Arabian nights. Selections. Finnish

Anonymous

Description

Project Gutenberg's Tuhannen ja yhden yön tarinoita III, by AnonymousThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and withalmost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away orre-use it under the terms of the Project Gutenberg License includedwith this eBook or online at www.gutenberg.orgTitle: Tuhannen ja yhden yön tarinoita IIIAuthor: AnonymousTranslator: Helmi KrohnRelease Date: July 21, 2008 [EBook #26096]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TUHANNEN JA YHDEN ***Produced by Marja and Kalevi PolamoTUHANNEN JA YHDEN YÖNTARINOITA IIIToimittanutHelmi Krohn Nuorten Kirjoja N:o 18.Viisikymmentä kuvaa. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 1920. SISÄLLYS:Päivä kalifina.Kalastaja ja henki.Epäilevä sulttaani.Pieni tuomari.Kuningas Mahmud ja leipuri.Päivä kalifina.Kalifi Harun al Rashidin aikana eli Bagdadissa kauppias, joka oli hyvin rikas ja hyvin itara.Hänellä oli yksi ainoa poika, jonka nimi oli Abu Hassan. Häntä kasvatettiin hyvin ankarasti. Hän sai käydä huonoissavaatteissa aivankuin köyhän miehen poika ja syödä yhdessä työmiesten kanssa; huvituksia ei tullut koskaankysymykseenkään, mutta sen sijaan hän sai selkäänsä ja nuhteita, jollei hän kyllin ahkerasti työskennellyt.Usein Abu Hassan ajatteli alakuloisena toisia nuoria miehiä, jotka kävivät hienosti puettuina ja elivät iloista elämää,vaikka heidän vanhempansa olivat paljoa varattomammat kuin hänen omansa, ja hän olisi mielellään antanut ...

Informations

• Publié par: vawyung
• Publié le: 08 décembre 2010
• Nombre de lectures: 50
• Langue: Finnish

Extrait

Project Gutenberg's Tuhannen ja yhden yön tarinoita III, by Anonymous This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org

Title: Tuhannen ja yhden yön tarinoita III Author: Anonymous Translator: Helmi Krohn Release Date: July 21, 2008 [EBook #26096] Language: Finnish

*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TUHANNEN JA YHDEN ***

Produced by Marja and Kalevi Polamo

 

TUHANNEN JA YHDEN YÖN TARINOITA III Toimittanut Helmi Krohn

    SISÄLLYS: Päivä kalifina. Kalastaja ja henki. Epäilevä sulttaani. Pieni tuomari. Kuningas Mahmud ja leipuri.

Nuorten Kirjoja N:o 18. Viisikymmentä kuvaa.

Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 1920.

Päivä kalifina. Kalifi Harun al Rashidin aikana eli Bagdadissa kauppias, joka oli hyvin rikas ja hyvin itara. Hänellä oli yksi ainoa poika, jonka nimi oli Abu Hassan. Häntä kasvatettiin hyvin ankarasti. Hän sai käydä huonoissa vaatteissa aivankuin köyhän miehen poika ja syödä yhdessä työmiesten kanssa; huvituksia ei tullut koskaan kysymykseenkään, mutta sen sijaan hän sai selkäänsä ja nuhteita, jollei hän kyllin ahkerasti työskennellyt. Usein Abu Hassan ajatteli alakuloisena toisia nuoria miehiä, jotka kävivät hienosti puettuina ja elivät iloista elämää, vaikka heidän vanhempansa olivat paljoa varattomammat kuin hänen omansa, ja hän olisi mielellään antanut puolet perinnöstänsä, jos hän olisi saanut olla heidän asemassaan. Mutta kun Abu Hassan oli viidenkolmatta vuoden vanha, kuoli hänen isänsä. Poika oli vihdoinkin vapaa ja sai käyttää suurta omaisuuttansa miten itse vain halusi. Nyt hän tahtoi nauttia elämästä. Mutta olipa hän noina puutteen ja kärsimyksen aikoina oppinut yhtä ja toista ja tullut varovaisemmaksi, kuin mitä hän muuten varmaan olisi ollut, ellei hän olisi tuntenut rahan arvoa. Eräänä aamuna hän meni äitinsä luo, jota hän hellästi rakasti, ja kysyi häneltä neuvoa, miten hän parhaiten järjestäisi elämänsä. Hän sanoi tahtovansa elää yhtä iloisesti ja huolettomasti kuin muutkin nuoret miehet. Mutta hän pelkäsi, ettei hän voisi elää varojensa mukaan kerran vauhtiin päästyänsä ja siksi hän päätti jakaa omaisuutensa kahteen yhtä suureen osaan. Toisen osan varoistaan hän käyttäisi maatilojen ostamiseen, joita ei ollut helppo myödä, ja toisen osan huvituksiinsa. Jos hän kadottaisikin sen osan omaisuuttansa, niin se ei olisi niin vaarallista. Olihan hän joka tapauksessa saanut elää iloisesti, ja jäljelle jäisi sittenkin niin paljon, että hän saattaisi elää rauhassa lopun elämäänsä. Äiti taputti poikaansa päälaelle ja arveli, että hän teki oikein. Hän iloitsi siitä, että poika, jonka koko lapsuus oli ollut niin ilotonta, saisi nyt hiukan korvausta, ja ajatteli vain ilolla poikansa huvituksia, vaikka ne riistivätkin häneltä hänen seuransa. Poika tekikin niinkuin hän oli sanonut, osti maatiloja puolella omaisuudellaan ja käytti toisen puolen huvituksiin. Nytpä vasta iloinen elämä alkoi. Hän otti osaa jos jonkinlaisiin huveihin. Hän antoi koristaa talonsa kallisarvoisilla matoilla, huonekaluilla ja taloustarpeilla. Hän hankki itselleen hienoja vaatteita ja jalokiviä, ja ystäviä hän sai vaikka kuinka paljon. Vihdoin vanhan äidin mielestä talo kävi liian rauhattomaksi, sillä juhlia ja huvituksia riitti siellä yöt päivät, ja hän muutti asumaan pieneen taloon, jonka hän omisti kaupungin laidassa. Mutta silloin Abu Hassanin elämä muuttui vieläkin hurjemmaksi. Sellaisia juhlia kuin hänen talossansa ei ennen oltu nähtykään, ja kaikki rikkaat nuoret miehet etsivät kilvan hänen seuraansa, sillä ei missään ollut niin hauska olla kuin hänen luonansa. Sellaista komeutta kuin Abu Hassanin talossa ei ollut missään muualla, eikä muualla missään ollut niin iloista, ystävällistä ja vierasvaraista isäntääkään. Hän auttoi jokaista joka vain apua tarvitsi, ja koko kaupunki kilvan ylisti häntä. Eipä ollut ketään muuta nuorta miestä, jota kaikki olisivat niin suuresti ihailleet ja rakastaneet kuin häntä, ja hän ajatteli mielissään monia uskollisia ystäviänsä. Mutta eräänä päivänä tuli hänen taloudenhoitajansa hänen luoksensa ja pyysi saada enemmän rahaa. — Mitä! huudahti Abu Hassan, olenhan antanut sinulle kaikki varani ja käskenyt sinua hoitamaan niitä järkevästi. Enhän minä ole voinut säästää, kun sinä tahdoit niin komeasti elää! vastasi taloudenhoitaja. — Taloudenhoitaja näytti hänelle tilikirjaa. Taloudenhoitaja näytti hänelle tilikirjaa. Ja sitten hän näytti Abu Hassanille, että rahat olivat rehellisesti käytetyt hänen omiin tarpeihinsa. Parissa vuodessa oli Abu Hassan siten kuluttanut loppuun toisen puolen suurta perintöänsä. Surumielin läksi nyt Abu Hassan äitinsä luo ja kertoi hänelle asian laidan. Hänen oli pakko asettaa elämänsä aivan toiselle kannalle, jos mieli saada rahansa riittämään loppuelämäksensä, ja hänestä tuntui varsinkin kovin ikävältä ajatella, ettei hän enää entiseen tapaansa voisi seurustella monien ystäviensä kanssa, jotka olivat tulleet hänelle hyvin rakkaiksi. Mutta äiti lohdutti häntä niin hyvin kuin hän taisi. — Minä muutan jälleen asumaan sinun luoksesi, sanoi hän, ja jos järkevästi elämme, niin tulemme erittäin hyvin toimeen niillä varoilla, jotka sinulla vielä on jäljellä, jollet voikkaan viettää enää yhtä suuria juhlia kuin ennen. Ja mitä ystäviisi tulee, niin he kyllä kutsuvat nyt vuorossaan sinut luoksensa, kun he saavat tietää, ettei sinulla enää ole siihen varaa. Nuo viimeiset sanat hän lausui kuitenkin hiukan pilkallisesti hymyillen, sillä hän oli nähnyt elämässä jo yhtä ja toista ja tiesi, etteivät kaikki ystävät olleet luotettavia. He tekivät niinkuin äiti oli ehdottanut. Äiti muutti pojan luo asumaan. Poika erotti useimmat palvelijoistansa, möi hevosensa ja vaununsa ja supisti elämäänsä kaikella tavalla.

sukkaista pääsis ineääh nänet la auupenkset, i teakuk aB na dadga ni än. enkään aJa hs netnionäl p hyHä. sansuo lein e isiattenek ään sn äaksnll äiäitista eläsa hiljanaamlat n iuo tyli eie snsoojaa  uuttarsinaaveiar keut sul . Hän ansaisias äkie asnoo venän hiattau n lut i l altoveamot et,  ätäi itkoal äajm eittviläättti niin synkältaj ,tunnyän näh ä nsleiedokai olen nneitäem ihpl  Mutmää.änenta h a tkatovinakjo, llesisiapat  taa ä lopulta ja ehkäpsyätiv ä äuuis atäöy lanthoi Vi.tiä ionas !inesapoikaa, seuresi esll eti —aH sk.i täinenpipu aänkäkkiaK .a visnääk i ain ät vlle hänenääsesklävkt ,ie kan kiik yenävstsneiul ä,anotum ta ei ainoakaan naatun tähenll e oso ilo näh atoj nie llei t h nutait  .iÄsaitnuasnir ssa.ikeali oti o teelthy ja äletast yälävn äätäsij  aivreilystyätsuutta, aanvarai iliskslo entt an no at pharvät uysyv bA aJ .as nassaH u n deuuomesathdko ätiv älyilknlyil Ihmisellä on ysus äiisoum , att kn, ouni nnnthä emis tekullaan tsoakääk  tneotun kan teishm ienidakkeiv nediän niinen tehdittui häk taekornim eiilein ah tonmiHä. nämäouh ässet nä  palvani saaenpa äd nh ievuai oj h na itnekekon joalluul aj ,äisimhi dänkin syisi hei ,innia huetneasa.nsut Mursetaas ne ttepj atattoh  k evitä nas soakoistaa teen amis nnap noiellieh ahd een steet, on m öyksää nulkoesnsa, sillä minä llutat anoole ,iä iktsku muauain lut itiÄ .nootnel oänvälä eänkäinm hitnäyk n ii ksaaä ko enäahdoen t tout aatov a isin,kiok jt nytajoilk keisp ioako ksi, kuni iloiseSi. taas inäl ä v lllouh äätireta atpasia lui pi hetll eähen,aj uhiv at . Mstkuieavpin  ipos aavreivatsai ulos etsimään A ubH saas nälsk via itlpyv h jiä  att ubA imöt uM .ä  kokemukHassanintan ii nes tlovii teet, iaertkkaeim tynhet nenähä uuittää yrlens änp rEää aa.nedts äviäh änk näetiuinnkyy p äsiiäitnäv rasuatamnao ikein hienon atehak naireh elled. — leelng ken le Otyh sknit uuvynä sanman,än. oi hun,te ttitl vunaen pyhäsTosin oldgaBnidakata naae tsnoai kenties atm m tuna,iolssä ta a enä kast asu skoul atsamustuka numiä täesä ik Olen aikonut kene iumkulaiais.asiai ja,kaot letu ttohm aauktavats maantuleksen luoakpuav tni ,nuik vonn aa panmaarädieH .issirap n .äksiat iosiv treeiehanm aauma anavraeu Sn.terav ätnäh anutta ss v ä ouedo ilv ra a huoneeseen, mijho  isareivsnaatuö  jliisa täänta ,levisey uknnivat, jojutt ja itsesioltäviös , iätivtt isaanlt a k nkjo, enehmii kän niodhiv näh  ailtviisstä häneäv ttyit tänsaov irhäseitul ka keinoMias vekl .aiutta kunsensa, men nhotiämtt ääh sa naavrbA iutte sneän tkon lail elamsaetihuknao  ssanu Ha tark  nytäeveis nnallily  atia inlkku lea eakpunuikni ,aj päästäkseen its naniaHssbA uää na sen, jntöö pyyitok ätnäh isaru ie vheä llie . S in  iarojtinet yäytn ainoaatua tähä iV .n sare ek naatr ie mssliuo suist otiiet killansa leelllsiamll ,as än hun a ktiitel st ätte ,duuvattu a ja miellyttävitl,än ii näh nsai tunehälun seokj neuk aiustnäh  oraan he tuli suaa,ne kiti äavtsanometnenthähuä akkinäh naakav , san  Has a Abu aikk k räniak iuklosi jasuut käntämiä v ,tunupaas naak ehliälo ila ni aniin kiire, etteat eisap tavenähkat lldu na,n iiassnaksnuuat.aM  ivät mat eään  yht  eh tävinättännehuput een nehäa  äne lo äläj neek hää  en n s i,ksik enak yöähelnea viänen tululivat h h nuK .nenne niukn neaiup hjaa iseiulätm  nhytsääieleän mheidlut  enks ut . M kta hun otnayp i l näh uapu n lupauksen. Hän  äH nnaot iypäh ni, taeslue  hinätsät naskotuum vat uulittavpuhuy tsnäneäsk vänä . raur saaivvaa ioli allo aptioVin vä ni ettnen,itteip tälo häläailla siääämmin aatsvo no ehaeki  Abu Has at. Muttaut iajp as nustu ,niiN — . s ,niin än hoianeilkme, imänpn ä äaas tiin. vista seMuttiall aisätsy äivinkuuo nin s yuntsväsä iäntyätävt olleen, ei maks akna iukteetne ,siihynä a sy oll h tullut ääne äsänstvitäysn nehä myiyilj  .n iÄith  vehtimäääntä ter vestitsäm näikre psitääänya käök  odoansaut nttanllsiisävt haseit ltmai  eolt nutahiV .ätii näh niodäidillensä ja kyalv latiatamtt aik mänähaa soitt iysemhiässi,äsn ä häsilli its n ol r hakenisaaspalu rtkeä llnuoi vaa ätnäh t ,aattuamutta tämä vastais ,teet iäh nätlän i kshiläänmmtsy näväl äs ,ou entehoat tnullee assabu H tä. A  händhän isias itiä n  ohet väeitt eä, ehliäta p yyät än silloipua, niineelp asellilut kshäjai ineröy k ittääp eh aonasseuketkoän He.llnaan ok p i äd th ie assaoiken ai, häellio neavel asnitsoaktaenseid ä nulnonaas ,ajo eet käyneet hänell oätiv ehei ksim ,tyys tävetäp ystitietoli llä H ieen.t tähisävhye äilket,  htälo tteel eh ävie huonojasä. Niinsyätivnäouults i i p sk vealjolienidh asttieh äätenä ulos ovesta. Abu aHssnak vä iiset  kesidVial pkiäsdiojilevieh asne hänttää os o et ul.a V  evts  säkiied iv asedissanJ .a ellvoiij äs k pa ki tiät äähedsn aeh ovesta.net ulos  näh ätte ,ellen va,lloitkmai olssna uaH abAiakkikkunet i hä näk tsaan häenneäsh n mahdotonta mui äk s iksonasäh a täännn e. N en jäel dusoneo  aykitj  katlmashänesoi  nenäH .avia ilokakui syli oän h läksi, eluo hän  ,ojkn aoTsilealllte Ko a.ä nthupuakiaäh alo i tul i su näkssanu Ha nbAneikuktiJ .  aä.lldäöy pjahoraatluk nasak neru