Euroopan unionin tutkimus ja teknologinen kehittäminen

Directorate-General For Research And Innovation European Commission

Informations

• Publié par: DIRECTORATE-GENERAL-FOR-RESEARCH-AND-INNOVATION-EUROPEAN-COMMISSION
• Nombre de lectures: 6
• Langue: English
• Poids de l'ouvrage: 3 Mo

Extrait

EUROOPAN
KOMISSIO
TIEDE
TUTKIMUS
KEHITTÄMINEN
.síZr:.s;.­,;:::í'i
Euroopan
wir .3j: a'­k».V." r­jíite
:■■ " ■ · ■ S g ­:,■■ ¡HBS ­ g
unionin
MB
tutkimus ja
teknologinen
kehittäminen
Vuosikertomus
1995 EUROOPAN KOMISSIO
Euroopan unionin
tutkimus ja teknologinen
kehittäminen
Vuosikertomus 1995 EUROOPAN KOMISSIO
julkaisema
Pääosasto XII
Tiede, tutkimus ja kehitystyö
L-2920 Luxemburg
HUOMAUTUS
Euroopan komissio tai sen nimissä toimiva
henkilö eivät vastaa teoksen sisältämän tiedon
mahdollisista käyttötarkoituksista.
Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa.
Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1996
ISBN 92-827-6923-2
© EHTY-EY-Euratom, Bryssel · Luxemburg, 1996
Printed in Italy YHTEENVETO
Tämä Euroopan komission toimittama tutkimustoimintaa käsittelevä vuosikertomus edustaa uutta
alkua. Se ilmestyy hetkellä, jolloin vuosisadan loppuun sovellettava uusi tutkimuksen puiteohjelma on
käynnistetty laajentuneessa Euroopan unionissa, ja uusi komissio on astunut virkaan.
Vuosikertomusta koskeva vaatimus esitettiin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 130 Ρ
artiklassa. Aloite oli suurelta osin Euroopan parlamentin ansiota. Komissio on kuitenkin itse yhä
aktiivisemmin pyrkinyt varmistamaan, että sen toiminta ja tiedonhankinta olisi avoimempaa. Tämä
ensimmäinen kertomus on toimitettu paljolti juuri tässä hengessä. Komissio toivoo, että tämä
kertomus osaltaan edistää sitä yhteisön toimielinten välistä rakentavan yhteistyön ilmapiiriä, joka
johti neljännen puiteohjelman hyvin ajoittuneeseen hyväksymiseen 26 päivänä huhtikuuta 1994 sekä
vastaavien erityisohjelmien hyväksymiseen ennen vuoden 1994 loppua.
Tämän vuosikertomuksen myötä avautuu näköala koko yhteisön tutkimustoiminnan laajaan
alueeseen, jonka puiteohjelma nyt kattaa.Siinä on myös yhteenveto vuoden 1994 lopun tilanteesta
sekä yleiskatsaus vuoden 1995 toiminnasta sekä työohjelmasta ja virstanpylväistä. Vuoden 1995
kertomus kattaa n 1994 ja siten pääasiassa kolmannen puiteohjelman (1990­1994)
tutkimustoiminnan tulokset. Vuoden 1995 työohjelman kuvaus käsittelee neljännen puiteohjelman
alkua (1994­1998).
Yhteisön tutkimuspolitiikan kannalta vuosi 1994 oli hyvin aktiivinen ja haasteellinen. Neljännen
puiteohjelman toimeenpanemiseksi tarvittiin yhteensä 25 lainsäädännöllistä tekstiä:
Itse puiteohjelma (sekä Euroopan yhteisön että Euratomin tekstit) ja kahdeksantoista
erityisohjelmaa, kaksi yhteisön Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) toimintaa sekä yhteisön
politiikkaa tukevaa kilpailukykyistä tutkimus- ja teknistä toimintaa käsittelevää ohjelmaa, kaksi
yhteisön tutkimusohjelmien osallistumissäännöt kattavaa päätöstä, ja lopuksi tulosten levittämistä
koskevat säännöt.
Heinäkuussa pidetyn tutkimusministerien neuvoston epävirallisen kokouksen aikana käytiin
ensimmäinen jäsenvaltioiden tiede­ ja teknologiapolitiikkojen yhteensovittamista koskeva
keskustelu. Myöhemmin lokakuussa 1994 komissio esitti "Yhteensovittaminen yhteistyöllä" ­
nimisen tiedonantonsa.
Lisäksi komissio perusti vuonna 1994 Euroopan tiede­ja teknologiayleiskokouksen, joka kokoaa
huomattavia teollisen tutkimustyön ja tiedeyhteisön edustajia komission ja tutkimusyhteisön välisten
yhteyksien vahvistamiseksi.
Euroopan talousalueen jäsenvaltiot osallistuivat täysipainoisesti yhteisön muita energianlähteitä kuin
ydinenergiaa koskeviin tutkimusohjelmiin. Euroopan unioni oli myös aktiivinen kansainvälisen
tieteellisen ja teknisen yhteistyön alueella sekä kahdenvälisten sopimusten solmimisessa: se teki
sopimuksen Australian kanssa, sai päätökseen neuvottelut Kanadan kanssa ja aloitti neuvottelut
Sveitsin ja Israelin kanssa.
Lisäksi komissio on edelleen jatkanut toimintaansa tiedettä ja teknologiaa ja niiden eurooppalaista
kulttuuritaustaa koskevan keskustelun edistämiseksi Euroopan tiede­ ja teknologiafoorumin
puitteissa. Se järjesti myös Euroopan tiedekulttuuriviikon marraskuussa 1994.
III Vuoden 1994 tutkimustoiminnan ja yleisesti yhteisön tutkimusponnistusten merkitys voidaan tiivistää
muutamaan lukuun, jotka liittyvät kolmannen puiteohjelman jäsenvaltioita, Euroopan talousalueen
jäsenvaltioita ja EFT Α-v aitioita sekä tärkeimpiä täydentäviä toimenpiteitä koskevaan toimintaan:
vuonna 1994 käynnistettiin 6 101 uutta hanketta, joissa oli 18 261 osallistujaa; vuoden 1994 lopussa
käynnissä oli 10 976 hanketta; vuonna 1994 käynnissä olleet hankkeet saivat yhteisön tukea yhteensä
1 936 miljoonaa ecua (lukuun ottamatta YTK:ta). Ne edustivat kaikkiaan 16 407 :ää valtioiden rajat
ylittävää yhteistyökytkentää koko yhteisön alueella tai Euroopan talousalueella sijaitsevien
tutkimusryhmien välillä monia osapuolia koskeneessa toiminnassa, jonka kustannukset jaettiin.
Vuonna 1995 komissio varmistaa, että neljännen puiteohjelman erityisohjelmien täytäntöönpano on
tehokasta ja ottaa yhä enemmän huomioon kansalaisten ja markkinoiden tarpeet. Tämä on tarkoittanut
muun muassa hyvin aktiivista ja kohdeyleisöön suuntautuvaa tiedotuskampanjaa sekä tiedotuspäiviä
ohjelmien ensimmäisten virallisten ehdotuksia koskevien pyyntöjen esittämisestä 15 päivänä
joulukuuta 1994.
Puiteohjelmaan kohdistetut varat olisi mukautettava kolmen uuden jäsenmaan Itävallan, Suomen ja
Ruotsin liittymiseen. Lisäksi viimeistään kesäkuussa 1996 päätettävää puiteohjelman lisärahoitusta
koskeva keskustelu pannaan vireille; komission on tarkoitus tehdä ehdotuksia myöhemmin tänä
vuonna.
Lisäksi komissio tasoittaa tietä uusille aloitteille ja uusille lähestymistavoille. Euroopan unionilla on
edessään työttömyyden, laaja­alaisten yhteiskunnallisten muutosten ja nopeatahtisten teknisten
uudistusten kaltaisia ongelmia. Yhteisön tutkimustyön saavutusten — siinä määrin kuin ne auttavat
kehittämään uusia vaihtoehtoja vastauksina näihin haasteisiin — olisi oltava näkyvämpiä
kansalaisille. Siksi olisi ryhdyttävä konkreettisiin toimiin yhteisön tutkimustoiminnan yhtenäisyyden
ja tehokkuuden kasvattamiseksi; toimien olisi perustuttava kaikkien osapuolten yksimielisyyteen
sovellettavasta lähestymistavasta.
Tämän vuoksi asianomaiset komission jäsenet ovat päättäneet perustaa useita asiantuntijaryhmiä,
joiden olisi ryhdyttävä toimiin yhteisön, kansallisten ja muiden ponnistusten yhdistämiseksi
yhteisissä teollisuushankkeissa ja siten lisättävä niiden vaikutusta. Perustamissopimuksessa jo
määrätyt mutta aikaisemmin liian vähän käytetyt keinot voisivat tässä yhteydessä osoittautua
hyödyllisiksi; näitä ovat 130 K, L ja N artiklat, joissa annetaan määräyksiä täydentävien työohjelmien
käynnistämisestä ja yhteisön osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden käynnistämiin ohjelmiin tai
yhteisiin hankkeisiin. Komissio aikoo esittää lisää ideoita keskustelun kohdentamiseksi. Tutkimuksen
ja teollisuuden välinen elintärkeä suhde on aihe, joka ansaitsee erityistä huomiota.
Muita tärkeitä aiheita, joita komissio aikoo käsitellä tänä vuonna, on innovaatiotoiminta
kokonaisuudessaan — osa­alue, jossa puiteohjelman pienille ja keskisuurille yrityksille suuntaama
tuki on erityisen tärkeä, kokonaisstrategia kansainvälistä tutkimusyhteistyötä varten,
tietoyhteiskuntaan kohdistuva tutkimus ja johtamismenetelmien yksinkertaistaminen edelleen
yhdessä ohjelmien arvioinnin parantamisen kanssa.
Komissio toivoo, että tämä vuosittainen kertomus on lukijan kannalta tarkoituksenmukainen ja
valaiseva, oli hän sitten mukana yhteisön tutkimustyössä tai kuuluu niihin, jotka löytävät sen tämän
kertomuksen kautta. Pyrkimyksenä on, että tämä kertomus olisi hyödyllinen viiteasiakirjaja yhteinen
tietolähde tutkijoille, yrityksille, tutkimuslaitoksille, tutkimuspolitiikan suunnittelijoille, poliitikoille
ja itse asiassa kaikille niille, joille Euroopan unionin kilpailukykyjä sen kansalaisten hyvinvointi on