Vuoden 2006 politiikan saavutukset
Description
¿Vers une europe des résultats Un an d’actionVuoden 2006politiikan saavutuksetKomission TiedonantoEuroopan Parlamentille, Neuvostolle, Euroopan Talous- ja Sosiaalikomitealle sekä Alueiden KomitealleKOM(2007) 67 lopullinen 28.2.2007Æ¿Tulosten vuosi EuroopassaKomissio siirtyi vuonna 2006 uuteen vaiheeseen toteut- sestä. Sopimuksen myötätaessaan tavoitteita, jotka se asetti toimikautensa alus- komissio teki yli 30 tarkis-sa. Komissio esitti 10. toukokuuta 2006 kunnianhimoisen tettua ehdotusta tavoit-toimintaohjelman "Tuloksia Euroopalle", joka sisältää teena käynnistää uudenEU-kansalaisia hyödyttäviä konkreettisia toimia. Ohjelma sukupolven rahoitusohjel-perustuu kaksitahoiseen lähestymistapaan, joka osoit- mat 1. tammikuuta 2007.taa unionin pystyvän toimintaan samalla kun pyritään Lisäksi neuvosto ja parla-ratkaisemaan institutionaalisia ja perustuslaillisia kysy- mentti tekivät marraskuussamyksiä. sopimuksen, jolla uudistetaanEU:n talousarvion toteuttamistaKesäkuussa 2006 pidetyssä Eurooppa-neuvoston ja parannetaan EU:n rahoituksen saa-kokouksessa EU-valtioiden ja hallitusten päämiehet sopi- tavuutta. Uusilla säännöillä helpotetaanvat kaksitahoisen lähestymistavan noudattamisesta ja vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksensaavuttivat yksimielisyyden toimielinten hallinnon- mukaisten EU:n ohjelmien toteuttamista.uudistuksen aikataulusta.
Sujets
Informations
| Publié par | EUROPEAN-COMMISSION |
| Nombre de lectures | 9 |
| Langue | Finnish |
Extrait
2006 politiikan saavutukset
➜
Komission Tiedonanto
Euroopan Parlamentille, Neuvostolle, Euroopan Talous-ja Sosiaalikomitealle sekä Alueiden Komitealle
KOM(2007) 67 lopullinen 28.2.2007
Tulosten vuosi Euroopassa
Komissio siirtyi vuonna 2006 uuteen vaiheeseen toteut-taessaan tavoitteita, jotka se asetti toimikautensa alus-sa. Komissio esitti 10. toukokuuta 2006 kunnianhimoisen toimintaohjelman "Tuloksia Euroopalle", joka sisältää EU-kansalaisia hyödyttäviä konkreettisia toimia. Ohjelma perustuu kaksitahoiseen lähestymistapaan , joka osoit-taa unionin pystyvän toimintaan samalla kun pyritään ratkaisemaan institutionaalisia ja perustuslaillisia kysy-myksiä. Kesäkuussa 2006 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU-valtioiden ja hallitusten päämiehet sopi-vat kaksitahoisen lähestymistavan noudattamisesta ja saavuttivat yksimielisyyden toimielinten hallinnon-uudistuksen aikataulusta. Lisäksi sovittiin, että jäsen-valtiot, Euroopan parlamentti ja komissio antavat Berliinissä 25. maaliskuuta 2007 poliittisen julistuk-sen Rooman sopimuksen 50. vuosipäivän johdosta. Kansalaiset haluavat unionin toimivan heidän joka-päiväistä elämäänsä hyödyttävällä tavalla. Tämän vuok-si EU:n kestävän kehityksen strategia ja kasvua ja työllisyyttä koskeva Lissabonin strategia kuuluvat komission prioriteetteihin pyrittäessä varmistamaan Euroopan vaurautta, oikeudenmukaisuutta ja ympäris-tön kestävää kehitystä edistävä tulevaisuus. Uudistettu Lissabonin strategia tuli voimaan vuonna 2005, ja vuon-na 2006 keskityttiin sen täytäntöönpanoon. Komission ja jäsenvaltioiden välinen uusi kumppanuus on alka nut tuottaa tuloksia, ja se on edistänyt talouskehitystä Euroopassa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla saatettiin päätök-seen neuvottelut Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa unionin vuosien 20072013 rahoituskehyk-
¨
sestä . Sopimuksen myötä komissio teki yli 30 tarkis-tettua ehdotusta tavoit-teena käynnistää uuden sukupolven rahoitusohjel-mat 1. tammikuuta 2007. Lisäksi neuvosto ja parla-mentti tekivät marraskuuss sopimuksen, jolla uudisteta EU:n talousarvion toteutta ja parannetaan EU:n rahoitu tavuutta. Uusilla säännöillä helpotetaan vuosien 20072013 monivuotisen rahoituskehyksen mukaisten EU:n ohjelmien toteuttamista. Politiikan toteuttamisessa komissio on keskittynyt toteuttamaan vuoden 2006 työohjelmaansa. Työohjelman mukaisia ehdotuksia tehtiin vuoden aikana 74 ja vuoden 2007 alussa vielä yksi, joten toteutusaste on melkein 90 prosenttia. Tämä osoittaa, että komission työ perus-tuu strategisen suunnittelun ja ohjelmoinnin kier-toon, jossa keskitytään rajattuun määrään prioriteetteja. Tämän lisäksi komissio pystyi reagoimaan nopeasti muut-tuvaan poliittiseen ympäristöön. Se joutui toteuttamaan esimerkiksi Libanonin kriisin aikana nopeasti toimia, jotka eivät olleet tiedossa vielä vuoden alussa. Vuonna 2006 annetussa vihreässä kirjassa suosite-taan, että vuonna 2005 käynnistetyn Euroopan avoimuusaloitteen jatkotoimena olisi käynnistettävä laaja julkinen keskustelu siitä, kuinka EU:n toimielinten avoimuutta ja saavutettavuutta voidaan parantaa. Komissio on perustanut Internet-sivuston, josta saa kes-kitetysti tietoa komission suoraan hallinnoimien ohjel-mien edunsaajista . Komissio on myös julkaissut linkkejä niiden jäsenvaltioiden ylläpitämille Internet-sivustoil-le, jotka jo toimittavat tietoja jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavien maatalousmenojen lopul-lisista edunsaajista. Komissio jatkoi suhteiden tiivis-tämistä kansallisten parlamenttien kanssa lähettämällä niille suoraan kaikki uudet ehdotuksensa ja kuule-misasiakirjansa. Kansallisia parlamentteja pyydettiin kommentoimaan komission lähettämiä asiakirjoja, jotta politiikan laatimista voidaan kehittää. Komissio päätti tehdä viestinnästäkeskeisen vastuualueen Euroopan unionissa ehdottamalla valkoi-
➜ ¿
1. Komission panos EU:n tulevai-suutta koskevaan pohdintaan: "K-suunnitelma": kansanvalta, kuunteleminen ja keskustelu KOM(2005) 494. 2.Varapuheenjohtaja Wallströmin tiedote komissiolle: SEK(2006) 1553: Plan D Wider and Deeper Debate on Europe.
Tulosten vuosi | Euroopassa
sessa kirjassa, että viestinnästä tehdään EU:ssa oma poli-tiikan alansa, joka palvelee kansalaisia ja toimii demo-kratian välineenä. Valkoisesta kirjasta järjestetty kuulemiskierros saatiin onnistuneesti päätökseen syyskuussa 2006. Sen jälkeen on vielä järjestetty neljä erityiskysymyksiin keskittynyttä sidosryhmien foorumia. Lokakuussa 2005 käynnistettiin K-suunnitelma 1 (kan-sanvalta, kuunteleminen ja keskustelu ), jonka seu-ranta-asiakirja julkistettiin marraskuussa 2006 2 . Komissio järjesti asiasta lukuisia kokouksia ja toimia jäsenvalti-oissa. Tavoitteena oli synnyttää aktiivista keskustelua
≠
EU-kansalaisten kanssa ja antaa heille mahdollisuus tuoda näkemyksensä eurooppalaisten päätöksentekijöiden tie-toon. Monikielisyys on keskeisessä asemassa pyrittäessä tuomaan EU lähemmäksi kansalaisia. Sillä pyritään takaa-maan kulttuurin ja kielten monimuotoisuus ja oikeus kommunikoida EU:n toimielinten kanssa kaikilla viral-lisilla kielillä. Komissio valmisteli vuonna 2006 kol-men uuden virallisen kielen (bulgaria, romania ja iiri) käyttöönottoa 1. tammikuuta 2007.
KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ KOSKEVA LISSABONIN STRATEGIA Vuonna 2006 toteutettiin lukuisia kasvu-ja työllisyysstrategiaan kuuluvia toimia. Komissio kehotti vuoden 2006 alussa jäse valtioita kiristämään tahtia strategian tote misessa. Edistymistä käsittelevästä k vuosikertomuksesta käy ilmi, että asiat ovat todella eden-neet. Poliittisilla toimilla on kuluneen vuoden aikana saatu aiempaa enemmän todellisia tuloksia , ja toi-mintaympäristöä on onnistuttu parantamaan yritysten investointien edistämiseksi ja työpaikkojen lisäämi-seksi. Aiemmat uudistukset ovat alkaneet tuottaa konkreettisia tuloksia. On havaittavissa, että Lissabonin strategian tehokas toteuttaminen voi tuottaa paljon uusia työpaikkoja ja nopeuttaa talouskasvua selvästi. Komissio ehdotti vuodelle 2006 tiukkoja sitoumuksia, joilla lujitetaan uudistuksia neljällä keskeisellä osa-alueella : osaaminen (koulutus, tutkimus- ja kehitys-työ sekä innovointi); yritysten liiketoimintapotentiaalin vapauttaminen (erityisesti pk-yritykset); työnteon kan-nustaminen erityisesti nuorten (eurooppalaisen nuori-sosopimuksen mukaisesti) ja ikääntyneiden työntekijöiden keskuudessa ja energia. Valtioiden ja hallitusten pää-miehet vahvistivat kyseiset sitoumukset maaliskuussa 2006 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Vuonna 2006 EU:n jäsenvaltiot tehostivat selvästi Lissabonin strategian toteuttamista kansallisella tasolla erityi-sesti niillä neljällä osa-alueella, jotka Eurooppa-neuvosto on nimennyt prioriteeteiksi. Jäsenvaltiot ovat lisän-neet kokemusten ja hyvien ideoiden vaihtoa. Vaikka edis-tystä on tapahtunut koko EU:ssa, jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja uudistusten laajuudessa ja nopeu-dessa. Yhteisön Lissabonin ohjelman mukaiset EU-tason uudistukset etenevät hyvin. Komissio on tähän mennessä toteuttanut yli 75 prosenttia kaikista ohjelmaan sisäl-tyvistä toimista. Koheesiopolitiikka on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä taloudellisena EU-tason välinee-nä, jolla kasvua ja työllisyyttä koskevaa strategiaa toteu-tetaan käytännössä. Jäsenvaltioiden kanssa neuvoteltujen kansallisten strategisten viitekehysten mukaisesti kas-vua ja työllisyyttä varten varattujen investointien arvon
Æ
ennustetaan olevan jopa 200 miljardia euroa -nerahastoissa. Myös muilla yhteisön välineillä, kuten maaseudun kehittämispolitiikalla, pyrittiin edistämä-än kasvun ja työllisyyden strategiaa. Työllisyyttä ja talous-kasvua edistävä uusi kumppanuus on osoittautumassa tehokkaaksi välineeksi, jolla voidaan toteuttaa talous-uudistuksia Euroopassa. INNOVAATIOTOIMINTA Komissio esitti kevään 2006 Eurooppa-neuvoston pyyn-nöstä laajapohjaisen innovaatiostrategian , jolla Euroopan innovaatiopolitiikka pyritään siirtämään toi-minnallisempaan vaiheeseen. Eurooppalaiset johtajat antoivat strategialle tukensa Lahdessa 20. lokakuuta 2006 pidetyssä epävirallisessa huippukokouksessa. Vuoden tärkeimpiä tapahtumia olivat tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännen puite-ohjelman hyväksyminen neuvostossa ja parlamentissa sekä neuvoston hyväksymä Euroopan atomienergiayh-teisön (Euratom) seitsemäs ydinalan tutkimuksen ja kou-lutuksen puiteohjelma. Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmalla kasvatetaan T&K -meno-ja 41 prosenttia vuosina 20072013 (käyvin hinnoin). Vasta perustettu Euroopan tutkimusneuvosto ohjaa EU:n tasolla varoja tieteen eturintamassa toteutettavaan
➜ ¡
3. Etelä-Korea, Euroopan unioni, Intia, Japani, Kiina,Venäjä ja Yhdysvallat.
Hyvinvointi
huipputason tutkimuk-seen. EU:n on tarkoitus ottaa vuonna 2007 ensi kertaa käyttöön uusi keskeisen teknologian rahoi-usväline,yhteiset teknologia-aloit-t . Ne ovat pitkäaikaisia julkisen ja sen sektorin kumppanuuksia, joil- taan Euroopan asemaa strategisil-la teknologia-aloilla. Uudella kilpailukykyä ja innovaatioita edistävällä ohjelmalla pyritään aikaansaamaan 60 prosentin lisäys yrittäjyyttä ja innovaatioita tukeviin rahoitus-välineisiin. Tiedonannossa Pk-yritysten kasvun rahoit-taminen esitetään rahoituksen saatavuuden parantamiseksi lisätoimia, jotka voivat johtaa EU:n anta-man alkuvaiheen riskipääomarahoituksen kolminker-taistumiseen vuoteen 2013 mennessä. Komissio on myös ehdottanut, että jäsenvaltiot voisivat edistää merkit-tävästi yritystoiminnan tutkimusta verokannustimil-la . Vuonna 2006 valmisteltiin Euroopan teknologia-instituutin perustamista. Instituutista tulee innovoin-nin, tutkimuksen ja korkea-asteen koulutuksen huippuosaamisen keskus. Virallinen asiaa koskeva ehdo-tus annettiin vuoden 2006 lopussa, kun laaja kuule-miskierros jäsenvaltioiden ja eri sidosryhmien kanssa oli saatu päätökseen. Vuoden kohokohtiin kuului myös kansainvälisestä lämpöydinkoereaktorista (International Thermonuclear Experimental Reactor, ITER) käytyjen neuvottelujen saat-taminen päätökseen. Seitsemän sopimuspuolta 3 alle-kirjoittivat ITER-sopimuksen marraskuussa 2006. ITER-hanke, jolla pyritään osoittamaan ydinfuusion mah-dollisuudet energiantuotannossa, on maailman suurin tieteellinen yhteistyöhanke, johon osallistuvat maat edustavat yli puolta maailman väestöstä. Maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä Galileo vastaanotti ensimmäiset testisignaalinsa ava-ruudesta tammikuussa 2006. Jotta Galileon koko poten-tiaali saadaan käyttöön, vihreässä kirjassa käynnistettiin keskustelu siitä, mitä julkinen sektori voi tehdä pyrit-täessä luomaan asianmukaiset puitteet satelliittinavi-gointisovellusten kehittämiselle.
Ø
YHTENÄISMARKKINAT Komissio käynnisti huhtikuussa osana yhtenäis-markkinoiden kattavaa tarkastelua kuulemiskierrok-sen tulevasta yhtenäismarkkinapolitiikasta. Kuulemiskierros osoitti, että EU:n kansalaiset, yritys-sektori ja hallitukset uskovat, että yhtenäismarkki-noilla on keskeinen asema vastattaessa Euroopan keskeisiin haasteisiin, mutta markkinoita voidaan kehit-tää. Lisäksi tarvitaan selkeä näkemys siitä, miten tuleviin haasteisiin vastataan. Kuulemisesta saadaan ideoita, kun suunnitellaan vuonna 2007 esitettävää aloi-tetta, jolla parannetaan yhtenäismarkkinapolitiikan toi-mintaa. Vuoden 2006 merkittävimpiin tapahtumiin kuului pal-veludirektiivin antaminen. Palveludirektiivillä voi-daan vapauttaa Euroopan palvelusektorin koko potentiaali ja edistää palvelujen todellisten sisämarkkinoiden toteut-tamista. Sijoittautumisvapauden hyödyntäminen ja rajatylittävien palvelujen tarjoaminen helpottuvat, ja palveluja käyttävien kuluttajien oikeudet vahvistuvat, kun sovelletaan yleistä syrjintäkieltoa ja tiedonsaanti-oikeuksia. Tärkeä tapahtuma oli myös neuvoston ja Euroopan par-lamentin hyväksymä Reach-asetus kemikaalien rekis-teröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoittamisesta. Asetus tulee voimaan kesäkuussa 2007. Reach-asetuksella toteutetaan kemiallisten aineiden val-mistuksen, markkinoinnin, maahantuonnin ja käytön kattava uudistus. Näin voidaan edistää ihmisten ja ympä-ristön hyvinvointia samalla kun lisätään innovaatioita ja parannetaan kilpailukykyä. Uudessa direktiiviluonnoksessa ehdotetaan postipal-velujen täydellistä vapauttamista vuoteen 2009 men-nessä. Tämä olisi uusi edistysaskel pyrittäessä hyödyntämään EU:n talouden yhden tärkeän sektorin koko potentiaali. Ehdotuksella pyritään lisäämään kil-pailua ja kuluttajien valinnanvaraa sekä edistämään kes-tävää työllisyyskehitystä. Samalla kuitenkin säilytetään korkealaatuinen yleispalvelu. Komissio antoi tärkeän rahoitusalaa koskevan sää-dösehdotuksen, jossa määritetään jäsenvaltioiden val-vontaviranomaisille selkeät kriteerit, joilla arvioidaan
rahoituslaitosten älisiä ehdotettuja ioita ja yritysosto-ja. Sijoitusrahastoista anne-tussa valkoisessa kirjassa on parannusehdotuksia, jotka hyödyttävät sekä sijoittajia että alan edustajia. Painopiste on kustannustehokkuudessa ja tietojen julkistamisessa. Talletusten vakuusjärjestelmästä annetussa tiedon-annossa ehdotetaan pankkien itsesääntelytoimia, joil-la kuluttajien edut turvataan pankin mennessä konkurssiin. Komissio on myös tukenut arvopaperialan itsesääntelyaloitetta, jolla laaditaan tehokasta rajaty-littävää selvitystoimintaa koskevat menettelysään-nöt. Puolustusalan julkisia hankintoja koskevien avointen ja tasapuolisten markkinoiden luomiseksi toteu-tettiin alustavia toimia antamalla suuntaviivat, joilla selvennetään EU:n sääntöjen mukaisten puolustusalan hankintasopimusten tekemistä. Lisäksi annettiin ehdotus muutoksenhakukeinoja koskevien direktii-vien muuttamisesta. Tavoitteena on tehostaa hankin-tamenettelyissä vääryyttä kärsineiden talouden toimijoiden käytettävissä olevia oikaisujärjestelmiä. Näin pyritään kannustamaan yrityksiä tekemään rajatylittä-viä sopimustarjouksia. Veronmaksajien asioiden lisääntyneet oikeuskäsitte-lyt ovat viime vuosina osoittaneet, että rajatylittävän liikkumisen ja investointien veroesteet ovat yhä yleisiä. Tämän vuoksi komissio on ehdottanut kansallisiin välit-tömän verotuksen järjestelmiin sovellettavaa koor-dinoitua EU-tason lähestymistapaa. Kaikkien sidosryhmien kanssa on aloitettu kuulemiskierros veropetosten tor-junnan tehostamisesta. Lisäksi on esitetty uuden sukupolventulli- ja vero-ohjelmat , joilla yksinker-taistetaan kansallisten järjestelmien toimintaa ja paran-netaan niiden välistä yhteistyötä. Välillisen verotuksen alalla komissio on ehdottanut pääoman hankkimisesta perittävän pääomaveron poistamista, jotta voidaan tukea eurooppalaisten yritysten toiminnan kehittämistä. Komissio jatkoi kartelleja, kilpailua rajoittavia lii-ketapoja, sulautumia ja valtiontukia koskevien yhteisön säännösten tiukkaa ja johdonmukaista sovel-tamista. Kartellien ja määräävän aseman väärinkäytön torjunnan yhteydessä komissio määräsi sakkoja yhteensä
∞
Hyvinvointi
yli 2 miljardia euroa. Sakkojen määräämisestä kilpailunrajoitusasioissa annetuilla tarkiste-tuilla suuntaviivoilla sekä sakkojen määrää-mättä jättämisestä ja lieventämisestä annetulla tarkistetulla tiedonannolla tehostetaan komission toi-mia ja annetaan selkeämmät ohjeet yrityksille. T&K-toimintaa, innovaatioita, riskipääomaa ja vähämerkityksistä tukea koskevat uudet valtiontuen suuntaviivat ovat tärkeä edistysaskel pyrittäessä vähen-tämään valtiontuen määrää ja kohdentamaan se parem-min. Myös maatalousalalla annettiin uudet valtiontukisäännöt vuoden 2006 lopussa. Myös i2010 -hanke , jolla annetaan tietoyhteiskun-nan teknologialle mahdollisuudet saavuttaa Lissabonin tavoitteet, on täydessä vauhdissa. Julkisten palvelu-jen tehostamiseksi esitettiin toimintasuunnitelma, jolla jäsenvaltioidenhallintojärjestelmät ajanmukaistetaan tietotekniikan avulla vuoteen 2010 mennessä. Komissio käynnisti kuulemiskierroksen sähköisen viestinnän sään-tely-ympäristön tarkistamiseksi. Televiestintäalalla komissio sai paljon tukea aloitteelleen, jolla pyritään alentamaan liian suuria matkaviestinnän verkkovie-railumaksuja . Tämä on asia, joka vaikut-taa välittömästi kansalaisten elämää
KOULUTUS JA ELINIKÄINEN OPPIMINEN Vuosien 20072013 elinikäisen oppimisen ohjelmaan liittyvä lain säädäntöprosessi saavutti viimeisen -heensa. Oppimismahdollisuudet lapsuudesta vanhuusikään kuuluvat ensi kertaa yhden ohjelman piiriin.Voimassa olevien elinikäisen oppimisen ohjel-mien toteuttaminen jatkui menestyksekkäästi, ja vuon-na 2006 ohjelmissa myönnettiin noin 280 000 avustusta. Vastauksena Hampton Courtissa lokakuussa 2005 ko-koontuneen Eurooppa-neuvoston esittämään pyyntöön komissio esitti näkemyksensä lähestymistavoista, joil-la ajanmukaistetaan Euroopan yliopistojen toimintaa ja tehdään niistä innovaatioiden liikkeellepanijoita. Komissio antoi myös suosituksen eurooppalaisen tut-kintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi . Viitekehyksellä autetaan
Hyvinvointi
jäsenvaltioita, työanta-jia ja yksityishenkilöitä vertailemaan koulutuk-sen tuottamaa pätevyyt-tä EU:n monimuotoisissa koulutusjärjestelmissä. Komissio korosti myös ke keisiä seikkoja, joilla on kitystä yhdistettäessä teh ja oikeudenmukaisuus eurooppalaisis-sa koulutusjärjestelmissä. Komissio painotti myös aikuis-koulutuksen merkitystä työllistymiselle, työvoiman liikkuvuudelle ja sosiaaliselle osallisuudelle. Vuoden aika-na päästiin yhteisymmärrykseen elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevasta suositusehdotuksesta, jossa luo-daan eurooppalainen viiteväline elinikäisen oppimi-sen tuottamille perustaidoille. Komissio antoi myös suosituksenliikkuvuutta koskevaksi eurooppalai-seksi laatuperuskirjaksi .
ERGIA JA LIIKENNE Vuonna 2006 edistyttiin mer-kittävästi Euroopan yhtenäisen energiapolitiikan luomisessa. Hanke perustuu Hampton Courtin epävirallisessa huippu-kokouksessa lokakuussa 2005 ehtyyn valtioiden ja hallitus-päämiestenaloitteeseen.Kevään pa-neuvoston kokouksessa laa-dittiin komission maaliskuussa antaman vihreän kir-jan perusteella luettelo toimenpiteistä, joilla pyritään takaamaan EU:lle varmat ja kilpailukykyiset pitkän aikavälin energiatoimitukset. Komissio esitti hankkee-seen liittyen yhdessä neuvoston pääsihteerin kanssa asi-akirjan Euroopan energiaintressejä palvelevasta ulkopolitiikasta (An external policy to serve Europes energy interests). Komissio esitti myös energiatehok-kuutta koskevan toimintasuunnitelman . Se on ensim-mäinen useista toimenpiteistä, joilla edistetään Euroopan energiatalouden vakautta, turvallisuutta ja kilpailuky-kyä. Vuonna 2006 tehty mittava työ pohjusti alku-vuonna 2007 suoritettavaa Euroopan energiapolitiikan strategian tarkastelua .
±
Liikenteen alalla komissio tarkasteli vuonna 2001 annettua ikenteen valkoista kirjaa ja ehdotti uusia välineitä, joil-la edistetään kestävällä pohjalla olevaa lii-nnettä. Yksi uusista prioriteeteista koskee rankuljetusketjunlogistiikkaa , josta annet-intasuunnitelmaa pohjustava tiedonanto. Komissio ehdotti myös useita toimenpiteitä, joilla tuetaan rautatieliikenteen elvyttämistä . Rautateiden tavaraliikennepalvelut avattiin koko-naisuudessaan kilpailulle 1. tammikuuta 2007. Tämä uusi vaihe rautatiealan elvyttämisessä on käännekohta rautateiden tavaraliikenteelle. EUROALUEEN LAAJENTAMINEN Sloveniasta tuli 1. tammikuuta 2007 ensimmäinen vii-dennen laajentumisen yhteydessä Euroopan unioniin liit-tyneistä maista, joka otti euron käyttöön. Vuoden 2006 lähentymiskertomuksesta käy ilmi, että muut jäsenvaltiot, joille on myönnetty poikkeus euron käyt-töönotosta, ovat edistyneet lähentymisessä, mutta varsin eri tahdissa. Liettuan pyynnöstä laaditussa komis-sion kertomuksessa todetaan, että Liettua ei ole vielä valmis eur käyttöönottoon, joten maan nykyistä asemaa ei ole syytä muuttaa. Neuvosto on vahvistanut tämän arvion.
YHTEISKUNNALLINEN SOLIDAARISUUS Komissio antoi lokakuussa tiedonannon viidellä alalla toteutettavista konkreettisista toimista, joilla jäsenval-tioita autetaan mukautumaan oman alueensa väestö-muutokseen . Alalla annettiin myös yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja koskeva tiedonanto, jolla on tarkoi-tus selkiyttää alalla voimassa olevaa lainsäädäntöä, ja pe-rustettiinglobalisaatioon mukautumista tukeva eurooppalainen rahasto , jonka kautta EY voi tukea globalisaation haittavaikutuksista kärsiviä työntekijöitä. Vuosi 2006 oli Euroopan työntekijöiden liikkuvuu-den teemavuosi . Sen aikana eri puolilla Eurooppaa jär-jestettiin 2 000 tapahtumaa, joiden tarkoituksena oli lisätä ihmisten tietoja oikeuksistaan työskennellä muissa EU-maissa.Työoikeuden alalla neuvosto hyväksyi komis-sion ehdotuksen hyväksyttävien työolojen edistämisestä sekä EU:ssa että muualla maailmassa. Komissio kuuli työmarkkinaosapuolia pohtiessaan, miten perhe- ja työ-elämän yhdistäminen onnistuisi paremmin ja miten työmarkkinoilta eniten vieraantuneet henkilöt saa-taisiin aktivoitua. Työmarkkinaosapuolia kuultiin myös selvitettäessä sitä, miten merenkulkualan työnormeja koskeva ILO:n yleissopimus sisällytettäisiin parhaiten yhteisön oikeuteen. Keväällä 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston kehotuksesta aloitettiin keskustelu siitä, miten työlainsäädännöllä voidaan edistää työmarkkinoiden jous-tavuutta EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla siten, että työntekijöiden turva pysyy samalla mahdollisimman hyvä-nä (nk. joustava työsuhdeturva ). Kuulemisen tulokset vaikuttavat aloitteisiin, joita komissio tekee vuonna 2007. Vuonna 2008 pidettävänEuroopan kulttuurienväli-sen vuoropuhelun teemavuoden valmistelut jatkuivat samoin kuin vuoden nimeämistä koskevan päätöksente-koprosessin loppuun saattaminen. Myös kulttuurin, nuo-rison ja aktiivisen kansalaisuuden alalla päätettiin uusista ohjelmista . PERUSOIKEUDET JA YKSITYISOIKEUSASIAT Joulukuussa päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamista
≤
koskevasta asetuksesta. Sen jälkeen kun virasto perustetaan vuonna 2007 EU kykenee entistä par min edistämään perusoi ja varmistamaan niiden nou attam -sen EU:ssa. Myös lasten oikeuksien edist ja suojelua koskeva aloite oli merkittä askel EU:n sisä- ja ulkopolitiikassa. Komissio puuttui myös sukupuolten epätasa-arvoon Euroopassa. Se laati uuden naisten ja miesten tasa-arvon etenemis-suunnitelman vuosiksi 20062010 ja perusti Euroopan tasa-arvoinstituutin . Komissio myös teki ehdotuksen EU:n kans laisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuude pottamisesta asuinmaassaan Euroopan parlamentin vaaleissa. Vihreässä kirjassa diplomaatti- ja konsuli-viranomaisten Euroopan unionin kansalaisille antamasta suojelusta kolmansissa maissa esitettiin toimintalin-joja, joiden avulla voidaan tehostaa kansalaisille tie-dottamista, tarkastella tarjottavan suojelun laajuutta ja parantaa rakenteita ja resursseja. Yksityisoikeuden alalla komissio esitti, miten rahal-listen vaateiden täytäntöönpanoa voitaisiin paran-taa Euroopassa. Avioliittoasioissa sovellettavaa lakia koskevista säännöistä annettu asetusehdotus selkiyt-tänee yhä tavallisempaa tilannetta, jossa kansainväli-sissä avioliitoissa elävät puolisot eroavat EU:ssa. Mahdollisia yhteisön toimia pohditaan myös aviova-rallisuussuhteisiin sovellettavan lainsäädännön mää-räytymistä koskevassa vihreässä kirjassa. Vihreässä kirjassa kansalaisyhteiskunnan roolista huumeiden torjun-nassa puolestaan tarkastellaan, miten huumeongel-man kanssa eniten tekemisiin joutuvat tahot voisivat osallistua tiiviimmin huumeiden torjuntaa koskevaan toi-mintapolitiikkaan.
MAAHANMUUTTO Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2005 maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jolloin saa-tiin ensimmäisen kerran aikaan konkreettista kehi-tystä todellisen eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan
➜ ¬
Solidaarisuus
aikaansaamiseksi. Tärkeimpiä osatekij tä ovat merirajojen va von-taa koskevien yhteishankkeiden aloittaminen Välimerellä ja Atlantilla, EU:n osallistuminen YK:ssa käytävään maahanmuutto- ja kehitysyhteistyöke kusteluun, asialistan laatiminen Afrikan maiden k sa käsiteltävistä aiheista, yhteistyön lisääminen Vä ja Afrikan maiden kanssa, ja yhteisön nopea tuk toliikkeen hallintakapasiteetin vahvistamiselle Senegalissa ja Mauritaniassa, jotta meritse tapahtuvaa maahanmuuttoa voidaan valvoa paremmin. Komissio puuttui laittomaan maahanmuuttoon ehdot-tamalla useita käytännön toimia vastaukseksi EU:n ulko-rajoja koettelevaan kasvavaan muuttopaineeseen. Se ehdotti EU:n etelärajoilla kohdattujen laittomien siir-tolaisten virtojen hillitsemiseksi yhteistä mallia, jolla parannetaan EU:n meriulkorajojen valvontakapasiteettia. Komissio ehdotti myös keinoja Afrikan kanssa käytävän vuoropuhelun ja toteutettavan yhteistyön tehosta-miseksi. EUROOPAN KOHEESIO Vuosina 20072013 toteutettavaa koheesiopoli-tiikkaa koskevan lainsäädäntöpaketin neuvottelut saa-tiin päätökseen heinäkuussa. Jäsenvaltiot hyväksyivät lokakuussa yhteisön strategiset suuntaviivat, joissa vah-vistetaan tulevat painopistealueet ja panostetaan eri-tyisesti tutkimukseen, innovointiin, tietoyhteiskuntaan ja inhimillisiin voimavaroihin. Suuntaviivat muodos-tavat yhdessä jäsenvaltioittain ja tavoitealueittain jaet-tujen yhteisön varojen kanssa puitteet neuvotteluille noin 450 toimintaohjelmasta, joita jäsenvaltiot ja alueet esittävät. YMPÄRISTÖNSUOJELU, ILMASTONMUUTOS JA LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ HOITO Eurooppa-neuvosto toisti jälleen kesäkuussa ole-vansa lujasti sitounut kestävään kehitykseen ja vah-visti uudistetun kestävän kehityksen strategian laajentuneelle EU:lle. Komissio hyväksyi vuonna 2006
≥
kaupunkiympäristöön, maaperän suojeluun ja tor-junta-aineisiin liittyvät teemakohtaiset strategiat . Nyt on hyväksytty kaikki seitsemän teemakohtaista stra-tegiaa (ilma, maaperä, jätteet, luonnonvarat, torjun-ta-aineet, ympäristö ja meriympäristö), jotka muodostavat perustan kuudennelle ympäristöä koskevalle toimin-taohjelmalle. Vuoden aikana esitettiin myös yhteisön strategia maataloudesta peräisin olevan aineksen käyt-tämisestä biopolttoaineiden kestävään valmistuk-seen sekä yhteisön suunnitelma biologisen monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisestä EU:ssa vuoteen 2010 mennessä. Ilmastonmuutos oli koko vuoden 2006 ajan yksi tärkeimmistä poliittisista aiheista. EU:n päästökaup-pajärjestelmä osoitti lujuutensa markkinoiden myller-ryksessä. Järjestelmää laajennettiin tiedonannolla uusille aloille ja uudentyyppisiin päästöihin. Vuoden aikana esi-tettiin myös lainsäädäntöehdotus, jolla siviili-ilmai-lusta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sisällytetään yhteisön päästökauppajärj -mään. Eräs suurimmista te tävistä vuoden aikana oli tarkistaa ja hyväksyä jäsenvaltioiden pääs-töoikeuksienkansalliset jakosuunnitelmat toisen p ä ä s t ö ka u p p a j a k s o n (20082012) aikana. Komissiolla oli kansainvälisesti joh-tava rooli ilmaston-muutosta koskevan
yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin 12. kokouksessa sekä Kioton pöytäkirjan sopi-muspuolten tapaamisessa Nairobissa marraskuussa 2006 Edistystä saatiin aikaan useissa asi sa, esimerkiksi ilmastonmuutoks tyisrahaston suhteen. Samoin sa suunnitelma päästöjen vähentämissitoumuk sista vuoden 2012 jälkeen. Vihreällä kirjalla EU:n tulevasta merenkulkupolitii-kasta käynnistettiin yksi EU:n historian laajimmista kuu-lemismenettelyistä. Sen avulla pyritään kysymään kansalaisilta, miten he haluavat meriä hoidettavan, ja selvittämään, miten saataisiin aikaan kestävä tasapai-no, jossa otetaan huomioon niin taloudelliset, yhteis-kunnalliset kuin ympäristöön liittyvätkin ulottuvuudet. Yhteisen kalastuspolitiikan alalla neuvosto hyväksyi ensimmäiset kattavat puitteet kalavarojen suojelulle Välimerellä ja komissio esitti ehdotuksen valvonnan ja täytäntöönpanon vahvistamisesta nykyaikaisen tek-niikan keinoin. Komissio myös uusi tärkeitä kalastus-sopimuksia yhteisön ulkopuolisten alueiden ja maiden, esimerkiksi Grönlannin ja Mauritanian, kanssa.
¥
Solidaarisuus
Komissio ehdotti osana yhteistä maatalouspolitiikkaa viinimarkkinoiden yhteisen markkinajärjestelyn uudistamis-a parantaakseen alan kilpailue-ytyksiä. EU:n maatalousministerit ät joulukuussa sopimukseen laa-anintuottajien tukijärjestelyn uudistuksesta. Uudistustyötä jatkettiin valmistele-malla hedelmä- ja vihannesalan markkinasuuntautu-neempaa politiikkaa koskevaa ehdotusta, joka esitettiin alkuvuodesta 2007. Neuvosto päätti helmikuussa 2006 maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön stra-tegisista suuntaviivoista vuosiksi 20072013. Niiden tavoitteena on Göteborgissa asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen ja uudistet-tuun kasvua ja työpaikkoja koskevaan Lissabonin strate-giaan panostaminen. Kun mukaan otetaan vielä täytäntöönpanosäännöt, neuvottelupuitteisiin kuuluu 96 tulevaa maaseudun kehittämisen ohjelmaa . Komissio ehdotti yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaista-miseksi viljelijöiden, hallintoviranomaisten ja yritys-ten eduksi yhden, kaikille maataloustuotteille yhteisen markkinajärjestelyn perustamista nykyisten 21 mark-kinajärjestelyn tilalle.
➜ √
uTvrlailussuaj
OIKEUS- JA SISÄASIAT Komissio antoi vapauden, turvallisuuden ja oikeu-den aluetta kehittääkseen tiedonannon mahdollisista tavoista, joilla EU:n politiikat saataisiin toimivam-miksi voimassa olevien perussopimusten pohjalta. Tiedonannossa ehdotettiin kattavaa järjestelmää EU:n toimenpiteidenobjektiivista ja puolueetonta arviointia varten.Haagin toimintasuunnitelman kansallista täytäntöönpanoa arvioitiin ensimmäisen kerran ja sen soveltamisesta julkaistiin ensimmäinen raportti. Joulukuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti EU:n toimintalinjojen väliarvioinnin ja kehot-ti jäsenvaltioita kartoittamaan päätöksenteon tehos-tamisvaihtoehtoja. Rajavalvonnan osalta komissio ehdotti nopeiden rajainterventioryhmien luomista avuksi jäsenval-tioille, joilla on vakavia vaikeuksia valvoa ulkorajo-jaan. Yhteisön viisumisäännöstöä koskevalla ehdo-tuksella parannettiin yhteisen viisumipolitiikan joh-donmukaisuutta. Neuvosto ja Euroopan parlamentti saavuttivat poliittisen yhteisymmärryksen toimenpi-teistä, joilla valmistellaan sääntelyn puit Schengenin tietojärjestelmän toise sukupolven ( SIS II ) käyttöönotolle ja tuetaan näin Schengen-alueen laajenta-mista. Euroopan poliisiyhteistyötä vahvistettiin ehdotuksella Euroopan poliisiviraston (Europol) tuomisesta EU:n pii riin, jotta sen d e m o k r a a t t i s t a valvontaa saatai-siin parannettua. Komissio puuttui r i k o s o i k e u d e l l i yhteistyön akuutteihin ongelmiin, jotka johtuvat siitä, ettei tutkintavan-keutta tunnusteta vasta-vuoroisesti kaikissa jäsen-valtioissa. Komissio ehdot EU:n jäsenvaltioiden väl eurooppalaista valvontamä esitutkintamenettelyssä.
vµpauas
EU:n valmius ter-rori-iskuihin vahvis-tui merkittävästi, joulukuussa tehtiin e otus Euroopanelintärkeiden infrastruktuurien suojaa-misohjelmasta . Komissio ilmaisi verkko- ja tietojär-jestelmien turvallisuutta koskevassa strategia-asiakirjassa tukensa tiedotustoimiin perustuvalle toimintamallille, jotta Euroopan yrityksiä, kansalaisia ja hallintoviranomaisia kannustettaisiin toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tietojensa ja laitteidensa turvaamiseksi. EU torjui uusia nestemäisiin räjähteisiin liittyviä uhkia lentoliikenteen turvallisuudelle rajoittamalla nesteitä, joita matkustajat saavat viedä ilma-aluksiin. Komissio myös osallistui Yhdysvaltain kanssa tehdyn uuden matkustajarekisteritietoja koskevan sopimuk-sen tekemiseen sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen tuomioistuin oli kumonnut toukokuussa 2006 edelli-sen sopimuksen perustana olleet päätökset. Lisäksi komissio antoi tullikoodeksiin tehdyn turvallisuus-näkökohtia koskevan muutoksen soveltamissäännöt, pyritään lisäämään toimitusketjun tur-allisuutta EU:ssa samaan aikaan, kun kan-sainvälistä kauppaa helpotetaan. TERVEYS JA TURVALLISUUS 2006 päästiin poliittiseen märrykseenEU:n vuosien -2013 terveydenhuolto-jelmasta , jossa asetetaan uitteet komission myöntä-mälle terveydenhuoltohank-keiden rahoitukselle. Komissio aloitti rajatylittä-vää terveydenhuoltoa kos-kevan kuulemismenettelyn tukeakseen jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestel-mien välistä yhteistyötä. iljattain avatusta Terveys-portaalista Euroopan kansa-löytävät helposti kattavaa uoltoon liittyvää tietoa.
© 2010-2024 YouScribe