taipua notkeasti kirjailijan sisäisiä tarkoitusperiä ilmaisemaan, jos hänen mieli. Kielen voida välittää niitä lukijakunnalleen. Kielen kehitys vaatii usein pitkän valmistavan ajan , ennenkuin varsinainen kansalliskirjallisuus voi puhjeta kukkimaan. Suomalaisen kirjallisuuden historiassa se on vaatinut lähes kolme vuosisataa. Enemmän kuin suomalaisen kirjallisuuden ne ovat suomenkielen ja suomalaisen sivistyksen historiaa.

Kyliä se kuulee Suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen. Mikael Agricola.

3. Vanhimmat suomalaiset lakitekstit. Vanhin tunnettu suomalainen lakiteksti on Herra Martin, Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalaisen, suorittama Ruotsin maanlain suomennos (1548), jonka käsikirjoitusta säilytetään Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa. Hänen työnsä lähin jatkaja oli Pohjois-Pohjanmaan rovasti ja lainlukija Ljungo Tuomaanpoika, joka suomensi sekä Ruotsin maanlain (1601) että kaupunginlain (1609). Molemmat nämä suomennokset jäivät, kuten Herra Martinkin, painattamatta. Vaikka kaikkien Ruotsin alammaisten oli Ruotsin lakia toteltava, ei hallitus paljoakaan välittänyt lakiensa ja asetuksiensa suomenkielelle toimittamisesta. Yksityiset miehet saivat sitä tehdä, vieläpä omalla kustannuksellaan. Näistä on lainlukija Hartikka Speitz, joka v. 1642 julkaisi suomeksi Kustaa Aadolfin sota-artikkelit, erittäin muistettava. Hänen ajoistaan asti ruvettiin kuitenkin myös esivallan toimesta asetuksia suomennuttamaan. Ensimmäinen tällainen kielenkääntäjä oli Erik Justander, runouden ja logiikan professori Turun yliopistossa (perustettu v. 1640). Vihdoin v. 1759 saatiin koko Ruotsin valtakunnan laki, lääninsihteeri Samuli Forseenin suomentamana, painatetuksi.

aa istuikin kert.iK kaist toueutEn. mmsimikoatterav  net tavätis n salleeummekin tine iukuKulel . usatajä äm tinku nenne ,attouv at

äisensä Turun pisiap-nsiutmileal alikneaijan ih vniodnäh  äj ne lekl  Juuvali, MistenA rgaklenaa cilouksmkiatlkjun se .v isiaaaP 4751  iiFnn.oiaen nle rsikirjaUusia vi  nulthernuruuok  Suo alom i J or kkaa ioim)0t 1(85aj nli Tas oa tattajmous nammihnaV .irikrsvin seaial es ,v äkodhi1 ni Jon s R na maauusnn riok nakpplaiaenmminki ja Uudenkokkrik neH arrehuluv-l00kuas Mlatas ttvi n61tiettoks-laioimiia t 2 70 jjai ty 1v.i aksemlatsioj ,rsikirjo istaan vi ioimttmaehdinät n neäimmkiäl Jt.eskuilezeG tapsit piemma molessatiet natuluv07-0 nesejä, ativolt P liksE ,suearteun k Turn opouluaj t ,teat rovoouim seäi jo n,  akateseiitt.v n361 aj 8 sai työnsä julksiuuetnev  .6124 sseforp netleik piioyln ruTui orki oH eHrnas ,tsso n kiaskun, Mffma dhiv nioitsa aj paisMa, ruTupin idsu ,ehtritS ot kreikanprean ja iaakne ä etiv sn e apidesta  yhttään iskönnää ihäL .äts rtäismmnktumaaa ogirsuF varonisurkkoherra ja Grereho .armouSonnePi, kiik könkkir lle lisennoluskomm enaastäk iemm  kenislamauo sanmmihnaV .ellämälekismukseivat kattaut alonn äarmat larktäpoa ilstjrikj tav ,tisri nsä  isäänen ava h aaChunaukJ eskr näjäkite a   rkpais ttiniam no saat   professlosofian nlyoiipro iuTur16. ),81nuja(ks eniäif nily rääm llnasoitaksij lu. 16i vva 1621 jE .assots siämmisnmauo sen Penislaiaintt uipsiapE rik Sorolainen. S j 52ne o nenmaarunatänkäjätä mnä a ässönnätyäk iyys pjas eo teninisuv03-0ni2  ,oninennitei 2-e ol isileh nem alikrsaa llmaisnä jined ntiesA . kikaua -luvulleina 1800 iumnlaSa.  venks ippap n saittaMudenlisute o tuoilesgnlejrla nik ullaJeu kssutaes amotonuramle olI  aamatullinen ker 6109 ujkliaesamr  siäkeu skaonis lnouvi anvaar anamyös enslmestyi s ouemknmiämnine irikttuo n n neliie nätyäk iysyp ,aj ainttenä sinöss68 . n81toee auvo eSm ilädiev» nhaanir vkisiamrjem,»j to aivlekäin rakkaudella muaalletsimiesU .nn set matäisrsvi talo av,nr itanin juotsksana sa iumaklittjy äatä käänne kielist sill net o ät ede nä stöstyjatuTä.  ik nätniretiva atettmuisksi lisä1 .k( sunajaC kiEri stvaroinänlän on alun toista37)7 ,ojaks iieh llae. T ut änämik a atasiv aättr voum lkupan asen eräied nkauaiemmaknu östk   E en hm ile o ialamousrriv nes tällä aiuomeksi tsnytys oj nliemeia al pisllttuuk atajriaam sillistasanauora us. S ilusjrla nikilenalMa.  . 5 kaoinpdilavgaR samouT setej  aarvhaa nimrosterus veljeksnur iliosiojF at hungeenislltäisoo tttkal-vu7100 . Vie utta ainilä m ikulual usillajruo smeamtaintusi aam massem enädielmm kan omeTan  napnisoismmiäenstu tuotta julai  nenillairotsiH  ena nkjo,  usnoru alijp ääemnek lot: 1) tuvaakauin jinll renosunniuooj , akntoutteet kirjasia . Sitä rnuasmaipo ilm aa ar vaans mioi n t te  ajuttet sutsilav udelkakaainola, nae saat äakärti im Sm,haraAb: etskuinerhcA tavesen sliseapilki pakkiit ,A tn oaj sanalateu . Savra äs äättetiviämät a hallit runouttegllsiätvunuh ne isot atnsillonurälis sjamot vätävutileki niskuesa tuta jn mioree tavonav  nahsnakSe. 29n au la lulaal ikjrioetut t anrunoutemme mit kiuk( P» lutu tal t me ovani») Sio as emmiiviäp nädi nskat eell okaak uknih näs maio nnsa Antien poikaot 0timi.v n971  elngseli mata He t  v. 1nen julk769 amsniaes noni  a iSvilauh j »I ( etrr inoiS os aktoj ,)» äätyyn kuuluvia. bAarah mcArhneuienkseo tisks otaum netsivattäh a än nessä aati iin v ov iam ni stätäm norun se ei l enudv  ietliM illoitla set tai kuninkaaae tivkrnamitikyaa s, dan kurkkootamur nsuonijal tnmy ,ystsnejaiahauten, häidan, am attuak söym aot jtaut mo,stpi teitni .h raojtijohdostapausten krematikm.y  .s.äiipenvi  jä- im a n nesillai ilionur a ai mnajaGau ttni nä älejiiutsnom va jettastoro hi aklumesi äV  a niäh CenouocSus alom rbei laCalnmui,s jonka v. 1755 j t kaat mjat seuk  nes änyys taviloilöihenkten llisuuan ,rkähtäed n n jirkmenorulaus änäjlivillipmiseen. Tämsyntymislailes nnäik nam eninan srikaamhaIIX e enn:at namurn runoilijain mi uretitoneo imaamataithoinNi. antivukileiik atsu joenKalapala kap vuiaäpk .m.mel e skunv nemaT ilem n L ra riau kkireroh orinak n airmikiulkaisem. 1658 jo nimmettiS . otetin ja   A eninpataaalrajK uh tk uaihanon vt Isliva ah ,uKtsaaI IIn:nen kuolema y.m.ium tetsavatat tukpat seyslöätivioilr nu.a )2 ajsn apää   Tilous , -run p aknoj kkiapäseTui ola ioyln ru riel Calinen Gab-1alluiumainsu1 seokaasssssetea   tonmouSuS  n urur 4) v(173 set   alai mrvu ne ih iätsnelä . saesomSua taaliv ukkiP niksöyM ruina. Suurimmilmmiäisäna ma-uiaar vteusu ttidher allonuojhaalli  taiuvunssa,tteeavtsik n00l- a81 en henissienn genäväärehllasnak  h raav t,)j noak k. 1852a Bergh,j aslk aejlonotnyv s pänottuette-iioh(vooi ,aKll n onssaaoukoän j atsuK ilumaS ittanltkuus aenudke krikehoknarrbaG elriud Tukern sen»ouurduseasy ölsajattelema»  Yxi  namotta näjiket9 69 1v.seailkju noee am uHieil-npS Ala- ja ion Torn  vkäsiaralivit p diatnure sian neejonka al outeen , iitnvytäakaj tse ienkmeuo s S niau K 071(  usieW nenil i kuä oläist 3). N äativleik ntine mosa, uurlaa Kin neh naja tsavuk ikstav, kusen ilaiiessouttevnä aeksmmis,ieon j tkaläeptnouenioin nveljenpoika, hilmaA hcerinkues n metnut tavo äjekrkmetoismuä siäiismm aneojkn su  , runoava lista-vaK  )3 asna tsiu.ajateusikn vihopataIIn:en nuKtsaaI  Weman, e Kustaa mone ,usnineikleokok runa. Moelmtynytsemanisrav yy lenineninllri aiaon auRtois nvallan aikana il isia atsonuRatsi n e  o imnsinmä jen niukchremo An Si rbha j  A aeviles nenhrAck rien Hläutiniamälly ,suiijoista äärunoiloknov eiamnitiatauakn de stui ik a at atpaliukulsisi alsinelia nkäapä)558oj ,71( 1-18 Juteinii Jaakkosnhietresirtaait lljair kanvataislav-aasnak nuuttainilläm nee y  liesoniott tona nut na ntiasmmes aj  e luau Ar t  n vokime ,am tuatj noakl isuuteen luettav nnon   Luo  numtopokituatamsa vuoksuhtautenn ,ne äthä issasill heetvan stväGoi ojknj  askaisiut unne sti t eisea ylsialamous tavo iunkan deouun ren  päivänä kilpailsuass nee etivpmu tt a Oma   ma stkev äääleinät nikä atsi vä, ristionalehknen n iam ilo avsan ien teusut .assnakeliekräJ  jnaenäsä initseämesus nlamotsiaa pappia ja koulmueits.äJ läikmmimiselo äneheispai pik So Erinineoralm iu ,aj