Tarinoita Kalifornian kultamailta

Bret Harte

Description

Project Gutenberg's Tarinoita Kalifornian kultamailta, by Bret HarteThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online atwww.gutenberg.orgTitle: Tarinoita Kalifornian kultamailtaAuthor: Bret HarteRelease Date: September 29, 2008 [EBook #26724]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TARINOITA KALIFORNIAN KULTAMAILTA ***Produced by Tapio RiikonenTARINOITA KALIFORNIAN KULTAMAALTAKirj.Bret HarteSuomennos ["The Luck of Roaring Camp and Other Stories"]Porvoossa, G. L. Söderström'in kirjapainossa. 1874.SISÄLLYS: Esi-puhe I. Lykky-Tommi II. Pakolaiset III. Miggles IV. Melissa V. Kuvaus sulo-elannosta Red Gulch'issa VI. Tuhlaaja-poika VII. Maata ja vettä myötenVIII. KortinlyöjäESI-PUHE.Hispanian asukkaat olivat jo puolikolmatta vuosisataa takaperin saaneet vihiä siitä, että Pohjois-Amerikan länsitienoissaoli kultaa. Mutta asiasta ei pidetty paljon lukua. Vuoden 1848 alussa tapahtui sitte Yhdysvaltain länsiosassa (missä nyt onKalifornian vapaavaltakuuta), että eräs myllynrakentaja sattui löytämään kultasoraa joen pohjasta. Sanoma levisinopeasti ja "kultakiihko" toi sinne tuhansittain ihmisiä. Siellä alkoi nyt sellaista vilkasta, hurjaa elämää, kuin muuallakinkultarikkaissa tienoissa on nähty. — Tuon kaukaisen kultalan oloista on eräs Amerikan ...

Informations

• Publié par: ulle
• Publié le: 08 décembre 2010
• Nombre de lectures: 85
• Langue: Finnish

Extrait

Project Gutenebgrs'T raniioatal Korifanniul kamatatliyb ,erB rte T t Ha eBoohis f ro ksiu est ehyoanf  owhny anen ta erea tsoc olaomtsn dnw ti hctions wo restriY .rm uostaheveo, g it e iv  cayy op -esuror aw ytia he ter t unde itjorP eht fo smreLig ernbteGut ec htisihtoBe o konsceine udcl wed tuneebgro.gr r online at www.g

Title: Tarinoita Kalifornian kultamailta Author: Bret Harte Release Date: September 29, 2008 [EBook #26724] Language: Finnish

Produced by Tapio Riikonen

** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TARINOITA KALIFORNIAN KULTAMAILTA ** * *

Porvoossa, G. L. Söderström'in kirjapainossa. 1874.

Suomennos ["The Luck of Roaring Camp and Other Stories"]

SISÄLLYS:  Esi-puhe  I. Lykky-Tommi  II. Pakolaiset III. Miggles  IV. Melissa  V. Kuvaus sulo-elannosta Red Gulch'issa  VI. Tuhlaaja-poika VII. Maata ja vettä myöten VIII. Kortinlyöjä

TARINOITA KALIFORNIAN KULTAMAALTA Kirj. Bret Harte

ESI-PUHE.

Hispanian asukkaat olivat jo puolikolmatta vuosisataa takaperin saaneet vihiä siitä, että Pohjois-Amerikan länsitienoissa oli kultaa. Mutta asiasta ei pidetty paljon lukua. Vuoden 1848 alussa tapahtui sitte Yhdysvaltain länsiosassa (missä nyt on Kalifornian vapaavaltakuuta), että eräs myllynrakentaja sattui löytämään kultasoraa joen pohjasta. Sanoma levisi nopeasti ja "kultakiihko" toi sinne tuhansittain ihmisiä. Siellä alkoi nyt sellaista vilkasta, hurjaa elämää, kuin muuallakin kultarikkaissa tienoissa on nähty. — Tuon kaukaisen kultalan oloista on eräs Amerikan kirjailija, Bret Harte, kirjoittanut hauskoja kuvauksia, joista tähän kirjaan on suomennettu muutamia. Bret Harte läksi itse 17-vuotiaana Kaliforniaan kultaa hakemaan, tuli sitte kouluopettajaksi, latojaksi eräässä kirjapainossa ja viimein sanomalehden toimittajaksi San Franciscon kaupungissa. Uuteloissaan ja kuvaelmissaan viepi hän lukijansa San Franciscon mainiosta satamasta jokea myöten Sacramenton kaupunkiin ja vielä edemmäksi kultalaaksoja myöten Sierra Nevadan korkealle vuorilaaksolle. Hän kuvaa omituisella ja sukkelalla tavalla luonnon muotoja sekä raakoja ilmeitä, vaan hänen terävä silmänsä on langenneen ihmiskunnan kurjimmastakin viheliäisyydestä löytänyt Jumalan kuvaa. Hän kertoo niistä ajoista, jotka seurasivat vuoden 1848 jälkeen ja siveyden historiaan lisäsivät niin monta synkkää kohtausta, erittäinkin jos vähälukuisten naisten tilaa Kaliforniassa tutkitaan, mutta hänen oma jalo, usein myös leikillinen käsitys levittää pimeyden rusoittavan aamukoiton. Hänen oma mieli ja kuvatuksensa on todellakin arvossa pidettävä kultasuoni, josta Suomeenkin on saatu muutamia muruja, pikkuisia kappaleita.

tiasSy. voleomttttuh niiniitup ,a hääritCamp'issoRrani g ats sksiiaovtlka aitoomaluuht ekä h tavilo teheiM .akus oi petleul t hyytenteapakts a joukkoo muittenok anitrsiskj atvalikat öjly oät pelu tapillä — sieo s  eo llilisihsiä ynvoi  eenllo tuninääkim a i vaikuttanut ernimoiats auhmooi  nutn o ii o utpata ,suätte es silo n tooinesa kisen amaeesstat upvikutoirsii ola ntskajilou okoK .i , kun ranskalainss aisänp iäävän " simasaa ssonhu j ne aK" a akansuJ- tar okvij tarrtat henituimaimeksavut nakapak naasttuvihua sshaau suo ils tt äatapoitti, en; se os älliiiv utaas ,a uiita l stgeanomn  imin eS idnI" — llSai-anli o —y"nat a vik kotuutirtoo siassakunn tum h atajlilesi ää la llnejaä rä enän iaes ninimm ainittiin usein. n tuvaal stiesiseloupoklu nillötpuhukki  Kaille.ts,ikkaav livita t nuskkakokotuon siäjäpmi aami rys n n erään än päähäj  aähätuhnosoit vii vihoeiimton  ssakh ;a ak nä sohi llä suuressa tus aajs liälh teekg inarRoss'impCaaonia na nenian  sii oliaikahen ;nm iaenh nätuatnnegn tu iitn nal nääyvsyn seak sniajl uull iarka a. Hän oldollistaham niuk nähäv nii nantakair vtänäseäth  ,teloaltaa  taiasta . Par ll ealsutuutk rious oli kohdannu ärepp itttuu .iusiEnäimmn v ne moai m iu äajn iattne säästenstä limyätlämmäe aksok ,i oln hänsnäsiyk, joka t aa vaivaale äihvrnuut iiv rkpakäa  iutishmudikvatt isr tynut, ltunurmeuo ttanu aapsaj ritssnlän seai nenisT .aupa aj aoloä ttelivat hänen t maai ,ojkt s a ruuk sjiekooua ssutmusapiiuk knetm ni ävi i" kya sSallen n äähajtsh"rurkvin tott ei,koS .aaksupiT ydna e tt äähkyessk,ilmänräpä äressä si etouä netohnv it hja uänliääi ks t raumakoj sal ,araltä vmiessota iskak aj ässä iola sshahiä llne tluusavae itiäislldimeemn kikite taSllayy skniiäsyydessä, joka l tsiagnarin neskuheau kinSe. siak miäme sn ystn sine ankeiinlsen emukaiiludsuäs t tsä pmy i lirä assekän to Sally oli kosät ,teät nysnnsi ivksveal hänäh vlO .äimlis nikaiaan oast ainläänneasapilukpmimse jai stjaasarnk a— atsannul niin ääsöin plut ä olteetit ,aksi iataaak mn,tautns eheimelleaja llet tulokas oikein " kireata tsiun ty alleS .nööithy nhouo to"tini iab isänne e .n M" niää häl syy oliinen re ie sä ,"nonastö, iillSt, pyumt nuentt näjes;nttokunnatevä lii utiliv s ouam is H . a onttavtä s, etneniommeumuttas oui ols rmSu. to aieo lltum kiään tuntematon vie sarraoR gnipmaCss'i va,n p aa nväin taangein sastoojakj  anineavlljävikän neäiivpänimytnys attum ,otain vaen oli jat .sUaellnau tuli oje amia täes riisukotp utt  sio ttan tuotokioli ss akiio äesiiss nusmutoitlau okj — seimise utlurheen lutavan pe nukoksituk haednakall o er m ta enypmuilo tyn tS . siät ain okmoeski sta kemuietoja täm niknook nääräsäesän hoh jli oa vrleitni ,teätsiis kummaa, jospmaCnii'e —  äki  hutetän arRog in ,allunis nahnO .keko, män däie tp kautnoio tätv äksi hyvarananap  eneäniselleM" . tea mie säsi jän  äeKtncu uinemtllle miehk, toise pu aanpatuoi vun,äythyr ie naav n, naineolisiin tnei iekrameisp si a lantaaili oo istulliot lles musta tuommoisisasa isioss"a J . so oi nsan näiili o kkap S .aaeattut n at saapumat oliv.äM uuatatm eits vataltma, leelolupoklu nevo neel polä jatöst päällneodetito sise äj asejrskytätse oli ativ isla jtalUokumdosoato il huolimattomat.  ap attuesu ,nookei letneik oinriöjtietikiakk,äk oliveat ahanat p nik ko oävsktyitossa eikmiesjouk niusnaak tS äypmu n iihmtull o nut akv j tots,akuissti tömäämätältte-ehrep tavuluukhyi alVa. änmälä  suljettiin hätäälkäränij läeknea m  j t uuvetot riniapaviuip tläkt ttä a, eolishän omnn iukenmmtue iln töistuetitmoeviot ajivO .ati a, esimeappaleitai ,osmrkr .okvr -äloinän jänsua  pmesk äiV .ne iähämäärysi t täollunäs e hituat,äm .n jtaairpva, ia naaknius ie .e. ti p u tiääH maelitna; rohkein koko vaahiskeenivsak invon eeisolvoi   nokajalen,nkriu käy ujoeltätöksssokuoj ia ilo aantaasnon deii v vatiatniaotnaT . n k iö saat n uintviknlenik enmmnäe kat ja eiuskieru  ,enieknys ,eniiunka, iat'rshuak,aO ikajnenoo nnä jayöjätinl kor äääma a  j atmma.ti  nädledetsille ätonta arvata heik iuetknnim haod  vt,voas hatkealpaR taekk nileahkalleitii oia olekilS kualv mmla  mualkpoa nslovaan avetoP .netöyarkesi k oliinenetleviouo kllaatt nuhdnäantaoi vlop  oh ukuk äakni nkaltaispealangasietilt ne aumkt aj taraamy ikoj ätivröpältmeol kohtl aatrykk.aJ lku ä posen vei neämily ,estkoj ola töi inllas vatäptä äaj onsuvea kuu loi juuri  n  eätnäänlöluokvat  oliisetemmonillöt tavilettooda tkjo, etehmim jatao otuknnnalä. Siir ympäril siäsv te toj  tem asoaka,ssvalilat  hteiän yvoimsiä  ehtn eäv ehdi näty  ali oläaastoainäV .naailämmivekikeassa kädessä; nokml eosmraeo ks yilisinmä. S enrap k saättyilo   vaiikkivat kenienlluknune .kaesnäinik t l ha,ve ovithaduuak aj ta aikaa, kun muutaam,tj toako ilav. .elkViaska ktiukseletsniitrap ti ä oissikit lu j.nistäoihmkelpakiop ökisiytnysi,pslatöyt tai v j iäisökav iie— lämään — lapsi eS "oyllaathakisisiynä stiv k kuntseskötäkiul" :än iiötlypän iaaselneolliot a .eV  päätaast val sivävek imtysile syyalavneliiln jao ojkuok,aj soast valaisi miesten a  jsaissurin seuuk assiviuk iks räiTuli llä.ylääll äs eivitaiukkot j tkaäh tä,tiapatnavayän  ittunnes sespäin, kraaay ölmuam aav revea.itil S IläaidnS-inyllailo  kuolemaisillaanj ko oisriotuknn id ätaut koikhe in hät neduaual nedin aististaainoatuma numveloair  tuurnytie ,i ättn sennkurinyap läjyhetttaisk iärlmaan; mäisiin i naameletnuuk tun ivusnot jatoar . VJ koak.athiatay oitt ehdistäu he — t nuut ikiääknei enää rätissyt isksilosa iutten uionlu htokeet  tehuuesvitäkrsepsenn lai. K ään nekiav ik  ilut ,i asinum hjo, antallan outäni — vamikaakä ivne,ok ntsyeeyn v —taasnnukassais ootri i, tohiski k, jovitamusiteh uKsuuiulkun oillsia ttum ,isitär ilu li päätetty, johnok luiut nuin n lpkei.as n Ku vseiähä nenkieso ak hätätta  ue l  ei lj  akaaiat aokte seap laaetime lliv näjätuM .aakr auts

I. Lykky-Tommi.

tay okvi tlaeiehan aallakerrksi o niittava ,akia matiaeluta  jvi  ainnnTuie vaaik aj — älutsa nähtä ji siää pyrkk,a oj louk iet akv  ko an kävasetiä stsouporaksimiatse taikka jostakinm uuts ayssyät . tseiv eS .neeniep iitttenoaastvai ouilnih etkn nojlapsaan a, vmatt äji neskidhä,ell tenksaa hsäätylni gaCpmee noRraineen hä'in synt syty"?k k iiitniitte hän selääkin uatsaV .pe ilo s Stiasvataylmptu  onaot iuktineiken tuleva kohtaltteh" .apioV okimin tietsemiain  päilen eSangma. tnmaaaisär sile ttmioi tseo ikvo ,ittyän ätlävät naispuola elävä ne .iAoniäelävni asnn osairsikuto  otnokoknenielo