Työllisyys Euroopassa - 1995

-

Documents
212 pages
Obtenez un accès à la bibliothèque pour le consulter en ligne
En savoir plus

Description

1995 Euroopan komissio KOM(95) 396 Euroopan komissio Työllisyys EUROOPASSA 1995 Työllisyyden, työmarkkinasuhteiden ja sosiaaliasioiden pääosasto Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1996 ISBN 92-827-5022-1 © EHTY-ETY-Euratom, Bryssel · Luxemburg, 1996 Tekstin jäljentäminen on sallittua muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähdetiedot mainitaan. Printed in Belgium Esipuhe Esipuhe Kahden viimeisimmän Eurooppa- se tuo yhtälöön mukaan erityisen li­Tätä vuosittaista työllisyyden kehi­tyssuuntia ja strategioita analysoi­ neuvoston kokouksen tuloksena säarvon, joka edistää pysyvän työlli­vaa kertomusta kohtaan osoitettu meillä on nyt käytettävissä unionin syyden luomista. yhä kasvava kiinnostus kuvastaa laajuinen prosessi työllisyyskysy­mysten kartoittamiseksi ja työllisyy­paitsi kertomuksen korkeaa laatua Mahdollisimman pitkälle kehitetyt myös sitä, kuinka ensiarvoisen den parantamiseksi. Prosessi on yhtenäismarkkinat ovat Euroopan tärkeää koko Euroopalle on työlli­ laaja-alainen. Siihen osallistuvat vaurauden ja työpaikkojen luonnin sosiaaliasioiden neuvosto ja syysasteen järjestelmällinen kohot- ensimmäinen osa. Talous-ja rahaliit­taminen ja työttömyyden ECOFIN-neuvosto. Sen onnistumi­ to - yhtenäisvaluutta - on keskeisellä vähentäminen.

Informations

Publié par
Nombre de visites sur la page 20
Langue Finnish
Signaler un problème

1995
Euroopan komissio KOM(95) 396
Euroopan komissio
Työllisyys
EUROOPASSA
1995
Työllisyyden, työmarkkinasuhteiden ja sosiaaliasioiden pääosasto Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa.
Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1996
ISBN 92-827-5022-1
© EHTY-ETY-Euratom, Bryssel · Luxemburg, 1996
Tekstin jäljentäminen on sallittua muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähdetiedot mainitaan.
Printed in Belgium Esipuhe
Esipuhe
Kahden viimeisimmän Eurooppa- se tuo yhtälöön mukaan erityisen li­Tätä vuosittaista työllisyyden kehi­
tyssuuntia ja strategioita analysoi­ neuvoston kokouksen tuloksena säarvon, joka edistää pysyvän työlli­
vaa kertomusta kohtaan osoitettu meillä on nyt käytettävissä unionin syyden luomista.
yhä kasvava kiinnostus kuvastaa laajuinen prosessi työllisyyskysy­
mysten kartoittamiseksi ja työllisyy­paitsi kertomuksen korkeaa laatua Mahdollisimman pitkälle kehitetyt
myös sitä, kuinka ensiarvoisen den parantamiseksi. Prosessi on yhtenäismarkkinat ovat Euroopan
tärkeää koko Euroopalle on työlli­ laaja-alainen. Siihen osallistuvat vaurauden ja työpaikkojen luonnin
sosiaaliasioiden neuvosto ja syysasteen järjestelmällinen kohot- ensimmäinen osa. Talous-ja rahaliit­
taminen ja työttömyyden ECOFIN-neuvosto. Sen onnistumi­ to - yhtenäisvaluutta - on keskeisellä
vähentäminen. nen riippuu paljolti työmarkkinaosa­ sijalla sen varmistamisessa, että
puolten panoksesta sekä muiden toi­ yhtenäismarkkinoiden suomat
mielinten osallistumisesta. mahdollisuudet toteutetaan, ja se Kahdessa viimeisessä Eurooppa-
myös tarjoaa tähän vaadittavan ta­neuvoston kokouksessa, ensin
loudellisen vakauden. Jos EMUn ha­Essenissä ja sitten kesäkuussa Essenin kokouksen päätelmien
lutaan olevan talouden veturi, joka Cannesissa, on lujitettu tätä päät­ keskeiset osat koskevat yhä voimakka­
vie Euroopan kansalaiset vaurauteen täväisyyttä merkittävällä tavalla ampaa panostusta ammatilliseen
ja uusiin työpaikkoihin, sen ohella sekä jäsenmaiden, Euroopan ko­ koulutukseen, työllisyyttä luovaa
täytyy olla käytössä työllisyysstrate­mission että koko unionin kannal­ kasvua, palkkausta estävien työnan­
gia, jonka avulla saamme tuottavaan ta. tajien kustannusten poistoa sekä en­
ja toimivaan yhteiskuntaan tarvitse­tistä tehokkaampia toimia rakenteel­
mamme korkealaatuisen, joustavan lisesta työttömyydestä pahimmin Kuten tästä kertomuksesta käy hy­
työvoiman. kärsivien tukemiseksi. Osana tätä vin ilmi, työmarkkinat muuttuvat
korostetaan myös uusien toimien nopeasti unionissa ja koko kehitty­
merkitystä pienten ja keskisuurten neessä maailmassa. Uusia ja yhä Ilman tätä emme voi realistisesti pyr­
yritysten sekä paikallisten hankkei­tuottavampia työpaikkoja luodaan kiä täystyöllisyyteen, mikä on asetet­
den ja voimavarojen kannalta. samalla kun vanhat työpaikat ka­ tava jälleen tavoitteiden kärkeen.
toavat. Vuosittain työpaikkavaran-
nossa on 10 prosentin vaihtuvuus. Tämän vuoden Työllisyys Euroopas­ Nyt 1990-luvun puolivälissä vallitsee
Muutos on siis huomattavan no­ sa -kertomus on muokattu uuteen rakenteellinen joukkotyöttömyys. Se
peaa. uskoon, jotta voitaisiin tarkastella ke­ ei muodosta puskuria tai työvoimare­
hityssuuntia, näkymiä ja strategioita serviä, vaan pikemminkin se on
neuvostossa yksimielisesti hyväksy­ yhteiskuntaa kahtia jakava tekijä. Luotavien uusien työpaikkojen tai­
tyn viiden paino-pistealueen mukai­ Meidän on tunnustettava, että työ­tovaatimukset ovat korkeammat
kuin katoavien työpaikkojen. Tämä sesti. markkinoiden luonteessa on tapahtu­
nut perusluonteinen muutos, ja että asettaa kovia vaatimuksia koulu­
meidän vastattava tähän muutok­tuksen ja ammatillisen koulutuksen Eurooppa-neuvosto teki merkittävän
järjestelmille, mutta muutoksen seen. Nykyisillä järjestelmillä työttö­päätöksen Essenissä kehottaessaan
myydestä on muodostumassa pysyvä vauhti on koulutusjärjestelmissä jäsenmaita ottamaan Essenissä sovi­
olotila, jota tukee ammattitaidon, tar­paljon hitaampi, niiden voimavarat tut tärkeimmät painopistealueet ja
peiden ja kannustimien perimmäi­vähäisemmät ja sopeutuminen suositukset osaksi monivuotisia kan­
uusiin olosuhteisiin hidasta. nen epäsuhta. sallisia ohjelmia, joita valtionpäämie­
het voivat vuosittain tarkastella Eu-
rooppa-neuvostossa. Olemmekin Euroopassa päätyneet Saattaa olla, että pääasiassa miehiä,
kaksinopeuksisiin ja kahtia jakautu­ teollisuustyötä ja lähes elinikäistä
neisiin työmarkkinoihin. Tämä ilme­ työpaikkaa koskevaksi määritelty Hiljattain Cannesissa pidetyssä Eu-
nee työpaikkansa menettävien vai­ rooppa-neuvoston kokouksessa jatkettiin täystyöllisyys on kadonnut.
keina ongelmina, työpaikkojen toimia tältä pohjalta ja annettiin ko­
luisumisena kohti säätelemättömiä missiolle uusi ja merkittävä toimeksi­ Voimme palata toisenlaiseen täys­
reuna-alueita ja toimintaansa laajen­ anto. Komissiota pyydettiin tutkimaan työllisyyteen vain, jos ponnistelem­
tavien yritysten vaikeuksina ammat­ talouspolitiikan ja rakennepolitiikan me uuden työllisyysstrategian
titaitoisen työvoiman löytämisessä. entistä paremman yhteensovittamisen luomiseksi yhtä voimakkaasti kuin
Lopulta kaikki tämä johtaa hitaam­ kumpaakin politiikan alaa vahvista­ nyt pyrimme kohti talous- ja raha­
paan kasvuun, jatkuvaan paineeseen vaa vaikutusta. Tämä toimeksianto liittoa. Tarvitaan Euroopan työlli-
julkista rahoitusta kohtaan sekä yhä saa voimansa siitä, että Euroopan syysjärjestelmien perinpohjaista
yleisempään aktiivisesta yhteiskun­ unionissa taloudellisena yksikkönä on tarkastelua verotuksen, hyvinvoin­
nasta syrjäytymiseen. enemmän tilaa toimia Tämän lisäksi nin, ammatillisen koulutuksen, Esipuhe
sääntelyn ja muun politiikan sekä Kaikkea tätä voidaan tukea tarkas­ Strategiassa olisi selvästikin keski­
telemalla uudelleen verotusta ja tyttävä sellaisen työvoiman kehittä­työehtosopimusten välisen vuoro­
vaikutuksen suhteen. sen vaikutusta työllisyyteen. Mui­ miseen, jota tarvitaan varmista­
hin kuin palkasta koostuviin työ­ maan, että yhtenäismarkkinoiden ja
voimakustannuksiin voidaan lähestyvän talous- ja rahaliiton Vain tällaisella lähestymistavalla voi
syntyä uusi eurooppalainen työllisyys­ vaikuttaa paljon. Voimme tuoda mahdollistamat työpaikat toteutuvat
ammattitaidottomat, erityisesti kuluttajien, sijoittajien, työntekijöi­strategia, jolla löydetään Euroopalle
pitkäaikaistyöttömät, takaisin työ­ den ja yhteiskunnan parhaaksi. uusi tie kohti korkeaa työllisyyttä ja
markkinoille tekemällä heidän Vahva tuottava työllisyys ei ole pel­matalaa työttömyyttä: kaikille kuulu­
van Euroopan yhdistäjä. palkkaamisensa houkuttelevam­ kästään yksi EMUn ehdoista, vaan se
maksi työnantajille, mutta voimme on myös menestyksekkään talous- ja
myös tuoda markkinoille ne täytty­ rahaliiton edellytys. Ne rakennemuutokset, joihin nyt py­
mättömät tarpeet, joita uusissa rimme, voivat avata tämän uuden
yrityksissä ja sosiaalisessa toi­tien. Niiden avulla voimme suunni­ Meillä on ainutlaatuinen mahdolli­
minnassa syntyy. tella uudestaan työllistämistoimet, suus edistyä näillä alueilla, jos käy­
tarjota uutta ammattitaitoa työttö­ tämme hyväksemme nyt vallitsevaa
mille, myönteisemmän suhteen työn Oikein ja yhteiskunnallisen oikeu­ myönteistä taloudellista ilmastoa.
ja hyvinvoinnin välille sekä järjestel­ denmukaisuuden periaatteen mu­ Vuoden 1993 puolivälissä alkanut ta­
mälliset ja joustavat mahdollisuudet kaisesti toteutettuna kaikki tämä louden elpyminen on nyt muuttunut
ammatilliseen koulutukseen työnte­ talouden vankaksi kasvuksi: viime voisi edistää nykyisten passiivisten
kijöille ja yrityksille. työttömyysvakuutusohjelmien vuonna kasvu oli 2,7%, tämän vuoden
muuttamista aktiivisemmiksi, sel­ ennuste on 3,1% ja vuoden 1996
2,9%. Tuolloin unionin reaalituotos Äskettäisissä Eurooppa-neuvoston vemmin strategiaan perustuviks
uudelleentyöllistämistä tukeviks on lähes 10% vuoden 1991 tasoa kokouksissa on selkeästi viitoitettu
järjestelmiksi, joihin yhdistyisi suurempi. tietä tähän suuntaan ja korostettu
myönteisempi ja joustavampi tasavertaisten koulutusmahdolli­
suhde verotukseen ja hyvinvointiin suuksien merkitystä näiden tavoittei­ Tämä tarjoaa tilaisuuden keskittyä
Tällaisen lähestymistavan kustan­den saavuttamisen kannalta. työttömyysongelmaan ja työllistä­
nukset olisivat murto-osa siitä, Eurooppa-neuvosto on erityisesti ko­ mismahdollisuuksiin. Uskon, että tä­
mitä on kulutettu pelkästään rostanut jatkuvan ammatillisen kou­ män tilaisuuden käyttämättä jättä­
työttömyyskorvausten tarjoami­lutuksen merkitystä pitkän aikavälin minen olisi tuhoisaa, erityisesti siksi,
seksi työpaikkansa menettäneille. kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvun että meillä on nyt käytettävissämme
kannalta. Mutta tähän tarvitaan joitakin niistä aineksista, joilla voi­
panostusta, joka laajuudeltaan vastaa Eurooppa-neuvosto kehotti myös toi­ simme muuttaa talouspolitiikkaa ja
yliopistotason koulutuksessa 1960- ja työmarkkinoita siten, että ne parem­miin pitkäaikaistyöttömyyden suh­
1970-luvulla tapahtunutta vallanku­ min kohtaisivat merkittävimmän teen ja korosti erityisesti, että nuor­
mousta. kansalaisia tällä hetkellä huolestut­ten aktivoiminen yhteiskunnassa on
ensiarvoisen tärkeää. Koska Euroo­ tavista haasteista: työpaikkojen luo­
misen. Eurooppa-neuvoston kokouksissa on pan nuorisotyöttömyys on kaksinker­
tainen aikuisten työttömyyteen ver­myös voimakkaasti keskitytty haas­
rattuna, meidän löydettävä uusia teeseen, joka sisältyy pienten ja Tämä kertomus lisää merkittävästi
tapoja, joilla nuoret saadaan keskisuurten yritysten tukemiseen. tietoamme siitä, mikä nykyisissä jär­
Suotuisissa olosuhteissa juuri näissä ottamaan ensiaskeleensa työmarkki- jestelmissämme toimii ja mikä ei. Se
noilla, ja samalla vältettävä yrityksissä syntyy liiketoiminnan sisältää useita politiikan kannalta
työpaikkojen korvautuminen ja tästä vaurautta ja työpaikkojen kasvua -ja tärkeitä viestejä, jotka kaikki perus­
tämän seurauksena julkisen alijää­ johtuva palkkojen epävakaisuus. tuvat tosiasioihin ja analyysiin. Toi­
män pienentymistä. Mutta kysymys von, että niitä käytetään mahdolli­
on vielä tätäkin laajempi. Uusi Youthstart-ohjelma keskittyy simman paljon hyväksi kehitettäessä
yhteisiä ponnistuksiamme ja luotaes­tähän kysymykseen. Onnistuakseen
sa uutta politiikka ja menettelytapaa Tarvitaan myös yhä laajempaa, kehit­ se, kuten monet muutkin unionin täl­
samalla, kun lähestymme Eurooppa-tyneempää näkemystä paikallisesta lä hetkellä ajamat aloitteet, vaatii
kehityksestä ja paikallisista aloitteista työmarkkinaosapuolten täyden tuen. neuvoston Madridin kokousta. Vain
näillä yhteisillä ponnisteluilla voim­- siitä, miten kansallisella ja Euroopan
me lujittaa luottamusta ja kohdata tasolla voidaan tehdä mahdolliseksi ja Nämä asiat ovat tärkeitä, mutta aino­
tukea paikallista talouden kehitystä, sijoittajien, kuluttajien, työtekijöiden astaan esimerkkejä siitä, mitä uuden
ja kansalaisten toiveet tuottavasta, olipa kyseessä sitten omaehtoinen pai­ kaksinopeuksisen ja kahtia jakautu­
toimivasta Euroopan unionista. kallisen kysynnän synnyttämä kasvu neen Euroopan syntymistä ehkäise­
tai kansalliset ja ylikansalliset alihan- vän työllisyysstrategian kehittämi­
kintamahdollisuudet. nen merkitsisi.
Pádraig Flynn Sisällys
Sisällys
Esipuhe
Yhteenveto ja johtopäätökset: suuntaukset ja strategia
Kehityssuuntaukset ja tulevaisuuden näkymät Osai
Jakso 1 Työllisyyden ja työttömyyden kehityssuuntaukset Euroopan
unionissa
Jakso 2 Jäsenmaiden saavutukset työpaikkojen luonnissa
Jakso 3 Työllisyyden muutokset
Jakso 4 Työttömyyden kehitys jäsenmaissa
Jakso 5 Työmarkkinoiden keskeisten muuttujien kehitys
Jakso 6 Lyhyen aikavälin kasvu- ja työllisyysnäkymät
Työllisyysjärjestelmien kehityksessä saavutetut tulokset Osa 2
— työllisyyspolitiikan nykysuuntaukset eri jäsenmaissa
Jakso 1 Ammatilliseen koulutukseen panostaminen
Jakso 2 Kasvun työllisyysvaikutusten vahvistaminen
Jakso 3 Työvoiman oheiskulujen alentaminen
Jakso 4 Työmarkkinapolitiikan tehostaminen
Jakso 5 Eniten työttömyydestä kärsimään joutuvien ryhmien
tilanteen kohentaminen
Osa III Eräiden työmarkkinakysymysten tarkastelua
Jakso 1 Työvoimakustannukset, sosiaalimaksut ja työllisyys
Jakso 2 Ympäristö ja työllisyys Sisällys
Liite
Kaavioluettelo
Karttaluettelo
Lähteet
Huomautus
Tämä raportti on valmisteltu yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa:
Pääosasto II — Talous-ja rahoitusasiat
Pääosasto XI — Ympäristö, ydinturvallisuus ja pelastuspalvelu
Pääosasto XXII — Opetus, koulutus ja nuoriso
Eurostat — Euroopan yhteisön tilastotoimisto Yhteenveto ja johtopäätökset: suuntaukset ja strategia
Yhteenveto ja johtopäätökset: suuntaukset ja strategia
Tuotanto alkoi useimmissa Euroo­ hin, joita ongelman ratkaisemisek­ unionin työllisyysongelmien rat­
pan unionin osissa elpyä vuoden si on kehitetty, ja siten saatuihin kaisemisen kannalta. Näihin pala­
1993 keskivaiheilla, mikä on alka­ erilaisiin kokemuksiin ja toteutuk­ taan jäljempänä, kun on ensin
nut lisätä uusien työpaikkojen netto­ sessa ilmenneisiin ongelmiin. Eri­ tarkasteltu unionin eri osien työl­
määrää kolme vuotta kestäneen laiset kokemukset saattavat olla lisyystilanteessa viime aikoina ta­
ajanjakson jälkeen, jolloin työllisyys arvokas tietovaranto jäsenvaltioi­ pahtunutta kehitystä.
laskija työttömyys nousi koko unio­ den hallituksille, jotka harkitsevat
nissa. Useimmissa jäsenvaltioissa muutoksia tällä politiikan alueel­
Kertomuksen
työttömyysaste on joko vakiintunut la. Näin eri jäsenvaltiot voivat ot­
tai laskenut hieman vuoden 1995 al­ taa oppia muualla saaduista rakenne
kupuoliskolla. Työttömien määrä kokemuksista. Näitä mahdolli­
koko Euroopan unionissa on kuiten­ suuksia ei ole kuitenkaan tähän Kertomuksen ensimmäisessä
kin yhä yli 18 miljoonaa, mikä on mennessä täysin ymmärretty. osassa käsitellään viimeisimpiä
lähes 11 prosenttia työvoimasta. työmarkkinoiden kehityssuun­
Vaikka työllisyys näyttää jonkin tauksia kussakin unionin jäsen­Nämä kaksi näkökohtaa olivat
verran paranevan seuraavan vuo- valtiossa. Tarkastelu perustuu syynä Eurooppa-neuvoston
den-kahden aikana, ei ole luultavaa, tuoreimpiin saatavilla oleviin ti­Essenissä joulukuussa 1994 pitä­
että työttömien määrä laskee hyvin mässä kokouksessa esittämään lastoihin ja tavoitteena on arvioi­
nopeasti lähitulevaisuudessa. da jäsenvaltioiden suorituksia pyyntöön, että komissio yhdessä
työllisyystavoitteiden saavutta­jäsenvaltioiden kanssa seuraisi
misessa. On korostettava, että jatkuvasti työmarkkinoiden kehi­Työttömyys onkin edelleen unio­
tystä unionin eri osissa ja pe­ näitä tavoitteita ei voi ilmaista nin keskeisin taloudellinen ja so­
yksinomaan työllisyyden kasvuna rehtyisi toimiin, joihin eri maissa siaalinen ongelma. Tämän vuoksi
tai työttömyyden vähenemisenä. on ryhdytty työllisyysongelmien tulevan politiikan keskeisiä kysy­
Monet muut näkökohdat ovat hoitamiseksi. Tämän kertomuk­myksiä on, miten työllisyyden
sen tarkoituksena on osaltaan aivan yhtä tärkeitä, kuten työlli­kasvua voidaan nopeuttaa ja
kasvattaa yhteistä tietämystä syyden kasvu suhteessa työpaik­ylläpitää tarpeeksi kauan, jotta
kojen kysyntään, työpaikkojen keskittymällä siihen, mitä työlli­työttömien määrä laskisi tyydyttä­
määrän kasvun tai vähenemisen syys- ja työttömyystilanteessa on välle tasolle.
alueellinen jakauma, muuttuvat viime aikoina tapahtunut yksittäi­
sissä jäsenvaltioissa ja mihin toi­ työehdot ja -olosuhteet sekä syn­Vaikka unionin mailla on yhteinen
tyvien työpaikkojen erilaiset miin tällä alueella on ryhdytty. ongelma, sen laajuus ja luonne
vaikutukset työmarkkinoiden eri Kertomus eroaa jonkin verran vaihtelevat suuresti eri maissa ja
ryhmiin. muodoltaan aiempien vuosien ker­yksittäisten maiden eri osissa.
tomuksista, vaikka painotus on Myös mahdollisuudet nopeuttaa
yhä kehityksen kvantitatiivisessa uusien työpaikkojen syntymistä ja Kaikkia näitä näkökohtia tarkas­
analyysissä, joka on tärkeää sekä harjoitettavan politiikan vaihtoeh­ tellaan ensimmäisessä osassa,
työllisyyteen liittyvien ongelmien dot ovat erilaisia. Tämä erilaisuus jotta saataisiin perusta työlli­
paremmalle ymmärtämiselle että tekee välttämättömäksi tarkastel­ syyspolitiikan tehokkuuden
tehokkaampien toimintamallien la suuntauksia kussakin jäsenval­ yleiselle arvioinnille. Tarkoitus
kehittämiselle. tiossa erikseen, jos halutaan saada on, että tämä tarkastelu ja näkö­
yleiskuva siitä, miten voidaan kohdat, jotka on yksilöity keskei­
saavuttaa pysyvästi korkeampi siksi politiikan arvioinnissa, Keskeisellä sijalla ovat ne päätoi­
työllisyysaste Euroopan unionissa muodostaisivat perustan jäsen­minta-alueet, jotka komission
kokonaisuudessaan. valtioiden työllisyyskehityksen kasvua, kilpailukykyä ja työlli­
jatkuvalle arvioinnille. syyttä käsittelevän valkoisen kir­
jan perusteella Essenissä pidetty Työttömyysongelman ja sen
Eurooppa-neuvoston kokous pää­hahmotustavan erilaisuus on syy­ Toisessa osassa tarkastellaan eri­
telmissään asettaa keskeisiksi nä niihin lukuisiin toimintamallei­ tyistoimia, joihin jäsenvaltioissa
-7 Yhteenveto ja johtopäätökset: suuntaukset ja strategia
on viime aikoina ryhdytty työlli­ nettolisäyksestä, joka oli synty­ Sitä, miten eri maat onnistuivat
nyt työllisyyden ennätysmäisen tarjoamaan työpaikkoja kansalai­syyteen ja työttömyyteen liittyvi­
en ongelmien ratkaisemiseksi. kasvun vuosina 1985-1990. silleen, voidaan karkeasti kuvata
Painopiste on toimenpiteissä työllisyyden ja työikäisen väestön
niillä toiminta-alueilla, jotka Noin 800 000 näistä menetetyistä suhteella eli työllisyysasteella.
Vuonna 1992 koko unionin työlli­Essenissä pidetty Eurooppa-neu­ työpaikoista oli kahdessa uudessa
voston kokous on nimennyt erityi­ syysaste oli 62 prosenttia, josta se jäsenvaltiossa, Suomessa ja
sen tärkeiksi. laski alle 60 prosenttiin vuonna Ruotsissa, joissa taantuma alkoi
aiemmin kuin muualla ja jois­ 1994 — kahdeksan vuoden jatku­
van kasvun jälkeen. Vastaava sa työllisyys oli jo laskenut Kolmannessa osassa on tarkastel­
luku Yhdysvalloissa oli 70 pro­350 000:11a vuosina 1990-1991. tu yksityiskohtaisemmin niitä
senttia ja Japanissa 78 prosenttia Miljoona työpaikkaa menetettiin kahta tekijää, joita neuvosto piti
entisessä Itä-Saksassa. (kaavio 1). erityisen tärkeinä. Ensimmäinen
näistä on työllisyyden, sosiaali­
turvan ja työvoimakustannusten Vanhoissa jäsenvaltioissa mene­ Vaikka nykyisen työllisyysennus-
välinen suhde. Toinen on ympä­ tettiin myös runsaasti työpaikko­ teen mukaan työllisyys unionissa
ristönsuojeluun liittyvillä aloilla ja: Italiassa työllisyys laski yli 1,7 kasvaa vuonna 1995 keskimäärin
syntyvien työpaikkojen määrä. miljoonaa kolmen vuoden aikana noin yhden prosentin, se korvaa
vuodesta 1991 vuoteen 1994, vain suhteellisen pienen osan työ­
Isossa-Britanniassa lähes 900 paikoista, jotka menetettiin edel­
Viimeaikaiset
000 (edellisenä vuotena lasku oli täneenä kolmena vuotena, ja
muutokset unionin ollut melkein yhtä suuri), Espan­ parhaimmillaankin nostaa työlli­
jassa yli 800 000 ja entisessä Län­ syysastetta vain vähän verrattu­työllisyystilanteessa
si-Saksassa lähes 600 000. Kolme na Yhdysvaltojen tasoon,
maata, Saksa, Espanja ja Iso- Japanista puhumattakaan. Viime taantumalla oli merkittävä
Britannia, jotka yhdessä edusti­vaikutus työllisyyteen useimmis­
vat yli 60 prosenttia työllisyyden sa jäsenvaltioissa. Työllisten
Viimeaikaiset muutokset
kasvusta unionissa vuosina määrä koko Euroopan unionissa
1985-1990 (kussakin kasvu oli laski neljä prosenttia kolmen vuo­ työttömyydessä
noin 2 miljoonaa) olivat siten vas­den aikana vuodesta 1991 vuo­
tuussa suuresta osasta seuran­teen 1994 eli kaksi kertaa niin Laaja-alainen työllisyyden lasku
neita työpaikkojen menetyksiä. paljon kuin minään vastaavana johti jyrkkään työttömyyden nou­
Vaikka työllisyys ei laskenut ab­ajanjaksona toisen maailmanso­ suun unionissa. Laskettuaan
soluuttisesti kaikissa jäsenmais­dan jälkeen. Tänä aikana 7,5 prosenttiin vuonna 1990 va­
sa, missään niistä se ei kasvanut menetettiin kuusi miljoonaa työ­ jaan 10 prosentin huipputasostaan
tarpeeksi estääkseen työttömyy­paikkaa eli noin 60 prosenttia sii­ vuonna 1985 keskimääräinen
den kasvua. tä noin 10 miljoonan työpaikan työttömyysaste nousi uuteen
huippuunsa eli hieman yli 11 pro­
senttiin vuonna 1994. Yhdysval­
loissa työttömyys sen sijaan laski
alle 6,5 prosenttiin vuonna 1994, ja
Japanissa se pysyi 3 prosentin
1 Työllisyysaste, 1972-94 2 Työttömyysaste, 1972-94 alapuolella (kaavio 2).
l % väestöstä (15 -64) % työvoimasta
Työttömyyden kasvu oli erityisen
Japani voimakasta Suomessa ja Ruotsis­
sa. Suomessa työttömyys nousi
A+SF+S
3,5 prosentista 18,5 prosenttiin ja
70
Ruotsissa alle 2 prosentista mel­
kein 10 prosenttiin. Kummassa­
kin maassa työttömyys oli ollut
monta vuotta alle unionin keski­
arvon. Entisessä Itä-Saksassa
työttömyys nousi vuoden 1991 va­
jaasta 11 prosentista lähes 16 pro­
senttiin vuonna 1994. Samaan
1972 1974 1976 1978 I960 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 972 1974 1976 1978 1980 1982 1964 1986 1988 1990 1992 1994
aikaan työttömyysaste nousi