Euroopan unioni
132 pages
Finnish
132 pages
Finnish
Le téléchargement nécessite un accès à la bibliothèque YouScribe
Tout savoir sur nos offres

Description

EUROOPAN UNIONI TALOUSKERTOMUS 1998 EUROOPAN UNIONI TALOUSKERTOMUS 1998 -A. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1999 ISBN 92-828-7305-6 © Euroopan yhteisöt, 1999 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium ESIPUHE Vuoden 1998 tärkeimpiä tapahtumia olivat historiallinen päätös euroon siirtymisestä, Euroopan unionin uuden työllisyysstrategian toteuttaminen, Agenda 2000 -tiedonantoon liittyvien lainsäädäntöehdotusten laatiminen ja Euroopan unionin laajentumisprosessin käynnistyminen. Näiden tapahtumien myötä EU on saanut uuden aseman kansainvälisessä politiikassa. Vuodelle 1998 antoivat leimansa myös EU:n toimielinten pyrkimykset saada EU lähemmäksi kansalai­siaan. Neuvosto vahvisti 3. toukokuuta tekemällään päätöksellä ne yksitoista jäsenvaltiota, joilla on edellytykset ottaa yhteinen raha käyttöön 1. tammikuuta 1999. kun siirrytään talous-ja rahalii­ton kolmanteen vaiheeseen. Euroopan keskuspankki perustettiin 1. kesäkuuta ja euron käyt­töönoton edellytyksenä oleva oikeusperusta saatiin päätökseen vahvistamalla 31. joulukuuta eu­roalueeseen osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten valuuttojen kiinteät ja peruuttamattomat muuntokurssit.

Sujets

Informations

Publié par
Nombre de lectures 17
Langue Finnish
Poids de l'ouvrage 34 Mo

Extrait

EUROOPAN UNIONI
TALOUSKERTOMUS
1998 EUROOPAN UNIONI
TALOUSKERTOMUS
1998
-A. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä
Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int).
Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa.
Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1999
ISBN 92-828-7305-6
© Euroopan yhteisöt, 1999
Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.
Printed in Belgium ESIPUHE
Vuoden 1998 tärkeimpiä tapahtumia olivat historiallinen päätös euroon siirtymisestä, Euroopan
unionin uuden työllisyysstrategian toteuttaminen, Agenda 2000 -tiedonantoon liittyvien
lainsäädäntöehdotusten laatiminen ja Euroopan unionin laajentumisprosessin käynnistyminen.
Näiden tapahtumien myötä EU on saanut uuden aseman kansainvälisessä politiikassa. Vuodelle
1998 antoivat leimansa myös EU:n toimielinten pyrkimykset saada EU lähemmäksi kansalai­
siaan.
Neuvosto vahvisti 3. toukokuuta tekemällään päätöksellä ne yksitoista jäsenvaltiota, joilla on
edellytykset ottaa yhteinen raha käyttöön 1. tammikuuta 1999. kun siirrytään talous-ja rahalii­
ton kolmanteen vaiheeseen. Euroopan keskuspankki perustettiin 1. kesäkuuta ja euron käyt­
töönoton edellytyksenä oleva oikeusperusta saatiin päätökseen vahvistamalla 31. joulukuuta eu­
roalueeseen osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten valuuttojen kiinteät ja peruuttamattomat
muuntokurssit.
Komissio siirsi lainsäädäntöön Agenda 2000 -tiedonantonsa suuntaviivat ja teki koko joukon
yksityiskohtaisia ehdotuksia, jotka koskevat maataloutta, rakennerahastoja ja koheesiorahastoa.
Euroopan laajuisia verkkoja ja liittymistä valmistelevia rahoitusvälineitä. Agenda 2000 -tiedon­
annon tavoitteenahan on tehostaa EU:n politiikkoja ja laatia niiden toteuttamiseen soveltuva ra­
hoituskehys, jossa otetaan erikseen huomioon unionin laajentuminen.
Komissio antoikin 18. maaliskuuta tiedonannon, joka koskee uusien rahoitusnäkymien laatimis­
ta vuosiksi 2000-2006. ja esitti kertomuksen, jossa käsitellään talousarviota koskevasta kurin­
alaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta tehdyn toimielinten välisen sopimuksen
soveltamista ja uudistamista.
Komissio esitti 7. lokakuuta myös kertomuksen omien varojen järjestelmän nykyisestä toimin­
nasta sekajärjestelmän muutosvaihtoehdoista.
Näitä aloitteita käsiteltiin joulukuussa Wienissä järjestetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa
käydyissä Agenda 2000 -neuvotteluissa, joissa otettiin taas yksi askel eteenpäin.
Vuoden 1998 talousarviossa maksusitoumusmäärärahat lisääntyivät 2,1 prosenttia ja mak­
sumäärärahat 1,41 prosenttia edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. Talousarviomenot lisään­
tyivät siis vain hiukan, mikä on osoitus molempien budjettivallan käyttäjien halukkuudesta nou­
dattaa samaa tiukkaa budjettilinjaa, jota jäsenvaltioiden on noudatettava rahaliittoon
valmistautuessaan. Maksumäärärahojen kokonaismäärä on 1,14 prosenttia bruttokansantulosta
(BKTL). joten omien varojen enimmäismäärään (1,26 % BKTL:sta) jää huomattava liikkuma­
vara. Talousarviosta voidaan kuitenkin rahoittaa EU:n toiminnan painopisteet, kuten Luxembur­
gin ylimääräisen Eurooppa-neuvoston vahvistama työllisyysaloite, ja jatkaa yhteisön laajoja oh­
jelmia tutkimuksen, infrastruktuurien, koulutuksen ja liittymistä valmistelevan strategian alalla. Talousarvion toteuttamista on häirinnyt yhteisöjen tuomioistuimen tekemä ennakkoratkaisu
asiassa (C-106/96). joka koskee talousarvion edellyttämiä oikeusperusteita. Tapaus johti neuvot­
teluihin uudesta toimielinten välisestä sopimuksesta, ja sopimus allekirjoitettiin 13. lokakuuta
1998. Sopimuksessa eritellään ne hanat tapaukset, jolloin voidaan ppiketa periaatteesta, jonka
mukaan kaikille yhteisön toimille on ensin vahvistettava oikeusperusta. Näihin poikkeuksiin
voivat vedota sekä komissio että budjettivallan käyttäjä. Ne koskevat toimielinten institutionaa­
lisia oikeuksia esimerkiksi tiedotusta koskevissa kysymyksissä sekä mahdollisuuksia aloittaa pi­
lottihankkeita uusilla toiminta-alueilla.
Vuoden 1998 talousarvioon otetuista maksusitoumuksiin käytettävistä määrärahoista toteutui
noin 97.5 prosenttia eli enemmän kuin edellisinä vuosina. Etenkin EMOTR:n tukiosaston ja ra­
kennerahastojen määrärahojen käyttöaste kasvoi. Luvut osoittavat, että eräiden budjettikohtien
määrärahojen tilapäinen jäädyttäminen yhteisöjen tuomioistuimen tuomion (C-106/96) jälkeen
kesäkuussa 1998 budjettikohtien oikeusperustojen tarkistamiseksi ei ole juurikaan vaikuttanut
talousarvion toteutumiseen.
Myös suurin osa maksumäärärahoista on toteutunut, mikä on lähinnä vuodesta 1996 noudatetun
tiukan budjettikurin ansiota.
Erkki LIIKANEN
Talousarvioasioista
vastaava komission jäsen SISÄLLYS
Sivu
Talous- ja rahoituskehys '
Tulot 15
Menot -('
Otsake 1 - Maatalousmarkkinoiden tuki 20
Otsake 2 - Rakennetoimet8
Otsake 3 - Sisäiset politiikat 33
Tutkimus ja teknologinen kehittäminen
Liikennepolitiikka4
Koulutus ja nuoriso
Kulttuuri ja audiovisuaaliala5
Tiedotus ja viestintä
Sosiaalinen ulottuvuus ja työllisyys 3
Energia 36
Euratomin ydinturvallisuusvalvonta7
Ympäristö8
Kuluttajansuoja
Jälleenrakennustuet9
Sisämarkkinat
Teollisuus, palvelut ja tietopalvelumarkkinat 3
Työmarkkinat ja tekninen innovointi 40
Työmarkkina-aloitteet 4-
Tilastotiedot 41
Euroopan laajuiset verkot
Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa2 Otsake 4 - Ulkoiset toimet 42
Otsake 5 - Hallintomenot 51
Oikeusperustoja koskevan asian ratkaisu3
Varainhankinta ja luotonanto8
Selvitys käteisvaroista 65
Liite 1 - EHTY:n rahoitus-ja budjettitoiminta vuonna 1998 70
Liite 2 - Euroopan kehitysrahastojen rahoitustoiminta vuonna 19986
Euroopan unionin konsolidoitu tilinpäätös 81
Kirjanpidon periaatteet2
Kirjanpidossa noudatettavat säännökset ja menetelmät 8
Varainhoitovuoden 1998 konsolidoitu tulostui5
Euroopan unionin konsolidoitu tase 31.12.1998 94
Konsolidoidun taseen liitetiedot7
Potentiaaliset velat ja saamiset 31.12.1998 11
Potentiaalisia velkoja ja saamisia koskevat liitetiedot6 TALOUS- JA RAHOITUSKEHYS
matta sisältyy Euroopan yhteisöjen taseeseen. Yhteisön talousarvion
perusperiaatteet
Tämän kertomuksen liitteenä on yhteenveto
EHTY:n (toimintatalousarvio sekä varainhan­
Euroopan yhteisöjen talousarviota säätelee
kinta ja luotonanto) ja EKR:n budjetti- ja ra­
kuusi pääperiaatetta:
hoitustoiminnasta.
Yhtenäisyys
Kokonaisvaltaisuus
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen
Kokonaisvaltaisuuden periaate perustuu kah­199 artiklassa vahvistettu yhtenäisyyden pe­
teen sääntöön: korvamerkitsemiskieltoon, riaate tarkoittaa, että kaikki Euroopan unionin
jonka mukaan budjettituloja ei voida kohdis­tulot ja menot on koottava yhteen asiakirjaan.
taa tiettyihin menoeriin, ja bruttoperiaattee­
Yhteisön alkuaikoina oli joitakin varainhoito­ seen, jonka mukaan kaikki tulot ja menot on
vuosia varten laadittava EHTY:n. ETY:n ja otettava talousarvioon täysimääräisinä mu­
Euratomin toimielinten itsehallinnon vuoksi
kauttamatta niitä toisiinsa.
kokonaista viisi erillistä talousarviota.
Luxemburgissa 22. huhtikuuta 1970 tehdyn
sopimuksen nojalla yhteisön pääasiallinen va- Vuotuisuus
rainhoitotoiminta on kehittynyt siten, että
Kutakin varainhoitovuotta varten laaditaan nämä talousarviot on voitu yhdistää, ja nykyi­
maksusitoumusbudjetti ja maksumääräysbud-sin laaditaan vain kaksi talousarviota - ylei­
nen talousarvio ja EHTY:n toimintatalousar- jetti.
vio.
Maksusitoumusmäärärahoilla katetaan kysei­
Tämän järjestelmän ulkopuolelle jäävät kui­ senä varainhoitovuonna tehdyt uudet maksusi­
tenkin Euroopan kehitysrahasto (EKR) sekä toumukset, ja maksumäärärahoilla on katetta­
yhteisön varainhankinta ja luotonanto. va jo tehdyistä ja tehtävistä maksusitou­
muksista aiheutuvat menot.
EKR perustettiin Euroopan talousyhteisön
perustamissopimuksella lisäämään kau­
Vuotuisuusperiaate tarkoitta

  • Univers Univers
  • Ebooks Ebooks
  • Livres audio Livres audio
  • Presse Presse
  • Podcasts Podcasts
  • BD BD
  • Documents Documents