Kultala - Hyödyllinen ja huvittava historia, yhteiselle kansalle - luettavaksi annettu

Heinrich Zschokke

Description

The Project Gutenberg EBook of Kultala, by Heinrich Zschokke
This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,
give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
www.gutenberg.org
Title: Kultala Hyödyllinen ja huvittava historia, yhteiselle kansalle luettavaksi annettu
Author: Heinrich Zschokke
Translator: Carl Niclas Keckman
Release Date: May 22, 2006 [EBook #18433]
Language: Finnish
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KULTALA ***
Produced by Tapio Riikonen
KULTALA
Hyödyllinen ja huvittava historia, yhteiselle kansalle luettavaksi annettu
Kirj.
HEINRICH ZSCHOKKE
Heinrich Zschokken Das Goldmacherdorf ilmestyi ensimmäisen kerran 1817.
Carl Niclas Keckmanin suomennos ilmestyi vuonna 1834.MUISTUTUS
Tämän tarinan on Saksan kieleen kirjoittanut Heinrich Zschokke niminen oppinut Sveitsin eli Helvetsian maassa. Toivoin
siitä olevan Maanmiehilleni huvitusta ja hyödytystä, olenma sen suomentanut.
Useampi Suomalainen lukia taitaa kyllä oudoksi katsoa monta tässä kerrottua asiata, eikä ollenkaan meidän
maahamme sopivaiseksi; mutta hän muistakoon että kussakin maassa ovat omat tapansa ja asetuksensa, ja erilaiset
asiain käytännöt.
Ulkomailla ja Suomessakin muutamassa paikkakunnassa, kussa ihmiset asuvat tihiämmin, on suuria kyliä, ikäänkuin
vähäiset kaupungit. Sellainen on myöskin tämä Kultala.
Carl N. KeckmanLUKIOILLE
Hyödyllisten ja siinä ...

Informations

• Publié par: ucte
• Publié le: 08 décembre 2010
• Nombre de lectures: 25
• Langue: Finnish

Extrait

The Project GtuneebgrE oBkoo Kuf allt ba,Hey irniZ hcohcs T ekk eBoohis  fork isu est ehnaoyo  fwhny ane nate era tsoc o htiw dn oertsirlaomtsn hatsoevections wc ya ypoY .rm uo  aity wa , g it e ivu dn eti-esuror  of ermshe ter tetuG tcejorP ehtine nsceLig ernboBe o kono reniludcl wedh itisth o.gr  at www.gutenberg

Heinrich Zschokken Das Goldmacherdorf ilmestyi ensimmäisen kerran 1817. Carl Niclas Keckmanin suomennos ilmestyi vuonna 1834.

Produced by Tapio Riikonen

KULTALA Hyödyllinen ja huvittava historia, yhteiselle kansalle luettavaksi annettu

Kirj. HEINRICH ZSCHOKKE

*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KULTALA ***

Title: Kultala Hyödyllinen ja huvittava historia, yhteiselle kansalle luettavaksi annettu Author: Heinrich Zschokke Translator: Carl Niclas Keckman Release Date: May 22, 2006 [EBook #18433] Language: Finnish

MUISTUTUS

Tämän tarinan on Saksan kieleen kirjoittanut Heinrich Zschokke niminen oppinut Sveitsin eli Helvetsian maassa. Toivoin siitä olevan Maanmiehilleni huvitusta ja hyödytystä, olenma sen suomentanut.

Useampi Suomalainen lukia taitaa kyllä oudoksi katsoa monta tässä kerrottua asiata, eikä ollenkaan meidän maahamme sopivaiseksi; mutta hän muistakoon että kussakin maassa ovat omat tapansa ja asetuksensa, ja erilaiset asiain käytännöt.

Ulkomailla ja Suomessakin muutamassa paikkakunnassa, kussa ihmiset asuvat tihiämmin, on suuria kyliä, ikäänkuin vähäiset kaupungit. Sellainen on myöskin tämä Kultala.

Carl N. Keckman

IOILLUKEL YhtevitaK luäv nsiutlässä nutalan kyiatnj ans änunnuliuoäi-pkeäl pen sivapelaa rit, j aoj,aj j  avitaislaelikkkei ltavistiumeak aj ta ut. Muut talonpoivnijo aamsietllinmosaen oukrssve  tajutsitaviiav ioepath vusek ortulioku in j, ku nirääm nioiil iola ok jn,leelrr  navjrsop hialajt vanhanorukaise oruatavi ile  n äkkoiult,va jsalaa  ah ilo äl at ajamrälpäi kktkpi, läepil äasll,äv öyselj ja  renässä  seiälyk .nä näHhtma ooia llinnok loemknmyemen npaikoilla; hänel atsan aanthin ää ut niolliS .atava nen nlaiuureli snem ökninaänavvh t,vaii n liäkiasat othapiuknut na viinaauu, koskat noh vy j  alotu Oi »Ko, umultaes ,ath ajisuu:tavt hänen heti kohuhttle,it nuisavitjo, otpun häa nav tamamiav tah t. Mu siva muuttta  äsp sksiujkoio sjlepytsäpal  tesn iitäetrtpa na, auhlu-ill aumts nenän a naarma ja  iruus assasto iolä llnehää llsiät ,llli äivv häyttin nä. Häseli vuiets aajp hialjan tyköä, ja pi tavhnavj taun aetoruo jenstro kn iä »aJmiio navutain hutulissa vsak no n  aj tunasiekursut!luul t ei, katsäkeen. Hiukn aähkoaa,tk ikta saaä ntasajs invatoettiem neitska s, joonenmyemtskat iomenä n s häi aretPin ri vioT out ,ikno e iin, yksi sinne,näätv teääk orvu ivto jo at inka hen äyts.äsntyN hat  ltuae-tu ja nsa, nähatametvren ni it pytuo jkamu neniot n :ennät  niktiitT ioovena. Muttaa jutellsioisnattos e sa-a  htilleinehäpin  .äK vetänol atdh ja astamatknyt ysäv nelo äniM» i:nosaa  jtäei h iräpkok unuo oT .t oniv kenteät kli na lo iokokk lykäunta Toivosen ym kkiak isvätsy aistseliälsaa  ji,aie iakkäit tnsijansuttuohtaa, k Kuä alltkötynsnälo noj iassaäh ; vansa tanoi aiko aehdinäsanea us säisnghen neoiilääp siop ätleis  sotynytläst kyllo ij  aee,nvakä . utlltule onäMit telo ä nisiaka aras u tavitaji ho äräj näkaptntl ä päi ääivsu amia iskaaS .tatarap ksi että kankuriun nytökänin ,isolat neesiot tuntautmun  okivän  t liluels nikäni minsaan Niinon.  aJ ». iin  seskinatal htuli tindäeh k nass aeiarnaasylläri vn meni m sauuku a avni i äs i taajana, jlosss akuk aotlep nejeil vja et » H e?le  isaut iseii nyklän mylläri ja sionaM» : änineloin s lnekeast nunin,Tapauri kankähenun tnaatj  a tjan eeonhue ll ( aarkouv teskuli ) vastaaarrentiayn tätty.nV aa nuu maatt hyyenänaksonis iop k ,s likiJa osa. i El ilon minoak,nj ääer penärtttyn eroun nirällym nli pöydä li aina y nek taes aoTvinost a Ji.-yliönöhtavioup uj elett dynä iöpll ä ,iskerneli i ylaastatseloupstak asna ttMu. n kisaEl  älEas lo iaknusi  silmiinsä, sillh atnenäsum niitot jn aitskaisom dhy ätsimysyk notaesistoa  jtäesT a io uMttne .ouet paljoli lla vose he nloot aatävyhyv h vänselijan j  anaotokitniase valmisi hänell pai ola as vonljatsimaath niiN .eet;stynmyll ja älv räliensniaom ai ki kkiaasolt tavilyk ässä enem , kuinka hänen pioss aloelssnaas

1. KUINKA TOIVONEN TULEESODASTA JA MITÄ IHMISET SANOVAT

KULTALAN KYLÄ

Hyödyllisten ja siinä sivussa huvittavaisten kirjain puutos on Suomalaista lukemisen ainetta halajavaisille sangen suuri, ja samassa määrässä, kuin lukioitten joukko, päivä päivältä enentyvä. Tosin on tämä jo merkillisesti enentynyt, koska aivan moni, vaikka muissa kielissä kyllä harjoitettu, ja niin muodoin suuresta kirja-tavarasta osallinen, kuitenkin soisi tämän rikkauden olevan myös oman maan kielessä tarittuna. Usiat Isäin puheella puhutut saavuttavat aina likemmin sydäntä. Tämä puutos on toisessakin päällekatsannossa mainittava. Kirjain avulla sekä kasvaa että vahvistuu joka kielen luonto ja omaisuus täydellisemmäksi. Kielessä osotetaan, ikäänkuin peilistä kahden, mailman kuvat; yhden ulkonaisen silmillämme havaittavan, ja sisällisen, jossa hengellisten olentoin omaisuudet itsensä ilmoittavat. Jota kirkkaampi on kieli, sitä selkeämpi myös kumpikin näistä kuvista. On siis varsin tarpeellinen, että kunkin kansan kieli — kirjoissa sovitettu kaikkinaisten aineitten selitykseksi — harjoitetaan ja ikäänkuin kiiltäväisemmäksi himotaan. Tätä tarkoittaa Seura Suomen miehiä, jotka Isänmaan kielen rakkaudesta ovat yhdistyneet Suomalaisia kirjoja ulos antamaan ja toivovat maanmiehiltänsä mielityötä tähän edesottamiseen. Alkaissansa toimituksiaan, he pitävät tätä Kultalan kirjaa soveliaisena edelläkäypänä. Suuri olisi heille riemun ainet, jos joku lukia kultaa siinä käsittäisi.

än hinih mt,ynneit näh ie ,i edtt,yj uluk aipkäytöksea hänen eehu asn äsnp ajstii jitivol sat h vyo ilnoneoTviies,en mköinännä uh nenäh ie niuk  a nstaasrrpai-ul sa vähän pelkäsih näätp hutulealja, ui kTon onivh neätnälis liäm velia so ikäaat,iu nnäk losiäh nt h luoli  äksvraertneS .äelE nedhä

n niin kummia mekrekäjj  aiprijueii ts iPae ikpp.naa aJ siino äskuka ei aidaan tae ,l kuitseukak . utinppä llneHä jojrik no atioj ,a isav tumnö»!h uu»Ei häneutamat:  iil ssotak nassn  nlaköäh » » a. maJu e ttak,a aatK kupiruole hän 'ei  ättivrih ätte ,a a.llseat ktäii ä n tek ,nääioj  allärllkäin väneääkmaraiisn,ae  iym  päästänyt sisä-k nääthy eätsimhi  Ei.os toln häi ,as atsn tno eyne oin ol laikein kae rimavata Sn. ipäsiolukkul nikkuna-luan, ja aaip lavath yavklnä onä llie syöa koJ .ätsimeket opaljnsa nssan kaäheno  nneikukti e neie l tutansaraan nouasto nam. Häansahtaan ma i a ol o ll e ttnine ju tä lltenia kuinm ni tuuatosheimet. Ja Jumala tineen,em siäth nä tavionas »?asnat»E: etistos aa tkäääents nek iähsent ja oli,n hu ääneat n ie' nähutru hiaitrv kse K»iukn a iatsaa». enee laihänen li uMttaa .daaa aashänttää martä kup säiplyaav ,oteä.hdnän n  oän H  nloul s t tomaeieh ähden että hän o ättekoj esiaip n, näatva hii, än nkaa sui »Eiset:t ioeiältav onvi oääyv häntämia ssados elo näh n nkea.» »K i hän la no e , tte'  navorok a?nssa»  leetaai nenneilkniuäh a in.  hyvtiinelet s eio iln a ty uMttetn ii ntaut ms, assolat akoj ät a eli va. Rikastieo lltuarakts a hinnouoä llrsvayök syyhlit aj aavirrkuoymllj  a Muit äri. tyköten  uj niuk tuum irulotaa am, kaoinp liim nänthvätä .Sadasta talon-iso änk ilyhyöj syvia lihesyäi sys  ätnemmykisuuk ;änmääärjke saenps äalemtnkimyaksktti lähestä ännä eenuj ,tklevtnaaan sn geola ativ,nv iakknea kiaajotenkuttulivat  vaoiksjateosult ssamiov  ätte ,a at voliv niin ielänam  aavam tuuat näo-täölai tiittuh oienonettklu  pystössä pysyä. J oksn aamskaaj  a uk ltuitn  onaai tuktavoaj ,uul äkin kii päiväll p huiuav in». iNnikkai kt,semiiht lletaja aahap aea.sestoivoen T Vkkiaiha seminät  Tinioovests aapah aajattelivat ja p,taviuhunäh ilo nkteui kiäpplei k ia sajk hokkai ysttaanlineäväl  iojaksiiky pmrä hän kul n. Alussa ,asesyktok nanoheä änid tenönykdinä aeh,aj atsnpsisn laeidäli h  eh allavat ällim, saanstdeoual t elivät, ja kaikiitulskaisn aivjla.st tiEnenseik a  atssiuma atiois ä ol kyljotelut lo iaa nlanauKtl yriuu jkarin lemiov iknie ;saka timaissatä. Kryy äepesämajt äällie sä llasakativ ,aim m aj vlekottoeli oja huonyös nim enktj  aäh,nvän vaaii ola itesaottiek ile ajtuatk öykk-iakulat keitettiin, mköyk ,ikssukur a eri hui eton i el ,ej tan  aloioss harrsinolivvat kisav ajaV .atiosiä elvin kijako lääpj äliin  nedä,llui hyma ripäedss älo entiet e n äjiä, jai sontal elläsis äimiäle uo Hä.stmäseää penteseätäv t'tieuitaja moja  sikeerpi.ksid A oatavilek ttonhte ,  potaatteja sikai naji mhsiet nat ä;sttyeskyä yv hsoj ,ällniitaas ollu ei täänt yhov as iiäjjrle i inKu. utatikpa lalihout ile tutik löyhaha li p, tuitnim neläels si t sikkrinakulankatamka ;ok naajriinni tuvuilla kjitär ei,ij  aerluut tota iar atle ut msaes ka,sska ääenäsj liamte ,ut jskatllena si ouh tsonis illäsarn tavaku, kainieän tlovitam noä mahtoi olla. S ss a ,a oj avss aut vat,asuiset ihmitiasrop niithän a  ja,ojan kjaa  aa nännhsi iokks, niin syt vettäil i aakehiilo nSa. ssmaatpautun ätä,esemttia laa esäklo iike r kiösmyä tt, taus muk iruujlo ie ni kä eli haju vastaa;nl kiaao ilj a okikpasaaspö, tädy aj knepp ti ai ptukalailli, ikkisiänälliile lla eli ryysyillaksilialv aattie anlm iinänmiil s niesu ,ä attokiivätä.esemdän  Hei aäkäsj äsp isnä p ,aatiua-ottiesinskel pinskai haik lajukilealsia, ja ka, halkoj a notak utaas ien oiutmu taoi ja, tar klvi tukiaomja vhet  Mielle. apsensa pienet lesnip ouasvitau änväst aenleäi päss

2. MITÄ TOIVONEN KYLÄSSÄ NÄKEE

äk ieykt Kuitenkiätkisi. mlnääsk is  nemumaa allilutn uiivToenonuo hnänen nenääsa tl eineelle, oli h sarrap-i'tte ,ati nosan ulhun häleee nim aJk  sn.äe olei shänelut  oska huo lla. Ja kavhn aajen tlo i läyln s rihmle män r äliohatsäälimä iä jhirslta unnar puN tyiv.ä aiksslatia ssnouo hkälyk näh ias ,a ed nytnnrynia ala metsää ja niit eesiuh neenoneesHä. llneolä  ii i vat .moaa nsoäTähän mti hman uutav aj äytyt nedii ainyrnnltpea la ys ämmädnenävyh  iälki h ststoisei mlsiätl lEas nissiä, ja viä ihmi ähäv äsnäsi aattuu menonivToo  jiaisätt resänop viiktta . Muensä tias inelutkasaen nenoilo k isanreiskadonnut. Toiv auhlu-iaptr aop  osaonimhyt vali aj irälav nenäha; sloss mylilläun ta us-yatymll a.evola ssgiunupes tavilo äleiV lut a poet jn tiosarj  alaalihdeytetHä. a llitpenisrvyh lo nav ilin, kosillä mieir E n sl a akm lyäl nuak aj  ikiak nii kokoa stsääsyl ks ie ,ajivrros iierean volevssä k natyyraamiek nelsk. lä kJaytrymiaao ilk roaik uin ikään joku ka nuii iaklusi s  t eettäen, roitaska naaknetiuk äkie i,ksväie sjai ksySsklyälskiais .rahaa ma paljon is anivenouhsnee venä ähli oän h tamaaran eist an, v äh nse iikp akki uh pjan aaamstdih ,näämääämäälyöasi, ja teki kai.nI st eäh numruila antaaa sa kk ikktöytaa ,tsum äneeäyttkustt arai n ailnaeeapni Ma.nsrai  etautnaakniusn tahar oja. Siinä oli kiakk iähen natav unkk, sassjomya o sö lo il  tuljrik t ouh näo ilsiatt-araateut vttanavah ällyk eh nengpuau Kt.vasiitisnn eloänk iu nytkin; si lähten iaka nissadot atä k ht häöy lltu yutH .taviss ilo näa stsevoliteatajm tiee,tT io äehikaaon aetänn tiakkue tatäviosi  siek ul . Klataasn   änemeim nekävmiasi hänelle vielup lja, utannt ä a inemeis nakuk ajkin kkias ku myöo illEasas ;hanayykrmatihäi n neruk tsiknadiily alatun aseksi maivehiriäävilts ä riuual pn joo-uroketo ajt elynhet, kosk'ei hän teiädm tiää ninsi»K .»siak häa nkuineil nenatial ee» sansa?at tnoiv.t» ioesnäj iEh  ilo toj tläsäsnät;nyuu mn airipe losi ies otni äh nlle vaivurakunna öy nääimip atsot nSe. kaaksan höo nnnäneilh tyo än itä h, etensa aa.nJ  ayttö äähn ryyppyjä ottam neniäp ,näviiok  ten e keinku vohe s nuh näiaanuntna kauans. Eitsoaännem ikiivuork oi vankaas rli e iseksi, rä päällj  aytep äarkuak ssdaeta  änrt so yt eloämmyakoj ie sa?»itane lalienen n aähiukn .n K»yhkön  oän»H. atmatuum tavionas