Vihreä kirja Euroopan unionin ja AKT-maiden välisista suhteista 2000-luvun alussa

De
VIHREÄ KIRJA Euroopan unionin ja AKT-maiden välisistä suhteista 2000-luvun alussa Uuden kumppanuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet EUROOPAN KOMISSIO VIHREÄ KIRJA EUROOPAN UNIONIN JA AKT-MAIDEN VÄLISISTÄ SUHTEISTA 2000-LUVUN ALUSSA Uuden kumppanuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1997 ISBN 92-827-9187-4 © Euroopan yhteisöt, 1997 Tekstin jäljentäminen on sallittua muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähdetiedot mainitaan. Printed in Germany Painettu kloorivalkaisemattomalle paperille Esipuhe Euroopan unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren mai­ kointikykyä vilpittömän ja dynaamisen kumppanuuden nimis­den välinen yhteistyö on peräisin yhteisön alkuajoilta. Lomen sä. Lomen jatkosopimus on riippuvainen pohjimmiltaan poliit­yleissopimus, jolla on vuodesta 1975 alkaen säädelty kauppaan tisesta päätöksestä, ja tulevaisuudenn on vastat­ja kehitysapuun liittyviä suhteita EU:n ja seitsemänkymmenen tava eurooppalaisten uusiin huolenaiheisiin ja AKT-maiden AKT-maan välillä, on eräs unionin ulkoisen toiminnan huomat­ kansalaisten odotuksiin. Julkinen mielipide tukee EU:n aktiivis­tavimpia ilmenemismuotoja.
Publié le : jeudi 8 mars 2012
Lecture(s) : 54
Source : EU Bookshop, http://bookshop.europa.eu/
Nombre de pages : 84
Voir plus Voir moins

VIHREÄ KIRJA
Euroopan unionin
ja AKT-maiden
välisistä suhteista
2000-luvun alussa
Uuden kumppanuuden tuomat haasteet ja
mahdollisuudet EUROOPAN KOMISSIO
VIHREÄ KIRJA
EUROOPAN UNIONIN
JA AKT-MAIDEN
VÄLISISTÄ SUHTEISTA
2000-LUVUN ALUSSA
Uuden kumppanuuden tuomat haasteet ja mahdollisuudet Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta
(http://europa.eu.int).
Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa.
Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1997
ISBN 92-827-9187-4
© Euroopan yhteisöt, 1997
Tekstin jäljentäminen on sallittua muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähdetiedot mainitaan.
Printed in Germany Painettu kloorivalkaisemattomalle paperille Esipuhe
Euroopan unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren mai­ kointikykyä vilpittömän ja dynaamisen kumppanuuden nimis­
den välinen yhteistyö on peräisin yhteisön alkuajoilta. Lomen sä. Lomen jatkosopimus on riippuvainen pohjimmiltaan poliit­
yleissopimus, jolla on vuodesta 1975 alkaen säädelty kauppaan tisesta päätöksestä, ja tulevaisuudenn on vastat­
ja kehitysapuun liittyviä suhteita EU:n ja seitsemänkymmenen tava eurooppalaisten uusiin huolenaiheisiin ja AKT-maiden
AKT-maan välillä, on eräs unionin ulkoisen toiminnan huomat­ kansalaisten odotuksiin. Julkinen mielipide tukee EU:n aktiivis­
tavimpia ilmenemismuotoja. Kyseinen sopimus lakkaa olemas­ ta kehityspolitiikkaa paljon vahvemmin kuin yleensä halutaan
ta voimassa 29. helmikuuta 2000, ja sopimuspuolten väliset uskoa. On kuitenkin totta, että yleinen mielipide esittää tehok­
neuvottelut on aloitettava kahdeksantoista kuukautta ennen kuusvaatimuksen, johon meidän on ehdottomasti yhdyttävä.
kyseistä päivämäärää eli syyskuussa 1998. Viimeisten kahden­ Tämä tehokkuusvaatimus selittää vihreässä kirjassa erityisesti
kymmenen vuoden aikana tapahtuneiden merkittävien muutos­ korostetun yhteistyön täytäntöönpanoa koskevien tavoitteiden
ten vuoksi EU:n ja AKT-maiden välisen suhteen tulevaisuutta ja sääntöjen tarkastelun.
on tarkasteltava uudesta näkökulmasta.
Tässä uudessa tilanteessa komissio katsoi, ottaen huomioon
Maailmanlaajuinen tilanne on perusteellisesti muuttunut. Uusia yhteisön lähes 25 vuotta kestäneen Lomé-kumppanuuden aika­
haasteita ilmenee, ja uudet seikat vaativat vastedes AKT-mai­ na saamat kokemukset, että EU—AKT-yhteistyötä koskevat
den ja itse EU:n huomiota. lähitulevaisuuden institutionaaliset määräajat tarjoavat tilaisuu­
den tämän suhteen tulevaisuuden syvälliseen harkintaan sekä
avoimen ja konkreettisen keskustelun käynnistämiseen. Unionin on taattava läsnäolonsa kaikkialla maailmassa, jossa on
nykyisin useita valtakeskuksia. Se pyrkii kehittämään ulkoista
identiteettiään harjoittamalla tehokkaampaa ja kokonaisvaltai­ Vihreä kirja vastaa näihin odotuksiin. Siinä esitetään tärkeim­
sempaa yhteistä uiko- ja turvallisuuspolitiikkaa, tehokasta ja pien keskustelunaiheiden yhteenveto ja analysointiasiakirja,
eriytettyä kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja markkinoiden avautu­ joka on jaettu kahteen osaan: ensimmäisessä osassa arvioidaan
miseen tähtäävää monenvälistä kauppapolitiikkaa sekä noudat­ menneisyyttä ja käsitellään tärkeimpiä poliittisia, taloudellisia
tamalla neuvoteltuja yhteisiä sääntöjä. ja yhteiskunnallisia suuntauksia, ja toisessa osassa esitellään
vaiheet ja vaihtoehdot EU—AKT-kumppanuuden elvyttämi­
AKT-maiden elinolot ovat terveyden, koulutuksen ja välttämät­ seksi ja sen saattamiseksi uudelleen niin asianmukaiseksi ja
tömien palvelujen saannin osalta parantuneet huomattavasti. tehokkaaksi, että 2000-luvun haasteisiin pystytään vastaamaan.
Tarkoituksena ei ole pyyhkiä pois menneisyyttä: Tietty määrä Kokonaistilanne on kuitenkin yhä kriittinen: viidestäkymme­
nestä vähiten kehittyneestä maasta 41 sijaitsee AKT-maiden suuntauksia, tavoitteita ja politiikkoja on vahvistettava ja luji­
alueella. Näiden maiden osallistuminen kansainväliseen kaup­ tettava Lomen yleissopimuksen mukaiseen yhteistyöhön liitty­
paan on marginaalista, ja niiden köyhtymistä koskevat näkymät vien vaikeuksien ja onnistumisten objektiivisen analysoinnin
perusteella. Unionilla on eräitä vahvuuksia, joita on korostetta­ovat erityisen huolestuttavia.
va. Sen kokonaisvaltainen lähestymistapa, sen tiivis sitoutumi­
Taloudelliseen syrjäytymiseen liittyy eräissä AKT-maissa sosi­ nen alakohtaisiin politiikkoihin, sen voimakas läsnäolo paikan
päällä, sen kyky luoda tiettyjä politiikkoja tai vaikuttaa tiettyi­aalinen syrjäytyminen sekä väkivaltaisuuksien ja aseellisten
hin menettelyihin — mikä ilmenee sen ehdotuksista uudek­selkkausten lisääntyminen. Näistä aiheutuu usein kehityspoli­
tiikkoja uhmaavia inhimillisiä katastrofeja, jolloin kansainväli­ si ehdollisuusmenettelyksi — todistavat sen jatkuvasta pyrki­
sen yhteisön pyrkimykset on suunnattava kiireelliseen toimin­ myksestä parantaa yhteistyön kokonaisvaikutusta.
taan ja kriisien hallintaan.
Euroopan unionin ensimmäisenä tavoitteena on oltava köyhien
Eräät, onneksi yhä useammat maat ovat kuitenkin kehittäneet väestönosien auttaminen sopeutumaan taloudelliseen ja yhteis­
poliittisia ja taloudellisia voimavarojaan, jotka antavat niille kunnalliseen elämään ja AKT-maiden auttaminen yhdentymään
uusia mahdollisuuksia niiden suhteissa ulkopuolisiin, erityises­ maailmantalouteen. Yhteistyötoiminnan on tästä syystä oltava
ti eurooppalaisiin, yhteistyökumppaneihin. avoin uusille yhteistyöaloille ja uusille toimijoille, jotka ovat
peräisin kansalaisyhteiskunnasta ja erityisesti yksityiseltä sek­
Unionin on kyettävä reagoimaan moniin erilaisiin tilanteisiin, torilta.
eikä ainoastaan siksi, että erityisesti köyhimpien maiden kanssa
kannettava yhteisvastuu on erottamaton osa sen identiteettiä, Vihreän kirjan tavoitteena on antaa miettimisen aihetta, herättää
vaan myös sen vuoksi, että unionilla on lyhyen, keskipitkän ja laajaa keskustelua ja valmistella niiden yhteistyökumppanien
pitkän aikavälin tavoitteita, jotka edellyttävät toiminta- ja enna- välistä vuoropuhelua, joita Lomen yleissopimuksen päättymi-Esipuhe
nen koskee. Se on osoitettu kaikille kehitystyön toimijoille. ja AKT-maiden välisessä suhteessa. Postkolonialistinen vaihe
Siinä ei anneta virallista ehdotusta, eikä esiteltyjen vaihto­ päättyy, mutta AKT-maita koskeva erityisvastuu säilyy vihreäs­
sä kirjassa esille tuotujen perustavanlaatuisten syiden vuoksi. ehtojen luettelo vaikuta ehdotuksiin, joita komissio voi
halutessaan tehdä. Se on osa harkinta- ja neuvottelumenette­ AKT-mailla on 2000-luvun kynnyksellä ehkä ensimmäistä ker­
lyä, joka on jo johtanut erilaisiin seminaareihin, tapaamisiin ja taa lupaavat kehitysmahdollisuudet, mutta autonomia ja hallin­
julkaisuihin. torakenteiden kestävyys joutuvat samalla kovaan koetukseen.
Nyt ei ole sopiva aika vähentää pyrkimyksiä tai madaltaa kump­
Tämän keskustelun perusteella komissio esittelee uutta kump­ panuuden laatua, vaan päinvastoin on lisättävä poliittista vaate­
panuutta koskevia ehdotuksia neuvostolle osoitettavassa tiedon­ liaisuutta, ilmaisun jaloimmassa merkityksessä.
annossa, jossa tehdään ehdotus neuvotteluvaltuuksista.
Tavoitteemme on selkeä: elvyttää Euroupan unionin ja
AKT-maiden välistä suhdetta sekä tarjota sille uusia pyrki­
myksiä ja suurempia onnistumisen mahdollisuuksia.
Euroopan unionin identiteetin olennainen osa ilmenee yhä EU:n Professori J. de Deus Pinheiro Tärkeimmät keskustelunaiheet
Myös ulkosuhteissaan, kehittyvien ja siirtymävaiheessa olevien Maailma on muuttumassa perinpohjaisesti. Itäblokin luhis­
tuminen ja idän ja lännen välisen ristiriidan päättyminen mullis­ maiden osalta Euroopan unioni on sitoutunut joukkoon uusia
tivat kansainvälisen poliittisen ja taloudellisen elämän sekä aloitteita.
käynnistivät yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin perustuvan luji­
tetun yhteistyön, mutta johtivat myös geostrategisten etujen Se on tehnyt assosiointisopimuksia useimpien aiemmin itäblok­
kiin kuuluneiden jäsenyyttä hakeneiden Euroopan maiden kans­uudelleenmuotoiluun ja uudentyyppisiin laajempiin riskeihin.
Taloudellisella tasolla markkinatalouden laajentuminen ja sa. Lisäksi se tukee entisen Neuvostoliiton tasavaltojen talou­
yksinomaisten suhteiden tai suosituimmuussuhteiden päättymi­ dellista ja poliittista muutoskehitystä ja on tehnyt niistä useim­
nen muuttivat kysynnän ja tarjonnan edellytyksiä kansainväli­ pien kanssa kauppasopimuksia.
sillä markkinoilla. Uruguayn kierrokseen kuuluvien kauppa­
neuvottelujen loppuunsaattaminen luo uuden monenvälisen Suhteissaan Välimeren alueen kolmansiin maihin se on vahvis­
ympäristön ja kiihdyttää talouden maailmanlaajuistamiskehi- tanut uuden monenvälisen ja kestävän, 27 maata käsittävän
tystä, joka on seurausta teknologian kehittymisestä ja talouspo­ kumppanuuden, joka täydentää kahdenvälisten suhteiden vah­
litiikkojen vapautumisesta 1980-luvulla. Keskinäinen riippu­ vistamista ja koostuu kolmesta osiosta: politiikkaa ja turvalli­
vuus lisääntyy ja laajenee talous- ja rahapiireistä sosiaali- ja suutta koskeva osio, talous- ja rahoitusosio (erityisesti vapaa­
ympäristöalalle. Samalla kun kansallisten politiikkojen toimin- kauppa-alueen asteittaista luomista käsittelevä) sekä sosiaali­
tamarginaali pienenee, ilmenee uusia murroksia, joihin myötä­ alaa, kulttuuria ja ihmisiä käsittelevä osio.
vaikuttavat syrjäytymisen vaikutukset, yhteiskuntarakenteiden
hajoaminen niin teollisuusmaissa, siirtymävaiheessa olevissa Unioni on päättänyt vahvistaa suhteitaan myös Latinalaiseen
maissa kuin kehittyvissä valtioissakin, eriarvoisuuksien lisään­ Amerikkaan kolmiulotteisella toimintasuunnitelmalla, joka
tyminen ja köyhimpien maiden siirtyminen toissijaiseen ase­ edellyttää näiden kahden alueen välisen poliittisen vuoropu­
maan. Tällaiset murrokset ovat epävakaisuustekijöitä, jotka helun syventämistä, vapaakaupan lujittamiseen tähtäävää
ilmenevät erityisesti nationalististen tai fundamentalististen tukea ja alueelliseen yhdentymiskehitykseen annettavaa insti­
äärimmäisyysliikkeiden nousuna. tutionaalista apua sekä muutamiin ensisijaisiin aloihin keskit­
tyviä teknisen yhteistyön ja rahoitusyhteistyön toimia ja
ohjelmia. Tämä uusi kansainvälinen tilanne sai Euroopan unionin
määrittelemään uudelleen politiikkaa ja turvallisuutta kos­
kevat etunsa ja antamaan uutta vauhtia Euroopan yhdentymis­ Lisäksi unionin suhteissa Aasian maihin on otettu käyttöön
kehityksen poliittiselle ulottuvuudelle.n unionista teh­ uusi toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on vahvistaa
dyssä sopimuksessa tarjottiin institutionaalinen perusta yhteisen Euroopan taloudellista toimintaa kyseisellä alueella, parantaa
uiko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) toimeenpanoa varten; keskinäistä ymmärrystä ja kehittää uusi poliittinen lähestymis­
tämä politiikka ei ole kuitenkaan vielä tarpeeksi kehittynyt pal­ tapa.
vellakseen tehokkaasti jäsenvaltioiden yhteisiä etuja, ja sen väli­
neistä keskustellaan parhaillaan hallitusten välisessä konferens­ Nämä uudet suuntaviivat ovat unionin vastauksia kansain­
sissa (HVK). Perustamissopimuksessa tarjottiin kuitenkin insti­ välisessä politiikassa ja talouselämässä parhaillaan tapah­
tutionaalinen perusta myös Euroopan kehitysyhteistyöpolitii­ tuviin muutoksiin. Ne ilmentävät unionin ulkosuhteiden
kalle. yleisiä ominaispiirteitä mutta myös niiden eriytettyä luon­
netta.
Euroopan unionissa valmistaudutaan
Euroopan unionin ¡a merkittäviin muutoksiin
seitsemänkymmenen Afrikan,
Karibian ¡a Tyynenmeren alueen
Unionissa tehdään perinpohjaisia muutoksia samaan aikaan,
kun AKT-maiden kanssa tehtävä uusi kumppanuussopimus maan välisessä suhteessa siirrytään
tulee voimaan. asteittain uuteen vaiheeseen
Unionin sisällä sisämarkkinoiden täydentäminen ja suunnitelma
Lomen yleissopimuksella on vuodesta 1975 alkaen säädelty yhtenäisvaluuttaan siirtymiseksi, perustamissopimuksen tarkis­
taminen ja muut HVK:ssa neuvoteltavana olevat institutionaali­ kauppa- ja rahoitussuhteita EU:n ja AKT-maiden välillä, joiden
set uudistukset, uuden keskipitkän aikavälin rahoitussopimuk­ lukumäärä on nykyisin 70. Vuonna 1957 aloitetussa yhteisön
sen laatiminen ja laajentumissuunnitelmat Keski- ja Itä- yhteistyöpolitiikassa on koettu useita ratkaisevia vaiheita.
Ensimmäisten vuosien aikana tehtävänä oli assosioida merenta­Euroopan assosioituneisiin maihin, Baltian maihin sekä
Kyprokselle ja Maltaan aiheuttavat tulevien vuosien aikana pal­ kaiset maat ja alueet yhteisöön, minkä jälkeen yhteistyösuhtei­
jon työtä ja valmistelevat Eurooppaa kohtaamaan 2000-luvun ta jatkettiin Yaoundén yleissopimuksilla ja ne suuntautuivat
haasteet. 1970-luvun puoliväliin asti pääasiassa mustaan ranskankieli-Tärkeimmät keskustelunaiheet
EU:n ja AKT-maiden välisten seen Afrikkaan. Yhteisön laajennuttua ensimmäisen kerran ja
kansainvälisen taloudellisen tilanteen muututtua merkittävästi suhteiden tulevaisuutta koskevassa
yhteisö alkoi laajentaa yhteistyöpolitiikkaansa maantieteellises­ keskustelussa on ensimmäiseksi
ti ottamalla ensimmäisen Lomen yleissopimuksen piiriin muita
otettava huomioon uusi
AKT-maita ja solmimalla asteittain assosiointi- ja yhteistyösuh­
maailmanlaajuinen tilanne teita muiden kehittyvien maiden kanssa.
Lomen yleissopimusta on muutettu joka viides vuosi, ja tämän Uusi maailmantilanne ei ainoastaan muuta unionin ja sen
vuoksi on ollut mahdollista mukauttaa säännöksiä vastaamaan kehittyvien yhteistyökumppanien tavoitteita vaan aiheuttaa
myös sen, että EU:n kokoisen toimijan kantama vastuu kas­taloudellista ja poliittista kehitystä, ottaa käyttöön uusia yhteis­
työvälineitä ja vahvistaa uusia ensisijaisia tavoitteita. Viimeiset vaa. Tämä vastuu on ensinnäkin poliittista: unionin on tuet­
mukautukset ovat vuodelta 1995C). tava aktiivisesti kylmän sodan loputtua 1980-luvun puolivälin
jälkeen alkanutta avautumiskehitystä ja varmistettava erityises­
ti monissa AKT-maissa vielä hauraan kansanvaltaistumiskehi-Unioni on myös Lomen yleissopimuksen ulkopuolella kehittä­
nyt asteittain muita erityisiä kehittyvien valtioiden kanssa tehtä­ tyksen pysyvyys. Kyse on myös taloudellisesta vastuusta: unio­
vän yhteistyön välineitä perustamalla aihekohtaisia budjettikoh­ nin on täydennettävä maailmanlaajuistamisen vaikutuksia teke­
mällä sisäisellä tasolla tarvittavat mukautukset työllisyysnäky­tia (esim. aavikoitumiseen tai aidsin torjuntaan liittyviä) tai tur­
mien parantamiseksi ja syrjäytymisilmiöiden torjumiseksi osal­vautumalla muihin kehitysyhteistyöpolitiikkaa tukeviin yhtei­
sön politiikkoihin, erityisesti tiedepolitiikkaan tutkimusta ja listumalla aktiivisesti kansainväliseen taloudelliseen yhteistyö­
kehitystä koskevan puiteohjelman kautta. Erityisesti AKT-maat hön, edistämällä monenvälisten sääntöjen laatimista sekä nou­
dattamista ja helpottamalla kehittyvien valtioiden asteittaista ovat oikeutettuja hyödyntämään näitä välineitä.
yhdentymistä maailmantalouteen. Maailmanlaajuistamiseen
kuuluvat tietoyhteiskunnan rakentamiseksi tehdyt muutokset Lisäksi EU:ssa määriteltiin uusia yleisiä poliittisia suuntaviivo­
edistävät erityisesti uutta taloudellista jakoa, joka tuo muassaan ja tietyille uusille yhteistyöaloille, sen jälkeen kun 2000-luvun
aivan uudenlaisia näkymiä esimerkiksi kansainvälisen kaupan, yhteistyötä koskevista näkymistä vuonna 1992 aloitettu keskus-
koulutuksen tai terveyden alalle, mutta samalla suuremman syr­lelu saatiin päätökseeni) ja jotta Euroopan yhteistyöpolitiikkaa
jäytymisen uhkan maille, joilla ei ole pääsyä maailmanlaajuisiin koskevat perustamissopimuksen uudet määräykset voidaan
tietoverkkoihin. panna täytäntöön.f)
Ennen 2000-luvun alkua on harkittava perin pohjin Koska Euroopassa ilmenee vaikeuksia mukauttaa taloudel­
Euroopan unionin ja AKT-maiden välisten suhteiden tule­ lisia ja yhteiskunnallisia järjestelmiä, tarvetta valmistautua
vaisuuden suuntaviivoja. Nykyisen yleissopimuksen umpeu­ laajentumaan itään ja tarvetta kehittää poliittista toimin­
tuminen helmikuussa 2000 ja sopimusvelvoite osapuolten taansa maailmassa, johon on syntynyt useita valtakeskuk­
välisten neuvottelujen käynnistämiseksi viimeistään 18 kuu­ sia, sen kehitysyhteistyö ja erityisesti sen suhteet AKT-mai­
kautta ennen kyseistä päivämäärää samoin kuin tarve laa­ hin saavat vastedes uuden ulottuvuuden: miten voidaan
tia WTO:n vahvistettujen säännösten mukaisesti kaupalli­ varmistaa maailmanlaajuisen toimijan tehtävä ilman toi­
sen yhteistyön puitteet täysin yhdenmukaisiksi uusien mintasuunnitelmaa, jolla vastataan etelän eri alueista, eri­
monenvälisten sääntöjen kanssa tarjoavat ensisijaisen tilai­ tyisesti niistä, jotka ovat eniten alttiina köyhyys- ja syrjäy­
suuden tällaisen harkinnan toteuttamiseksi ja laajan kes­ tymisriskeille?
kustelun käynnistämiseksi EU:n ja AKT-maiden välisten
suhteiden tulevaisuudesta. Koska tavoitteena on myötävaikuttaa köyhyyden ja kehitys­
erojen vähenemiseen maailmassa, unionin toimintakin on
tiiviisti sidoksissa rauhan ja vakauden tavoitteisiin, tarpee­
seen hallita paremmin keskinäisiä riippuvuussuhteita ja
maailmanlaajuisia uhkia sekä pyrkimykseen suosia sellaista
maailmanlaajuisen kehityksen muotoa, joka on yhdenmu­
kaisempi Euroopan poliittisten ja sosiaalisten arvojen kans­
sa.
Unionin yhteistyöpolitiikan kautta Euroopalla on lisäksi pääsy
I ) Knttnc ensimmäistä sopimusta tehtiin kukin viideksi vuodeksi Neljä:-; sopimus kattaa
maaliskuusta I'>'«> helmikuuhun 2000 kestäviin kauden. Siihen on liitetty viideksi vuo­ alueille, joilla on merkittävää kehityspotentiaalia ja jotka alka­
deksi tehty rahoituspöytäkirja. Toiseen rahoituspöytäkirjaan liittyviä neuvotteluja täy­
dennettiin vuonna 1995 sopimuskauden "puolivälin katsauksella". Neljännen Lomen vat järjestäytyä.
yleissopimuksen teksti, sellaisena kuin se on muutettuna Mauritiuksella -4. marras­
kuuta Í995 allekirjoitetulla sopimuksella, julkaistiin "Le Courrir ACP-UE" -lehden
tammi-helmikuun 1996 numerossa 154.
EU:n ja AKT-maiden välisellä suhteella on 2000-luvun
I') SEC(92)915, 15.5.1992 ja neuvoston julistus, marraskuu 1992.
f) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 130 u—130 y artikla. lähestyessä oltava uusi perusta, jotta kehityksen poliittisten
VI Tärkeimmät keskustelunaiheet
ja taloudellisten edellytysten kehittyminen voidaan ottaa tettavan toiminnan osalta. Edunsaajana olevan maan institu­
huomioon ja koska EU:n tukiperusteet ovat muuttuneet tionaalinen ja talouspoliittinen tilanne on kuitenkin usein ollut
perusteellisesti. Kolonialistinen ja postkolonialistinen kausi on suuri rajoite ja vähentänyt yhteisön yhteistyön vaikutusta elin­
olojen paranemisen ja kehitystason kohoamisen osalta. päättynyt, ja poliittisesti avoimempi kansainvälinen tilanne
mahdollistaa vastedes sen, että kunkin yhteistyökumppanin vas­
tuualat voidaan määritellä selkeämmin. Kaupallisen suosituimmuuskohtelun vaikutus on kokonaisuu­
dessaan ollut pettymys. Kyseinen säännös ja erityisesti tiettyjä
tuotteita koskevat pöytäkirjat ovat tietysti edistäneet huomattavas­Keskustelun ensimmäisenä
ti kaupallista menestystä eräissä maissa('), joissa osattiin samanai­
tavoitteena on siis lisätä yhteistyön
kaisesti harjoittaa asianmukaisia monipuolistumispolitiikkoja.
tehokkuutta, mutta siinä on myös Taloudellisen toiminnan ja kaupankäynnin kehittämiseen tar­
hyödynnettävä sitä kokemusta, vittavat talouspolitiikat ja sisäiset rakenteelliset edellytykset
ovat kuitenkin puuttuneet useimmista AKT-maista. Lisäksi ¡onka yhteisö on saanut AKT-mai­
uuden kauppajärjestelyn suunnittelussa on vastedes otettava huo­
den kanssa neljän vuosikymmenen
mioon kolme uutta tekijää: Marrakeshin sopimukset ja sellaisten
ajan tekemästään yhteistyöstä erimielisyyksien selvittämiskeinojen vahvistaminen, jotka uhkaa­
vat asettaa eriytetyn ja yksipuolisen suosituimmuusjärjestelmän
säilyttämisen kyseenalaiseksi; vapauttamiskehityksen nopeutumi­Koska EU:n ja AKT-maiden yhteistyön lopputulos on yleisesti
nen monenvälisillä ja alueiden välisillä tasoilla; uusien aihepiirien, heikohko ja koska avunantajamaissa jatkuvien talousarviopai-
joita ovat esimerkiksi ympäristöala, kilpailupolitiikat, investointi-neiden ja Euroopan yhteiskunnallisten vaikeuksien aiheuttaman
säännöt, tekniset ja terveysnormit sekä perustavanlaatuisten "kuoreensavetäytymisen" vuoksi on havaittavissa jonkinasteis­
yhteiskunnallisten oikeuksien kunnioittaminen, kasvava merkitys ta epäuskoa AKT-maiden kehitysmahdollisuuksiin, yhteistyö­
kauppasääntöjä koskevissa kansainvälisissä keskusteluissa. kumppanien edellytetään nykyisin korostavan yhteistyönsä
Tällainen kehittyminen muuttaa tullietuuskohtelun suhteellista tehokkuutta ja tarkastelevan ensisijaisia tavoitteitaan tuodak­
arvoa. Huomioon olisi otettava myös mahdollisuus laajentaa seen paremmin esiin eurooppalaisten yhteiskuntien ja AKT-
AKT-maihin käynnissä olevat työt, joiden tarkoituksena on yksin­maiden odotukset.
kertaistaa ja yhdenmukaistaa suosituimmuussopimuksiin perustu­
via voimassa olevia alkuperäsääntöjä. Yhteisön yhteistyöllä on tärkeä merkitys suurelle joukolle AKT-
maita, jaä on kiistämättä edistetty kansalaisten elin­
olojen paranemista näissä maissa. Yhteistyö on usein synnyttä­ Teknisen ja rahoitusyhteistyön käytännön tasolla: rahoitusva­
nyt uusia ideoita ja sen puitteissa on eräillä aloilla saavutettu rojen osan — nykyisin rajoitetun — myöntäminen automaattises­
yleisesti tunnustettua asiantuntemusta. Siinä on kuitenkin ti ja EU:n pyrkimys tulla muiden rahoittajien tavoin velvollisuu­
minkä tahansa yhteistyön tavoin myös heikkouksia. EU:n ja tensa laiminlyöneen yhteistyökumppanin tilalle eivät ole kannus­
AKT-maiden välisen yhteistyön tulosten kriittinen arviointi taneet AKT-maiden hallituksia odotetun kaltaiseen todelliseen
mahdollistaa heikkouksien havaitsemisen kolmella tasolla. poliittiseen sitoutumiseen. Heikkouksia on todettu myös sen suh­
teen, että yhteistyövälineet pyrkivät ennemminkin hallitse­
maan politiikkoja kuin palvelemaan niitä. Joustavuuden puute Niitä voidaan ensinnäkin havaita yleisellä tasolla, johon
yhteistyötoiminta liittyy: on pakko todeta, että kumppanuu­ on vaikuttanut yhteistyön kykyyn mukautua nopeasti muuttuvaan
den periaate on menettänyt merkitystään ja että se on kon­ taloudelliseen ja poliittiseen tilanteeseen ja sen kykyyn välittää
kretisoitunut vain osittain. Poliittiselta kannalta tuesta riippu­ uusia poliittisia aloitteita, jotka ilmentävät eurooppalaisten yhteis­
kuntien ja AKT-valtioiden huolenaiheita ja pyrkimystä parantaa vuus, lyhyen aikavälin vaatimukset ja kriisitilanteiden hallinta
ovat tulleet asteittain hallitseviksi kahden yhteistyökumppanin tuen tehokkuutta pysyvästi.
välisessä suhteessa. Talous- ja sosiaalipolitiikasta käytävän
vuoropuhelun kannalta kumppanuuden toteuttaminen on osoit­ Tässä keskustelussa on otettava huo­
tautunut vaikeaksi niiden maiden kanssa, joiden institutionaali­
mioon myös AKT-maiden uudet poliit­
set valmiudet ovat heikot ja joiden julkisen hallinnon järjestel­
tiset, taloudelliset ja mät ovat usein tehottomia; nämä maat ovat usein rajoittaneet
kumppanuuden voimavarojen päivittäiseen yhteishallintaan. sosiaaliset suuntaukset
Yhteistyöpolitiikkojen tasolla: EU:n tekemien arviointitutki­ AKT-maiden haasteet ovat moninaiset maailmanlaajuisesti ja alu­
musten perusteella on tavallisesti päädytty siihen, että eellisesti nopeasti kehittyvässä tilanteessa: keskeyttää taloudelli­
Euroopan tekninen ja rahoitusyhteistyö on asianmukaista nen syrjäytyminen ja yhdentyä kansainvälisiin markkinoihin,
suhteessa yhteisön tavoitteisiin ja edunsaajina olevien maiden tar­ toteuttaa sisäinen poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen
peisiin, sekä verrattain korkeisiin tehokkuusasteisiin, erityisesti
perusrakenteita koskevien hankkeiden ja sosiaalialoilla toteu­ (') Norsunluurannikko. Jamaika. Mauritius. Zimbabwe jne.
VII Tärkeimmät keskustelunaiheet
muodonmuutos, joka on tarpeen kansanvaltaisen yhteiskunnan ja luonteeseen. Kyseisen poliittisen sitoumuksen on kuitenkin
markkinatalouden toiminnan kannalta, sekä varmistaa kestävän oltava selvempi ja tehokkaampi.
kehityksen edellytykset ja köyhyyden vähentäminen yhä erityisen
voimakkaan väestöpaineen tilanteessa. Ovatko unioni ja sen yhteistyökumppaneina olevat AKT-maat val­
miit tällaiseen suhteensa vahvistamiseen?
Lisääntyvä eriytyminen, joka on tyypillistä kehittyville valti­
EU:n kannalta AKT-maiden kanssa käytävän poliittisen vuo­oille yleensä ja AKT-maille erityisesti, on epäilemättä perusta­
vanlaatuinen ongelma. Poliittinen ja taloudellinen muutos onkin ropuhelun on tapahduttava yhteisen ulkopolitiikan puitteissa.
eri maissa hyvin erilaisissa vaiheissa. Unionin toimintaa mukaute­ Tehokkaamman eurooppalaisen politiikan edellytyksenä on tänä
taan sen perusteella, miten sen avulla voidaan lieventää AKT-mai­ päivänä vuoropuhelu, jossa käsitellään vapaammin hallintoon,
kansanvaltaistumiseen, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltion lujittami­den kehitykseen vaikuttavia rasitteita ja miten sen avulla voidaan
tukea muutostekijöitä, joita ilmenee yhä useammissa maissa. seen liittyviä kysymyksiä sekä todellisen eurooppalaisen ehkäisy-
Poliittisemmalta kannalta sitä mukautetaan erityisesti sen perus­ politiikan kehittämiseen ja ristiriitojen ratkaisemiseen liittyviä
teella, miten taitavasti sillä pystytään perustelemaan unionin AKT- kysymyksiä. AKT-maiden kannalta kumppanuuden uusi
maiden, erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan, suhteen harjoit­ perusta on luotava institutionaalisten uudistusten toteuttamis­
ta koskevalla sitoumuksella ja harjoittamalla Rion, Wienin, tamaa politiikkaa. Se negatiivinen mielikuva rappeutuvasta
mantereesta, joka Afrikasta usein on vallalla, ei ole Afrikan Kairon, Kööpenhaminan, Pekingin, Istanbulin ja Rooman kan­
todellisen tilanteen mukainen. Afrikka ei ole yksiselitteinen. sainvälisissä konferensseissa(-) tehtyjen sitoumusten mukaista
Ennennäkemättömät poliittiset mullistukset ja äskettäinen talou­ talous·, sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaa. EU:n kuten muiden­
kin rahoittajien tukitoimilla voi olla merkittäviä poliittisia seu­den kasvu eräissä maissa('), mikä johtuu pääasiassa talouspolitiik­
kojen hallinnon parantumisesta ja rakenneuudistusten toteuttami­ rauksia kyseisille maille; näiden toimien asianmukaisuus riippuu
sesta, ovat tässä suhteessa erittäin lupaavia merkkejä. itsessään monista seikoista, erityisesti poliittisista. Niitä koskevat
vastuualat on voitava määritellä poliittisella tasolla.
Molemminpuolinen poliittinen sitoutuminen näihin perusteisiin
edellyttäisi suunnitellun vuoropuhelun yksityiskohtaisten sääntö­
jen määrittelyä ensisijaisina pidettyjen aiheiden perusteella (sisäi­
sen turvallisuuden kysymykset, siirtolaisuusongelmat. laittoman
Koska oikeutuksen puute vaikuttaa jopa kehitysavun periaattee­ kaupankäynnin torjunta jne.) ja soveltuvimman maantieteellisen
seen nykyisessä, samanaikaisesti uusia uhkia ja mahdollisuuksia rakenteen mukaisesti (yleinen vuoropuhelu vai maakohtaisesti
käsittävässä maailmantilanteessa, unionin ja sen yhteistyökump­ eriytetty vuoropuhelu).
paneina olevien AKT-maiden on pyrittävä tarjoamaan yhteistyö­
suhteelleen suurimmat mahdolliset onnistumisedellytykset. Tämä Pohjoisen ja etelän väliset suhteet ovat osa unionin ulkoista
edellyttää ennen kaikkea sitä, että on määriteltävä säännöt identiteettiä, ja EU:n ja AKT-maiden erityissuhde on osa tätä
EU—AKT-yhteistyölle, joka on säilytettävä, jonka muotoile­ laajennettua näkemystä. Poliittisen osion ja yhteistyöosion väli­
mista on kehitettävä ja johon liittyvien tiettyjen viimeaikais­ nen suhde on monenvälisen kauppapolitiikan tavoin osa ulkoisen
ten suuntaviivojen tai aloitteiden täytäntöönpanoa on jatket­ toiminnan yhteenkuuluvuuden yleistä periaatetta. Unionin ulkoi­
tava. Lisäksi on valittava suunnitelluista eri vaihtoehdoista ne, sen toimintakyvyn vahvistaminen on yksi hallitusten välisessä
jotka ilmentävät parhaiten molemminpuolisia tavoitteita ja konferenssissa (HVK) käsiteltävistä merkittävistä aiheista.
sitoumuksia. Komissio ilmoitti HVK:ta koskevassa lausunnossaan kannatta­
vansa sitä, että ulkosuhteiden eri osat kootaan tehokkaaksi koko­
naisuudeksi ulkoisen toiminnan yhteenkuuluvuutta ja jatkuvuutta EU:n ja AKT-maiden lujempi
vahvistavien rakenteiden ja menettelyjen avulla.(') Kaikissa näis­
poliittinen suhde on tarpeen
sä osissa on kuitenkin säilytettävä niiden erityispiirteet, ja erityi­
merkityksen palauttamiseksi sesti kehitysyhteistyötä koskeva yhteisön politiikka on säilytettä­
kumppanuudelle vä riittävän autonomisena, jotta se voisi täyttää omat tavoitteensa,
jotka ovat pitkän aikavälin tavoitteita ja edellyttävät toiminnan jat­
Kumppanuuden käytännön toteuttamisen yhteydessä todetut vai­ kuvuutta. Tämä suhde edellyttää kuitenkin yhteisön tuen suu­
rempaa valikoivuutta sen tehokkuuden parantamiseksi ja se joh­keudet eivät saa kyseenalaistaa sen arvoa keskinäisenä poliittisena
tanee yhteistyön käytännön sääntöjen muuttumiseen. sitoumuksena. Erityistilanteet ja valtavat haasteet, jotka ovat
vallalla monissa AKT-maissa, oikeuttavat nykyisen kumppa­
nuuden vahvuuden ja ominaispiirteiden säilyttämiseen, erityi­ (·') Ympäristöä koskeva huippukokous, ihmisoikeuksia käsittelevä konferenssi, väestöä
käsittelevä konferenssi, yhteiskunnallista kehittämistä koskeva maailmanlaajuinen
sesti yhteistyön ennakoitavuuteen ja sen sopimusperusteiseen
huippukokous, naisten asemaa käsittelevä konferenssi, elinympäristöä käsittelevä kon­
ferenssi (Habitat II). ravintoa käsittelevä huippukokous.
t') KOM<96) 90. komission lausunto poliittisen unionin vahvistamisesta ja laajentumisen
(') Norsunluurannikko. Uganda. Benin jne. valmistelusta.
VIII

Soyez le premier à déposer un commentaire !

17/1000 caractères maximum.

Diffusez cette publication

Vous aimerez aussi

Livre vert sur les relations entre l'Union européenne et les pays ACP à l'aube du 21ème siècle

de EUROPEAN-COMMISSION-DIRECTORATE-GENERAL-EUROPEAID-DEVELOPMENT-AND-CO-OPERATION

Livro verde sobre as relações entre a União europeia e os páises ACP no limiar do século XXI

de EUROPEAN-COMMISSION-DIRECTORATE-GENERAL-EUROPEAID-DEVELOPMENT-AND-CO-OPERATION

Development. Partners in progress

de EUROPEAN-COMMISSION-DIRECTORATE-GENERAL-EUROPEAID-DEVELOPMENT-AND-CO-OPERATION

suivant