Vandiemenin maa
33 pages
Finnish
Le téléchargement nécessite un accès à la bibliothèque YouScribe
Tout savoir sur nos offres

Vandiemenin maa

-

Le téléchargement nécessite un accès à la bibliothèque YouScribe
Tout savoir sur nos offres
33 pages
Finnish

Description

The Project Gutenberg EBook of Vandiemenin maa, by Theodor DielitzThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online atwww.gutenberg.orgTitle: Vandiemenin maaAuthor: Theodor DielitzRelease Date: May 19, 2008 [EBook #25518]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VANDIEMENIN MAA ***Produced by Tapio RiikonenVANDIEMENIN MAAKertomus nuorisolleKirj.THEODOR DIELITZRuotsista suomentanut S. H—n.Tampereella,Emil Hagelberg'in ja kumpp. kirjapainossa, 1881.Emil Hagelberg'in kustannuksella.SISÄLLYS: I. Siirtolaiset II. Luotsi III. Laivan anastus IV. Myrsky V. Uuden Hollannin eläinkunta VI. Taistelu merellä VII. KahakkaVIII. Vangit IX. Pako X. Tappelu villien kanssa XI. Haavoitettu XII. Vankeus villien luonaXIII. Kosto XIV. Metsävalkea XV. PelastusI.Siirtolaiset.Vandiemenin maa, saari, joka sisältää yli tuhannen neliöpeninkulmaa, on Uuden Hollannin etelärannalla.Seitsemänkymmentä vuotta sitten käyttivät sitä englantilaiset pahantekiäin siirtokuntana; kuitenkin asuu siellä, paitsekahtakymmentä tuhatta pahantekiää, myös yli neljäkymmentä tuhatta uutis-asukasta, ja sen suloinen ilman-ala sekäsen lisäksi maan hedelmällisyys houkuttelee vuosittain useampia sinne. Maan omia asukkaita on luvulleen noin kaksituhatta, ja ne asuvat sisempänä saarta. ...

Sujets

Informations

Publié par
Publié le 08 décembre 2010
Nombre de lectures 40
Langue Finnish

Exrait

The Project GtuneebgrE oBkoo Vaf iendnimeman b ,ahT yodoeiD rzThielitook s eBrot sif eso ehu neyoanf erwhny a on ta edna tsocomtsn  ow ti hlaions wharestrictuoY yam eost.reviv,gite op city su er -e yroa aw ter thenderit ucejorP eht fo smceLig ernbteGut ht he sikooB ro e nsclinedudit wneebgro.gronline atwww.gut
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VANDIEMENIN MAA ***
Produced by Tapio Riikonen
Tampereella, Emil Hagelberg'in ja kumpp. kirjapainossa, 1881. Emil Hagelberg'in kustannuksella.
Ruotsista suomentanut S. H—n.
Title: Vandiemenin maa Author: Theodor Dielitz Release Date: May 19, 2008 [EBook #25518] Language: Finnish
SISÄLLYS:  I. Siirtolaiset  II. Luotsi III. Laivan anastus  IV. Myrsky  V. Uuden Hollannin eläinkunta  VI. Taistelu merellä VII. Kahakka VIII. Vangit  IX. Pako  X. Tappelu villien kanssa  XI. Haavoitettu XII. Vankeus villien luona XIII. Kosto XIV. Metsävalkea  XV. Pelastus
VANDIEMENIN MAA Kertomus nuorisolle
Kirj. THEODOR DIELITZ
I. Siirtolaiset.
Vandiemenin maa, saari, joka sisältää yli tuhannen neliöpeninkulmaa, on Uuden Hollannin etelärannalla. Seitsemänkymmentä vuotta sitten käyttivät sitä englantilaiset pahantekiäin siirtokuntana; kuitenkin asuu siellä, paitse kahtakymmentä tuhatta pahantekiää, myös yli neljäkymmentä tuhatta uutis-asukasta, ja sen suloinen ilman-ala sekä sen lisäksi maan hedelmällisyys houkuttelee vuosittain useampia sinne. Maan omia asukkaita on luvulleen noin kaksi tuhatta, ja ne asuvat sisempänä saarta. He ovat pelkureita ja arkoja, käyvät kesällä alastomina ja suojelevat itsiänsä talvella pakkaselta kengurun nahoilla. Eräänä kauniina kevät-aamuna syyskuussa nähtiin saaren eteläisellä rannalla laiva, joka koki purjehtia Derventevirran suuhun. Taivas säteili kirkkaasti ja tuuli oli tuskin niin väkevä, että olisi purjeet täyttänyt. Laiva oli 120 lästiä vetävä priki, ja oli majori Hortonin oma. Hän oli päättänyt parantaa huonoja asioitansa uudessa maailmassa ja oli onnellisesti saapunut sinne tyttärensä Helenan ja Lovisan sekä sisarensa pojan Silman'in kanssa. Vielä oli laivalle tarpeeksi tuulta, vastustaaksensa virran voimakasta vetoa; mutta perämies, joka monta kertaa oli heittänyt laskinluodin, ja pohjaa tarkastellut, katseli turhaan rantaa, huomataksensa laivan liikuntoa. "Nyt kuitenkin tarvinnemme heittää ankkurin", sanoi hän viimein majorille, joka perheenensä oli tullut kannelle ja uteliaasti tähysteli tuota luvattua maata. "Minä olen myös kuullut, että näillä rannoilla harvoin tuulee, paitsi kuu myrskyää tahi kun sattuu tuulispäitä. Sentähden meidän täytynee odottaa nousuveden aikaa." "Tuolta nousee savu", huudahti Helena, katsellen kiikarilla, "juuri tuolla tuon kunnaan alapuolella." "Ehkä ne ovat maan alkuasukkaita", sanoi isä; "kuuloni mukaan ei näillä tienoilla ole ensinkään uutisasuntoja. Niin, niin, siellä näen minä savun, mutta minusta näyttää, kun se heti heikkoneisi. Katso, nyt on se kadonnut." "Heitämmekö ankkurin?" keskeytti häntä perämies, joka ainoastaan työskenteli laivan kanssa. "Te ymmärrätte sen asian parhaiten, Northland", vastasi majori. "Tosin on ikävää, ettemme jo tänä päivänä päässeet perille, mutta minä luulen, ettei meillä ole mitään vaaraa pelättävänä näillä seuduilla. Merirosvot eivät oleskele näillä tienoilla eikä alkuasukkaat ymmärrä käyttää veneitä." "Rosvot ja alkuasukkaatko?" sanoi Northland; "niistä ei ole mitään vaaraa. Minä toivoisin, ettei meillä olisi mitään muuta pelättävää tässä virtaavassa paikassa. Mutta niinkuin näette on virta tässä hyvin vaarallinen ja täynä kallioita ja luotoja, niin että myrskyssä saattaisimme joutua vähällä laivaväellämme pahaan pulaan." Ankkuriköyden kitinä ilmoitti heti päätöksen toimeenpanoa ja muutaman minuutin perästä oli pieni laiva ankkurissa.
knleatsiten tutuja saman väriset noiäpmyllirH .älleiolä vai ealk nimesäml häseät ranellänuottaa euthapatvial assve, laalitsei ny.iäTäm nIIL.ousttty ajamaan heittomaeiih äälehet hlimauou tt sjadiehp nänokao asvihdnoi yksioin käesysdö ,asmm"en sioiivn kitajo.aakat äot äniM"p iääv ääsm noata metsäs on maatvuh sutih nionouu;ttyv"hel knutaää ntymä eypikll priimmeenisos mj ,isilo nahakniKun.oiah minhjtyat nllavneniaav tute js,aia asnoh uous,tr naagsituin pahantekiäiillääpnailo ,ökkteteaa vupkau ttsk iity ät ,ehsi näyjokaolevtti n aalkvarhpallaa aknuvasataeoj , tavoin.pamiehentuitav tH  easmmt väeie  hläil s ätte ,teelliäpeastiuokesi h voits,amliatäi ehdinosa, ä"aslmkoi esitot ndeit itsme tteem tääuleeki ä ,m"näe emdimen änidäy tikty ällstemässäuk , varoitta.""Onharata asaiett aajiov ,äeräj ionas, e"en vläilmen e  isaiteh ns iijokani, s äämakaaJ".tim ehupnesetuutt nuluolput em ?iMätt kesimilä sitteä me sil-aiaurko?aoVentihan immeanoame so ätte ,ah emmelkkrisiakutjon oonuieatm remieiihä.""Senkötähden,tte em ätäditto siait vainkijai t jäsivattai saaetneknue navlleeän htiytkees k",tnuT" .neniot ätkalapsikeehan jo tektlianim ieädistummtastsinua im ae än"".ettuMet pä ol sinani;amahik nojatis nena adsan numiyytyät ,inatseduaploita van voin iE nnneuknäynmm?eäälknän insinää soj  em etua,emmtum atnn,nv tiääteltpuhu vasu eiT".tynei niän out lenoho vätidmesäätp lusaat ,ojä auttaa meitä tj ,kis a nunätipllääköike,mmar Mlevra nala äniM urjue mmteet, lal hälaaluskse edään?llekmereteä  nänroukp alikhäa llmeemlaeljo, ää notmim  elypiemmoiselitamme s""a.kiikyö htäMim äättydpav ätiema ji sa äänäreäesv ;i"  aaksaatneta."ete "Memolv emaapa ,"tonasi erittäin paljo aaploalmm eovtiidme oänäy ty tya nä,ann ellätimMutta misemme.""ätatvrtittaa ,im, rkMai asstva, "nillyk ajoravak meiivätti eavasuutlehl uk nj" a,"nänas M io,kraaliv?"lei "Etämiavlllaal ,umtt a "ei mitään väkiämestiesoteesa npoem ltäi ipvoa suetv ra ealutllmiesnta ehdätä tsk iähenh uuisy aisistaan seuraleän al n" ;nänim sanväelaniviv ap eiatisivtiaa n, jokiin prineenssirukkna ilo ak",inniä npii"Na.än syödäksemme tiakk aivle äävehinmmuo jksdameemS"".lleino äour  mutsti;itä ta mieätesm ydtth öysnjo, äät väeie iem annaätim ell! kuinkan tähdenisäns aat iaad t, Noanijitle""a.uJ nalamkiakesikoi M sanaa",uulka vi tno" yNra.kaaltvan vaai ldaK""?ineetpak ,isokl iaav"n ,asoni Mark vakavastiyysi.ättniM"ot äitim manlleikoe ojakat ,ätnyo  näpeänä h kahtäjais aj" ,ekap älltäe mmneasmaä stniknh "!nE".ämmei nomätän"kisa, e enmmnänot heädinä tahdasta.""Mävättääp aj attuvukavaä nsköikllp äällnesaetukmmki, kaikvat uusi oetlaveie m ms,M ,e,kranis lo äkkaudella.""Kuulyhiv napjlnov eiuo tiammivlaa ltm aattimor elliesi sstui toiinunt sutuatnoinik nyyosek tläil sinrat em ätte ,ällmän enememmevitsk luvina äaläveka.ssri Ytaetsemi no khorskytemmemyönnän;ea, sen iell äiem tuatm akukup nammuk na Oa.utst osieknnun n nimins upukinenella luo,kuntist aj atasniamir vmikaetehäy kttvätä .uMtun uodan minä myöhemmt hakiisoustisl  sik, jallutvetuut ätsiet iskaK a.etuv rnämin dotam ninu;in  evonkanssanlee minutlekenianiol ie ja, il säk vnieä seirikiankksoo saavnar ,ip ytnytaas von Ma.rtvij assiru ällis aenvakuutettu, etni älones neätdhllsisae ennger tl ätstoulo i isikalvden  kunossaas".s roamllK"muräpei us"S. esmineksiu eev eelett olisivat."Oivallninev ne"e ,uhutllmi, oimma stsnakn aat ouailulo iel ,seliutv arveäki in vpriknuk iteH.näärep etsklai ole en v,nj  aaMa riioihon istuirk Brandutsaev iieh  ätsrttaentuesne, entseehup iskaK .aernnkölitaaskaokuautp laäpläun tmuksotta oliensaekhonetuj asul a, kin kuidhe rän"!h uuisav takkieenpäin! toimeenEt""n.eekstuaselp neit niknämät edesnut istavalmo  nmusuastttt änn o ei, osasen uapasisksikit asa, ja kalittavanataknaavo elm uuämlispirakals naykhdllsen ieräväatamtt a äliomtia siitätietoansamaS".tullutevre luo tuiapsaa ssl iatois uuluutlnoala aie, jvall ,oj säh nutpo iti perämies. "No no  nähliemt elötmysäänuu ta,ltllia ues""äHen.nlveln pa pukiain"istouL haduuh ,uu lonn tiasavltuultavasistä.""Lseatv räk leatsi hanraer isäuvstp nosäreo itut nvisai Losanoa", tspaetutv aanineääit pläältät vaatiat tesimhi" ;