Kyläkertomuksia

Arne Garborg

Description

The Project Gutenberg EBook of Kyläkertomuksia, by Arne GarborgThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online atwww.gutenberg.orgTitle: KyläkertomuksiaAuthor: Arne GarborgTranslator: Minna CanthRelease Date: September 4, 2006 [EBook #19178]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KYLÄKERTOMUKSIA ***Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe.KYLÄKERTOMUKSIA.KirjoittiArne GarborgSuomentanutMinna CanthEnsimmäisen kerran julkaissutG. W. Edlund 1886.Esipuhe.Norjan kirjallisuus on runsastuotteinen. Jokainen vuosi ilmestyy uusia, arvokkaita teoksia. Ibsen, Björnson, Kiellandja Lie ovat väsymättömiä, heitä seuraa kintereissä koko joukko nuoria, toivorikkaita kirjailijoita. Ja he menevät yhäeteenpäin, pysähtymättä mihinkään voitettuun asemaan; aatteiden moninaisuus, katsantotapojen alkuperäisyys onheidän voimansa.Nuorempien kirjailijoiden joukossa on *Arne Garborg* viime aikoina herättänyt suurta huomiota kirjoillaan "EinFritenkjar" ja "Bondestudentar" sekä viimeksi lyhyemmillä kertomuksilla, joista tässä muutamia käännettyinäesiintuodaan suomalaiselle yleisölle. Hän kirjoittaa kansanmurteella, jo silläkin osoittaen, mihin suuntaan hänenpyrintönsä käyvät. Georg Brandes lausuu Arne Garborgista aikakauslehdessä "Tilskueren" muun ...

Informations

• Publié par: ernae
• Publié le: 08 décembre 2010
• Nombre de lectures: 17
• Langue: Finnish

Extrait

The Project GtuneebgrE oBkoo Kyf keläomrtsiukb ,arA yG enobra is e rg Th is Bookht eof rfoa su eane onny areheywsoc on tiw dna t tonr sehta mlsos whatsotrictionam uoc yreveoY .  iveawt   ipy gi t, i  tu-es reryao rms e ter thundeG tcejorP eht foseenic Lrgbeenut sihooBero klno nc ideluwid  tth re.grog ine at www.gutenb jrik najroNnsrun  oussulial,aisvra ytseuu yoktea.sikaoka itnine .oJsauttoetuosi ilmkainen v ehtiäi ,ruaa äest vä ovattömsymä alleiK , eiL aj dn, enbs IonnsörBj riajlijiioat .aJ toivorikkaita koj ookkuoun ,airin kretesäisok k asemuun tett voiäknähiniätm mytähtsäpy, inpäentee ähy tävenem eh  s on heid peräisyyej nlauknaotatop, ustskainonsuaidietm ne;naataa  na hikoime a viiruat tusätynretäoirjkia otmiuo h netirF niE" naall nsa. Nuor än voima riajlijimeipnek osuk osadeoijon braG*groA* n enr iots,aj ss ä aätamiamuutnnet kää ise äniyt aadoutnialomsun e llseai jkra "aj" oBdnsetudentar" sekä vemii iskyhylimmeä llrtkeukomllsi äsnötniryp nenäh antaunsun himi,   urAuaussel ardnrg B Geovät. käy ak anasnojriatti He. käneiylllsöostiatnellkänio a, jo simurteell ukitjoirn aasssik näH" :a k äättyäinteaa * se ns*;hilaimles nalual akikslaudeehä ssG enobrasigra atn muassa seuraava T"likseuer"nm uu mia  htäai kssketto  .aae näneetkäyttää a, joka ioamsn,aätdynev  nnjän aiot jonä  tsiommes ,äyttetiänenko ha kokuvaiSnias .tnnoo el

Title: Kyläkertomuksia Author: Arne Garborg Translator: Minna Canth Release Date: September 4, 2006 [EBook #19178] Language: Finnish

,otnou

Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe.

Ensimmäisen kerran julkaissut G. W. Edlund 1886.

Suomentanut Minna Canth

Kirjoitti Arne Garborg

KYLÄKERTOMUKSIA.

Esipuhe.

* START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KYLÄKERTOMUKSIA *** **

ll ääHenksvonou oleman pin liker

hän käyttää erityisiä tapoja, kiistelevää, puolustavaa, hyökkäävää, kertovaa, kuvaavaa, leikillistä esiintyen aina julistajana sekä kurittajana. Hän on jo päässyt kehityksensä perille ja ilmestyy nyt ei ainoastaan kirjailijana vaan myöskin miehenä, joka muuten norjalaisessa kirjallisuudessa ei olekaan niin tavatonta kuin usein muiden maiden. Hänellä on suuret voimat — johdonmukainen ajattelija, jonka suonissa talonpojan ja taiteilijan veri virtaa — ja hänellä on rikkaat voimat; sillä paitsi sitä, että hän on kriitikeri, joka innolla harrastaa selvyyttä, ja jonka stiili on loogillinen, hän myöskin on samalla todellinen runoilija, ja tuntee perinpohjin sen pienen piirin ihmissieluja, jotka hänen kotimaansa suhteet ovat synnyttäneet; ja hänellä on sekä elävät värit, että hieno, hyvin kätketty ja valtavasti vaikuttava ironia käytettävinään, kun hän kuvata tahtoo. Hänen taiteensa on karaktäri-taidetta ja siinä juuri sen voima on tähän saakka ilmestynytkin. Samoinkuin Aleksander Kielland, joka on pari vuotta Arne Garborgia vanhempi, kirjailijana kokonaan kuuluu tuohon korkeampaan keskisäätyyn josta hän on lähtenytkin, ja jota hän taidolla kuvaa, edustaa Arne Garborg taas "uutta yhteiskuntakerrosta", joksi Gambetta sen nimittää. Hän on köyhän talollisen poika, joka vähitellen on valloittanut itselleen koko aikansa kehittyneimmän sivistyksen ja seisoo nyt ensimmäisessä rivissä oman säätynsä kasvattajana Norjassa ja kuuluu samalla pääkaupungin etevimpien henkien lukuun, on voimakas puhuja ja vielä voimakkaampi taistelija ylioppilasmaailmassa ja sanomakirjallisuudessa, esiintyen varsinkin uuden ajan teoloogisen katsantotavan puolustajana, on yhtähaavaa runoilija murrekielellä ja kriitikeri yleisellä kirjoituskielellä. Arne Garborg syntyi 25 päivä tammikuuta 1851 Jäderissä, kolme tai neljä penikulmaa Stavangerista. Seutu, jossa hän maailmaan tuli, on jylhimpiä ja raivaamattomimpia pohjoisista rantamaista, todellinen vastekuva Danten helvetille; elämä on jo aikaiseen näyttänyt hänelle karkean muotonsa. Hänen ensimmäinen suurempi teoksensa murteellisuuksien puolustamiseksi ilmestyi 1877. Se on kirjoitettu pontevuudella ja innolla. Hän siinä taidokkaasti kumoo suuren osan tyhmiä väitteitä, joita oli tehty norjalaista murteenharrastusta vastaan, jättäen kuitenkin yhden ja toisen enemmän perustetun ja vähemmän ennakkoluuloisen epäilyksen koskettamatta syrjään. Kuinka vähän Garborgin ajatussuunta jo siihenkin aikaan oli Norjassa vallitsevain luokkien suosiossa, näkyy siitä, että hänen täytyi lahjoittaa tämän ensimmäisen suuremman teoksensa eräälle tuntemattomalle kirjapainon- omistajalle Bergenissä, kun Kristianiassa ei yksikään kustantaja tahtonut ottaa sitä vastaan. Murrekysymys oli silloin ainoastaan oppositionin ohjelmassa; murremies oli siihen aikaan samoin kuin myöhempään vasenmies tai vapaa- ajattelija se, joka tahtoi osoittaa mieltymystään yleiseen kansaan ja inhoaan sivistyspöyhkeyteen, sen ylpeyksineen ja tekopyhyyksineen. Vuoden kuluttua ilmestyi nyt hänen merkillinen kertomuksensa *Ein Fritenkjar* (Vapaa-ajattelija), Garborgin ensimmäinen suurempi runokoe. Se on novelli, joka oikeastaan on puhtaasti lyyrillinen, hänen nuoruutensa myöhään herännyt lyrika. Se on tuskanhuuto, valituslaulu, joka patoksensa totuudella ja voimalla osoittaa, kuinka paljon Garborgissa on tosirunoilijan henkeä. Sillä ken ikänä lukee tämän kertomuksen, joka kuvaa vapaa-ajattelijan elämää Norjassa kärsimyksenhistoriana, martyyrin taisteluna, saa siitä vakuutuksen, että monivuotiset, katkerat kokemukset ovat kirjan perustuksena, niin tunnettua, niin "elettyä" on kaikki — ja kuitenkin oli vaan muutamia vuosia kulunut siitä, kun tämä Paavali vielä oli Saul. Jo kirjan nimi, mutta vielä enemmän sen syyttävä ja hyökkäävä luonne kauhistutti norjalaisia kirjakauppioita. Garborgin täytyi painattaa se omalla kustannuksellaan. Olisikin synti sanoa, että tendensi tässä kirjassa on kätketty. Se ilmestyy niin jännitettynä, niin voimakkaasti pätevänä, että karakterit oikeastaan paljon vähemmän kuin nuo leimahtelevat sananvaihdot herättävät vaativampien lukijoiden mieltymystä. Kolmannen suuren kirjansa, romaanin *Bondestudentar* (talonpoikaisylioppilaita) lahjoitti Garborg eräälle kirjakauppiaalle Bergenissä, kun hän ei Kristianiassa saanut sille kustantajaa. "Bondestudentar" tekee käännekohdan hänen kirjailija-toimessaan. Se on raskas, rikas-sisältöinen kirja, vihlaisevan todellinen luonteen kuvauksissa, selvä tarkoituksessaan, joka on kiihoittaa norjalaisia talonpoikia rohkeuteen ja miehuuteen, sekä kurittaa heitä itsenäisyyden ja yksimielisyyden puutteesta. Melkein saattaisi sanoa tätä kirjaa taloustieteelliseksi, koska se selittää ja esittää taloudellista perustusta Norjan korkeammalle kehitykselle; mutta voimme kenties paremmin sanoa näin: Tämä on syvä, vakava kertomus Norjan köyhyydestä, sen syistä, sen laadusta ja seurauksista luonteiden surkastumisen ja henkisten rientojen alentumisen suhteen. Norjalainen yhteiskunta on särkynyt, särkynyt syvemmin ja toisella lailla kuin tanskalainen, kahteen eri luokkaan: kansaan ja virkaluokkaan. Näiden molempain välillä on ammoittava ja leveä aukko. Talonpoika ei enää omista maata, jota hän viljelee, se on pantattu hypoteekkipankkiin ja hän tekee työtä kuin orja pankin, s. o. rahamiehen hyväksi. — Minkätähden kuin orja? Sentähden, ettei hän tee työtä halusta; sillä hän kammoo sitä, ja olla virkamiehenä, elää turvallisesti ja hyvästi tuottamatonta elämää, se hänelle on esikuvana onnellisuudesta. Hienointa on hänestä elää niistä rahoista, joita muut ovat koonneet hänelle, ja sitten vaatia yhä uusia palkankoroituksia. Siinä on nyt seuraus, sanoo Garborg, meidän entisestä surullisesta historiasta, joka on vaikuttanut, että tämä maa, jonka pitäisi oleman työlle perustettu, Schweiz'in tai Belgian mukaan, on tullut saksalaisen mallin mukaan kanslian tai kirjallisuuden maaksi. Talonpoika näkee, että kun köyhä poika lukee itsensä papiksi, saa hän ylhäältäpäin tukea ja häntä autetaan esille, mutta jos hän tekee hyödyllisen keksinnön, jätetään hän pulaan; sillä sitä pidetään sekä maalle että yksityiselle niin hienona, kun saadaan teollisuuden tuotteet ulkomaalta. Norjan köyhyyteen on kansa itse

sa *Forteljingaro  gaSug*r( ojtsenteas v itaeslmenytneserik naaj maanotta umuksattpauues n mlna .n oK taetop, täsit vaamoviot ul aj na s aaun tdhioknnijan. Tämkustanta no tlav ats3881narivi, reiosoviG ra )notetuemnnuodeka v, joborg trekälyK" ämän a uo t s va ot"seukom siytdhokassiise  ik ommee nin ri e e laneittsaa,nt ian puolen hänen ttyän ,ateduu äätä päemenusomrtkeestio  n nipesäm koelä ko ossa ma, j et,  Gtäoiosaatt.ajr eS ääkiik nma, ei mn kokoelaktliaen *noe irurag Sogr gainljetroF* .najiliajrn kiuudeein melkll em ievotaniut ssräää mä it mä, näädeivatsajroNirto? Siia. S lais zii'hcewnot ll ä . enomSuvii ule v soajlil ,aaahi, metsäriistaa j aumtu ausruseas sajroN naatetsim lu a o  jaainVi? sa ileslalo— T tt.a rajavataskat ha snets ,alloeuusi tääaravläe tthepmrä iamioatnay Mitä valailmaa.  aa .äämousruuN o laav tuhaan p at m kiilavialak aj enkli eet lt,noei m teisää njataetusti ja sokeastie ,n ätts ehällimalea tthävääääk  ne paa;kaupnnennao leatnoet ta ulanimvoonhdtaa ssasnak tävättiväh aat paneta-asukkhonor nasaut,sj saanov, ytetah rs iktsää tavkiak  josar",dentestunöj knliääehasp nnuo lyähttei stdnoB" .atsuavuke oastaan n ei ainno ,umttomtietteuhivkienon a m sengoloo ai nölkyspieatp huipktj  a uole iä, poratksi   ,ävys aelettise tontue inakstuo ss aakstnaonss atyydyttämättömiäliroisiler akilpä,ejai telteseli .naassedueval nootodmu jas kaas rknniojetst ip iasitäoli rja . Ki hyl ,neyattuteenn kiavsaih vindoes tvotaektrmokuimeiset  Nämä vi  ele oeienislldenaajis n älliin  , mut odon iiheta s etlet ia numiles rbGagiore,lltt ennO . ille ats ilo lista merkitystär monania taetle un rdeouboarinrgno ä ihek  assleiv sia, jontysainek nnom haakt häedletuä hdten todoplek elleduusiavhänevaa a kuaava .äHatnadoso numaj naakt sirKnaitls Erite tä,deäytnääJ nosaL eiät ja Aleksander Kidnalleih nes ,ai stpoeläättsikäenll .äHh vy änolmä n ä si ään äkem.aH näh käköhoitsempiä nmerkilli nää nesnisesseetulia ssmauovaa tt a .uMduteiausominset inaivars uvaas elo naakneitkuä elvin hä ei  taiteilijan voittnatue dhtonoatjank sr"älis psiaottE" .F nietir kkainerojatuta a im nkime äajyhiv täa  jääselielydiuk aiskpmevys n in rakenisen hyve ironam iumtunenghittoillsivaä et änedni allläjmmalanhei, vtraln ueseitamsiraakn eilkme täisäl v,itsarakna nikanavitvi,in ii niauorastaan konser naa,ilolle s iesiäiä ssoktesssij koiL,eismm anenkui a niinas n Jo k ätte ,jiliajriau ninniaaavttre namoasni kkir r naa  pen GaaFa *limi jriotteaiais nikanan ja ssaan ihaepon itev eiL .ak tsaanlkjai sthyetut atale njataan vasntaaisku , unlkmen eiihkittionava tyyseskö i ja silmiinpistväsäitm ouodtsteop lennniknosapunaiil istsäeräj  n ker netu ksentomusval* iL ,apev*n tui koaln hää tte ,niksöym ilo at oka ä, jsillnden aetamllv raloal t nyseitsän tääso atäh n neStuakOnnellistoksia. vääim uutlää nki änesimhi itsarrah  mä,itsin hää it  nat aähil .sietmink ja lestäpuo ätöy äsnonurjili hei aänanlk tutnäo ils leivll äana, ennenkuin h ,nh vaeiavtlni äroks murstenenkienaas anakia nein aiot jdääh net reotaj n ,teätk emmin tumitä pik äts o nesisilääp  mmlenäe tshi Oe. . Tueksilitöo vähuat,np l yysaiteninllrinsdeen ttis no iautaal ä tekee hänen ensimmiäes nikjrnaasne eänmmyy skstöiskeiuk  vuk n skua  esae mmkokoän hllilG .äobrasigrhden koskaan olenel outnoosn aän ä ik mä, jn, oseivlesäpetiis ällensäkätenoi. paiykänko aen n näh ääkälo n nähleivtauti  ejeil m*;akepta a tutto a löytänye oikein tleskytikrem aj nväääkkyö hualkpo  nävuleenea ötsihäpän väliiaään  m roaailts auplota kertomuksessaa".n astaises Mutta vliji-aleask riajän h rmva äsämänsä n iekniiknaa naaaan sessteokuin aj"retknF irE"nianmanomenie ul tnaav näämättise  syyllni