The Project Gutenberg EBook of Kertomuksia historiasta lapsille ja nuorisolle, by VariousThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online atwww.gutenberg.orgTitle: Kertomuksia historiasta lapsille ja nuorisolleAuthor: VariousRelease Date: April 22, 2009 [EBook #28588]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KERTOMUKSIA HISTORIASTA ***Produced by Tapio RiikonenKERTOMUKSIA HISTORIASTA JA ELÄMÄSTÄLAPSILLE JA NUORISOLLESuomennos.Kuvilla varustettuna.Helsingissä 1881.G. W. Edlund, kustantaja.SISÄLLYS:Spartalaisten lainsäätäjäNuori filosofi AbderastaAnteeksi antaminen on jaloin kostoKunnioita korkeata ikääEi pidä ketään pitää onnellisena ennen hänen loppuansaOikeudessa pysyvä AthenalainenEräs intoisan isänmaanrakkauden osoitusAhkeruus voittaaOpi itseäsi tuntemaanUskollinen ystävyysTyytyväinen sotapäällikköMarcus Curtion uhrikuolemaUutteruus perille vieÄidin ylpeysRehellinen RuomalainenAleksander SuuriOikeus on kuninkaan kaunistusVeljenrakkausRaivaus on nuorison kaunistusLujamielisyys uskossaKoeteltu uskollisuusJalo SaladinAjattele ennenkuin toimeen ryhdytPyhä Eerikki (Ruotsin suojeluspyhä)Tunnokas indiaaniKeisari Rudolf HabsburgilainenMuurahaisen oppilasArnold Winkelriediläisen urhokuolemaAnna vihollisillesi anteeksiKuninkaan ...
Title: Kertomuksia historiasta lapsille ja nuorisolle Author: Various Release Date: April 22, 2009 [EBook #28588] Language: Finnish
as
Suomennos.
Kuvilla varustettuna.
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KERTOMUKSIA HISTORIASTA ***
KERTOMUKSIA HISTORIASTA JA ELÄMÄSTÄ LAPSILLE JA NUORISOLLE
Helsingissä 1881. G. W. Edlund, kustantaja.
Produced by Tapio Riikonen
Koeteltu uskollisuus Jalo Saladin Ajattele ennenkuin toimeen ryhdyt Pyhä Eerikki (Ruotsin suojeluspyhä) Tunnokas indiaani Keisari Rudolf Habsburgilainen Muurahaisen oppilas Arnold Winkelriediläisen urhokuolema Anna vihollisillesi anteeksi Kuninkaan kosto Ruhtinaan jalomielisyys Sanasta miestä Lohdutus onnettomuudessa Suutari ja kardinaali Pyhä Birgitta Lain edessä olemme kaikki yhdenvertaiset Veljen rakkaus Opi hillitsemään itseäsi Kristoffer Kolumbus Mitä mies voipi Väsymätön hyväntekeväisyys Luukas Kranach ja Keisari Kaarle V Aamiainen Rudolfstad'issa Vihamiehellensä anteeksi-anto on herttaisin voitto Sankari Franskanmaan kuningas Henrit IV Jalomielinen sotapäällikkö Kristityn kosto Kuningas Kustaa II Adolf Ruotsalaisen runotaiteen isä Pieni Susi-Jaakko Keisari ja vanha kerjäläinen Hillitse vihasi Kuningas Kaarle XII Auttavaiset neekerit Kalmukkilainen ruhtinas Keisarin viimeinen riemu Hyväsydäminen Tanskan prinssi Nöyrä laulutaiteilija Kiitollinen poika Itsensähillitseminen Loukattu mahomettilainen munkki Muutamia kuvauksia Fredrik Suuren elämästä Ihmisystävä Luotsi Yrjö Washington Kiitollinen neekeriorja Benjamin Franklin Keisari Josef II Mozart Uskollinen palvelija Isä ja tytär Itsensä alttiiksi paneminen Jalo prinssi Neekeri nimeltä Ali Kaarle von Linné Nahyda Tschernikov Velvollisuudelleen uskollinen Miehuullinen veli Keisari Napoleon ja hedelmänkauppias Ruhtinas ja talonpoika Sankari rauhallisissa urhotöissä Volney Beckner Vaarallinen hyppäys Pohjanperillä matkustajan nuoruudesta Jalomielinen soturi Abrahami Lincoln Matti Pohto Johan Vilhelm Snellman
Protagorasoli syntynyt köyhistä vanhemmista ja hänen täytyi nuoruudessaan ansaita elatuksensa tavarain kantajana. Kun hän kerran palasi maalta Abderan kaupunkiin, kantaen halkokimppua, jonka hän taidokkaasti oli solminut kokoon lyhyillä nuorilla, tuli häntä vastaan filosofi Demokritos. Hänestä oli halkokimppu kokoonpantu ja yhteensidottu erinomaisen ihmeteltävällä tavalla ja hän pyysi nuorukaista hetkeksi seisattumaan. Demokritos kysyi häneltä kuka puut oli pannut kokoon, ja kun Protagoras vastasi itsensä sen tehneen, pyysi filosofi häntä hänen läsnä ollessansa purkamaan auki puukimpun ja uudestaan sitomaan sen yhteen. Kun nuori Protagoras nyt oli huolellisesti asettanut puut kokoon ja sitonut ne yhteen samalla tavalla, kuin olivat olleet ennen, ihmetteli Demokritos nuorukaisen taitoa ja sanoi hänelle: "Nuori mies, koska sinulle on suotu lahja tehdä hyvin minkä teet, niin antaudu suuremmille ja jalommille harrastuksille, joita voit minun luonani oppia." Sitten otti Demokritos Protagoraan mukaansa, opetti hänelle filosofiaa. — ja siten tuli Protagoras oppineeksi ja kuuluisaksi mieheksi.
Spartalaisten lainsäätäjä.
Vanhan Kreikan arvollisimpia miehiä oliLykurgos, joka eli noin 800 vuotta ennen Kristuksen syntymistä tahi muiden historioitsijoiden mukaan vielä 80 vuotta aikaisemmin. Veljensä kuoltua tuli hän kuninkaaksi, vaan jätti kuitenkin hallitustoimet veljensä pojille ja läksi pois Spartasta. Hän läksi ensin Kreetan saareen, sieltä matkusti hän Joniaan ja kävi sittemmin myös Egyptissä ja Indiassa. Kaikissa maissa, joihin hän tuli, hankki hän tarkkoja tietoja yhteiskunnallisista la'eista ja hallitusmuodoista sekä neuvoitteli filosofien ja oppineiden miesten kanssa. Kymmenen vuotta oltuansa matkoilla palasi hän viimein kotomaahansa ja nyt sai hän kansalaisiltansa toimittaakseen uuden valtioasetuksen Spartalle. Hän otti tämän tehdäkseen ja kohta astui hän kansan eteen ja julisti lakinsa. Spartalaiset hyväksyivät ne, vaikka suurella vastahakoisuudella rikkaiden puolelta. Nämä kävivätkin muutamana päivänä liittoon ja karkoittivat Lykurgon kivenheitolla ja rajuilla huudoilla kansakokouksesta. Lykurgo pakeni silloin erääsen temppeliin, pelastaakseen henkensä, vaan häntä ajettiin takaa ja hän sai kärsiä pahaa menettelyä monelta spartalaiselta. Takaa ajavien joukossa oli nuori mies nimeltä Alkander, joka saavutti jalon Lykurgon ja löi kepillä häneltä toisen silmän puhki. Lykurgos seisattui ja näytti raivokkaalle väkijoukolle verta vuotavaa silmäänsä. Silloin seisoivat kaikki häpeän vallassa mainion lainsäätäjän edessä; ottivat kiinni nuoren miehen ja antoivat hänet Lykurgon valtaan, että tämä itse rankaisisi häntä kärsitystä vääryydestä. Vaan mitä teki Lykurgos? Hän otti Alkanderin mukaansa perheesensä, nuhteen sanaakaan sanomatta, ja antoi hänen tulla tilaisuuteen näkemään sitä hyvyyttä ja rehellisyyttä, jota hän osoitti kaikille. Alkander käsitti silloin ja tunnusti mainion miehen suuria ansioita ja tuli kohta, äsken oltuansa Lykurgon ankarimpia vastustajia, hänen kiitollisimmaksi ystäväksensä ja uskollisimmaksi puollustajaksensa.
Spartassa määrättiin nuorison velvollisuudeksi erittäin siivollisuutta ja kunnioitusta korkeata ikää kohtaan. Kun kerran kaksi lähettiläistä Spartasta olivat teaterilla Athenassa, astui vanhus sisään, joka ei enää löytänyt itselleen istumasijaa. Heti nousivat molemmat Spartalaiset paikoiltaan antaakseen vanhukselle sijaa. Silloin huusivat Athenalaiset hyväksymisensä Spartalaisten käytökselle, vaan nämät sanoivat: "Niin, Athenalaiset tietävät kyllä mikä on oikein, vaan eivät sitä tee!"