Kertomuksia historiasta ja elämästä : lapsille ja nuorisolle

Kertomuksia historiasta ja elämästä : lapsille ja nuorisolle

-

Documents
69 pages
Lire
Le téléchargement nécessite un accès à la bibliothèque YouScribe
Tout savoir sur nos offres

Description

The Project Gutenberg EBook of Kertomuksia historiasta lapsille ja nuorisolle, by VariousThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online atwww.gutenberg.orgTitle: Kertomuksia historiasta lapsille ja nuorisolleAuthor: VariousRelease Date: April 22, 2009 [EBook #28588]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KERTOMUKSIA HISTORIASTA ***Produced by Tapio RiikonenKERTOMUKSIA HISTORIASTA JA ELÄMÄSTÄLAPSILLE JA NUORISOLLESuomennos.Kuvilla varustettuna.Helsingissä 1881.G. W. Edlund, kustantaja.SISÄLLYS:Spartalaisten lainsäätäjäNuori filosofi AbderastaAnteeksi antaminen on jaloin kostoKunnioita korkeata ikääEi pidä ketään pitää onnellisena ennen hänen loppuansaOikeudessa pysyvä AthenalainenEräs intoisan isänmaanrakkauden osoitusAhkeruus voittaaOpi itseäsi tuntemaanUskollinen ystävyysTyytyväinen sotapäällikköMarcus Curtion uhrikuolemaUutteruus perille vieÄidin ylpeysRehellinen RuomalainenAleksander SuuriOikeus on kuninkaan kaunistusVeljenrakkausRaivaus on nuorison kaunistusLujamielisyys uskossaKoeteltu uskollisuusJalo SaladinAjattele ennenkuin toimeen ryhdytPyhä Eerikki (Ruotsin suojeluspyhä)Tunnokas indiaaniKeisari Rudolf HabsburgilainenMuurahaisen oppilasArnold Winkelriediläisen urhokuolemaAnna vihollisillesi anteeksiKuninkaan ...

Sujets

Informations

Publié par
Publié le 08 décembre 2010
Nombre de lectures 58
Langue Finnish
Signaler un problème
The Project GtuneebgrE oBkoo Kef omrtsiukhia rotstsaial alispa nule jolleorisV ra ,ybhTsioisu iokBo ethr fos fo esu e enoyna a  tonc nawyeherwith almost and rtseitci tsor onevso. ers onatwhi ,tocypam yoY u or away it give rednu ti esu-erhe tofs rmtee thL grnecii esulcnro Pctjeut Gbeenoo kroo lnni etaded with this eBgteguw.wworg.ernbrtpa:SYSLLSÄSIatsaetnAA ifredbinam oensieknt al iasnäälaiatsnei filosotäjäNuoripätää nenll änoäEi  ikä ketpidä atioinnataekrokinlojan Kutoos knelaiaenEnär snidessa pysyvä Athol nauppOasnuekienisena n nenehätuntäsi itseOpi ttaav ioursuhAekusitso oenudkaakrnaamnäsi nasiotCurtion öMarcus äpläilkken nosatytTyäiyvtäysysvyillo nenaameksUn SuundereksaenAlukino  neksuiriOsVtuisunkan aankviaRsuakkarnejleemaUutteuhrikuollielv eiursup reyspeheRediÄiyln amounialnillR neua snon ouiros nkaunistusLujamieysilu sysoks
Title: Kertomuksia historiasta lapsille ja nuorisolle Author: Various Release Date: April 22, 2009 [EBook #28588] Language: Finnish
as
Suomennos.
Kuvilla varustettuna.
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KERTOMUKSIA HISTORIASTA ***
KERTOMUKSIA HISTORIASTA JA ELÄMÄSTÄ LAPSILLE JA NUORISOLLE
Helsingissä 1881. G. W. Edlund, kustantaja.
Produced by Tapio Riikonen
Koeteltu uskollisuus Jalo Saladin Ajattele ennenkuin toimeen ryhdyt Pyhä Eerikki (Ruotsin suojeluspyhä) Tunnokas indiaani Keisari Rudolf Habsburgilainen Muurahaisen oppilas Arnold Winkelriediläisen urhokuolema Anna vihollisillesi anteeksi Kuninkaan kosto Ruhtinaan jalomielisyys Sanasta miestä Lohdutus onnettomuudessa Suutari ja kardinaali Pyhä Birgitta Lain edessä olemme kaikki yhdenvertaiset Veljen rakkaus Opi hillitsemään itseäsi Kristoffer Kolumbus Mitä mies voipi Väsymätön hyväntekeväisyys Luukas Kranach ja Keisari Kaarle V Aamiainen Rudolfstad'issa Vihamiehellensä anteeksi-anto on herttaisin voitto Sankari Franskanmaan kuningas Henrit IV Jalomielinen sotapäällikkö Kristityn kosto Kuningas Kustaa II Adolf Ruotsalaisen runotaiteen isä Pieni Susi-Jaakko Keisari ja vanha kerjäläinen Hillitse vihasi Kuningas Kaarle XII Auttavaiset neekerit Kalmukkilainen ruhtinas Keisarin viimeinen riemu Hyväsydäminen Tanskan prinssi Nöyrä laulutaiteilija Kiitollinen poika Itsensähillitseminen Loukattu mahomettilainen munkki Muutamia kuvauksia Fredrik Suuren elämästä Ihmisystävä Luotsi Yrjö Washington Kiitollinen neekeriorja Benjamin Franklin Keisari Josef II Mozart Uskollinen palvelija Isä ja tytär Itsensä alttiiksi paneminen Jalo prinssi Neekeri nimeltä Ali Kaarle von Linné Nahyda Tschernikov Velvollisuudelleen uskollinen Miehuullinen veli Keisari Napoleon ja hedelmänkauppias Ruhtinas ja talonpoika Sankari rauhallisissa urhotöissä Volney Beckner Vaarallinen hyppäys Pohjanperillä matkustajan nuoruudesta Jalomielinen soturi Abrahami Lincoln Matti Pohto Johan Vilhelm Snellman
ltää hänloin kiesaat ?oJätp humuuuuhot tphTy poniov lis  ,atakuknusklloiä sihäntnatenop yThpoo"?uuuh pastan häs  akuk ,attehlav av tähen nsyätävnsä häntä vetämäuh ämiloattailo ai v, tihoketiit nyh aäh iavymliasanan jJos oi:"ohpyT näekio ainte eenudttMu. eniak aikkk ajivlyhäi ä ntnepaeltta vrao ,elbolunormella Kkoettitutsätatsekiak solbueoKln Ku. antav sanäätäih menen siuuloepällle kaeisen seitstmäakojilo sky rK iKleobulolla, hoyp Ttää äm Tn.nillohivlemin neniah kunnen imoisiaa äivo ilts,aiiismoomtua taas ie ,niiskötyysndän  meiollavoi  .aVmaemjanaojthvuuoir vtsli le:p iaidhuatsat istäsi kaista pääluuol!t""kk ipeläio naveleM ?niekyme mm esiä rrmäuameunkaA niim?naan oastteetmoitamot ellheimelleoi ve mmtaanlua toatumskmeem ;es taas, joka ei vthja nojsiaa äiviehiiä mvimp ete akniuK":taviona sjae ksuo lsaanavti?iP tio ll aläkin vosinä vielinoo al aokhpyTdäeiusn ääit mkö vienkinenemlä, h näetiliuetätk  ksiperuul tsaan aj ,näm niemiivseksi ja uskomaameaa nohjrmueiiln oinimeuu mmatarapnjaaj .aalliS
Nuori filosofi Abderasta.
Protagorasoli syntynyt köyhistä vanhemmista ja hänen täytyi nuoruudessaan ansaita elatuksensa tavarain kantajana. Kun hän kerran palasi maalta Abderan kaupunkiin, kantaen halkokimppua, jonka hän taidokkaasti oli solminut kokoon lyhyillä nuorilla, tuli häntä vastaan filosofi Demokritos. Hänestä oli halkokimppu kokoonpantu ja yhteensidottu erinomaisen ihmeteltävällä tavalla ja hän pyysi nuorukaista hetkeksi seisattumaan. Demokritos kysyi häneltä kuka puut oli pannut kokoon, ja kun Protagoras vastasi itsensä sen tehneen, pyysi filosofi häntä hänen läsnä ollessansa purkamaan auki puukimpun ja uudestaan sitomaan sen yhteen. Kun nuori Protagoras nyt oli huolellisesti asettanut puut kokoon ja sitonut ne yhteen samalla tavalla, kuin olivat olleet ennen, ihmetteli Demokritos nuorukaisen taitoa ja sanoi hänelle: "Nuori mies, koska sinulle on suotu lahja tehdä hyvin minkä teet, niin antaudu suuremmille ja jalommille harrastuksille, joita voit minun luonani oppia." Sitten otti Demokritos Protagoraan mukaansa, opetti hänelle filosofiaa. — ja siten tuli Protagoras oppineeksi ja kuuluisaksi mieheksi.
Spartalaisten lainsäätäjä.
Vanhan Kreikan arvollisimpia miehiä oliLykurgos, joka eli noin 800 vuotta ennen Kristuksen syntymistä tahi muiden historioitsijoiden mukaan vielä 80 vuotta aikaisemmin. Veljensä kuoltua tuli hän kuninkaaksi, vaan jätti kuitenkin hallitustoimet veljensä pojille ja läksi pois Spartasta. Hän läksi ensin Kreetan saareen, sieltä matkusti hän Joniaan ja kävi sittemmin myös Egyptissä ja Indiassa. Kaikissa maissa, joihin hän tuli, hankki hän tarkkoja tietoja yhteiskunnallisista la'eista ja hallitusmuodoista sekä neuvoitteli filosofien ja oppineiden miesten kanssa. Kymmenen vuotta oltuansa matkoilla palasi hän viimein kotomaahansa ja nyt sai hän kansalaisiltansa toimittaakseen uuden valtioasetuksen Spartalle. Hän otti tämän tehdäkseen ja kohta astui hän kansan eteen ja julisti lakinsa. Spartalaiset hyväksyivät ne, vaikka suurella vastahakoisuudella rikkaiden puolelta. Nämä kävivätkin muutamana päivänä liittoon ja karkoittivat Lykurgon kivenheitolla ja rajuilla huudoilla kansakokouksesta. Lykurgo pakeni silloin erääsen temppeliin, pelastaakseen henkensä, vaan häntä ajettiin takaa ja hän sai kärsiä pahaa menettelyä monelta spartalaiselta. Takaa ajavien joukossa oli nuori mies nimeltä Alkander, joka saavutti jalon Lykurgon ja löi kepillä häneltä toisen silmän puhki. Lykurgos seisattui ja näytti raivokkaalle väkijoukolle verta vuotavaa silmäänsä. Silloin seisoivat kaikki häpeän vallassa mainion lainsäätäjän edessä; ottivat kiinni nuoren miehen ja antoivat hänet Lykurgon valtaan, että tämä itse rankaisisi häntä kärsitystä vääryydestä. Vaan mitä teki Lykurgos? Hän otti Alkanderin mukaansa perheesensä, nuhteen sanaakaan sanomatta, ja antoi hänen tulla tilaisuuteen näkemään sitä hyvyyttä ja rehellisyyttä, jota hän osoitti kaikille. Alkander käsitti silloin ja tunnusti mainion miehen suuria ansioita ja tuli kohta, äsken oltuansa Lykurgon ankarimpia vastustajia, hänen kiitollisimmaksi ystäväksensä ja uskollisimmaksi puollustajaksensa.
Anteeksi antaminen on jaloin kosto.
.ännn meestei miantoj  alusoelbosaKi" i!stvatöääenksnim p nuuk eallusa saattokouksesk naasknuHmonean
uun harrastunut;m nisäaaotnik rekaaijo, oilljon s aknädyilo nim minukaa e kaa, t isisnnalO itä ! maalkuuka, uainesialasnluuk ,inen npeläyMkrlyilsäikäyttuulo on ääk nytnmmädennenumia.st pyts oien .tsnauaedarkkn syeidäon tNyt navelo aonas narn däei tanrmvai nuninuk inotav ;ursumaemkun  minkkuaetnnoellee nnustan teidän ra .ätiet nut äniMn raer ktiytähelumsktoatojakne , poiänytn lus sekoarukitieks tnirrahutsaim i nunnteni ollvollisuyättääevsiseitt llnoun Te?nneanno nädiet äätsidenut ettae koa ola niimänkn önae i, ea;itn,hoyp T nehiis nis telolut ä oln hyliiaiMänäv .noj e orin Svoä itisin mv auirääut naetn,vaan et valhetell aimunll eapehoh itsesilloksu in släil sa,avitnaastak akts äarphon. Tyiasilaisriv atsaul anuvonäsie. s. nia Otäd,ne ttiMänt eilet sitää sinä osnna aakkuesokokinä!in mmenn Huosaat emmnobpyT"!emnäa ssseoi tme iovtio llvaraam, minun äänestännno illepmesuk iol; pae mprejai Kleohui a puamunana aaaveSruii.n"Ke:llsaan kleelenutnookok solubä uskaltaiti eik,io ilv p nusautä stlmsitaasie m aossiivtunatak allaän vhäpeon, p huekisp huss,aie tätivtyirsia hpyT niolliS.ätlän oman ni! Teid ,uklomeyhtönyenlkuu maaaaum"Kn:lasnesiaauniak ,ni änem :ää ettiantalkääohtako jniamottaialamuj ssmenin ilkoruä ivarssaa!nH"näm uistutti heille nnajem e.ännsyP ööykKln boeos luimytsenem naamnäisa ltuo hytänitilp ano  siaubolKleonka  kuinyt,ittenäh nettpol ytllSi. melitene niaano olts iähuinka jasestä, kmii toatomtut nuhainnuk as inomioill saninuna:"Meesnp huliäl aäninksar pamjankaateiviletnim y aujaloa miestä ja tiesamnav ääir njos  vkunaseJo. leik,ääts io ätin hän es astukoom ni äatliel ,ajstvaleelän honhd ikkiak nuK".atai, jänetat äolivol:soeub ilKtaokaaV"uj n irutnesdeähetn  mtää inojakp iäävs leevmmin huomaan pääatto ellev ineimsuliollv kensiuk nlyyäävmiei iovuovuni,lnä sn miunll esuako  nimasta, joiitä virookuim nipmetsa ionsisllttko Au.k nasyiy"?k ukak"Ja ni!"siaanun  ;soluboelK isatas v",onphTy."sa äänenne, häntä a"tnkaaah näleel"Vt!huanvas eniknuisavaauj talamansaan ktenslaisk vä iajutam isiionnkua llseukitokkuoj aktoj ,noihei.ämuien teloja mja aet,aj itr vrhevasti!" kansasi  nookluTskis nähheie msi""i.enksle"Kn:niään siyk isuuh asnaK .nä!""Tammeajanjohtöö nsykysop bolui ilnthäs lolesylK ;uboetäk näät sydäntää vastenon iähtn äajp iaol ,iskeK uttakunumiä inteane llojist raleelh näulosleobphon!"Tynim ellutna skee hintäännt.Aaaakit;na nn aymsös i, että teitä peni änem urepll arkaan villeeuudetnohpyT ätte ,inekismäimäh leeulnoenllsitän ii nin tahtoiksi, kua naaoninisiaV .ä lldoehaastsin un e Minni olämäihet nypetlitt yivTo. leä tt eonetnisiovdiet ädhe tahdotte sen",s naioh nä ,j" aidte täntoahe nnm nonunikal .iniuppoasna
Kunniota korkeata ikää!
Spartassa määrättiin nuorison velvollisuudeksi erittäin siivollisuutta ja kunnioitusta korkeata ikää kohtaan. Kun kerran kaksi lähettiläistä Spartasta olivat teaterilla Athenassa, astui vanhus sisään, joka ei enää löytänyt itselleen istumasijaa. Heti nousivat molemmat Spartalaiset paikoiltaan antaakseen vanhukselle sijaa. Silloin huusivat Athenalaiset hyväksymisensä Spartalaisten käytökselle, vaan nämät sanoivat: "Niin, Athenalaiset tietävät kyllä mikä on oikein, vaan eivät sitä tee!"
.näätek ädip iEnel h nännneane lisennelää o pit Minkää! oleä enul tt lu aitisunraeu saa slailav:allionalep älE"puhutteli ystävällsiseitp raajjan vanehähun eeonsneslK.auboe soll uosaitujmlii nastuehenn mikatu näh nuk ,tynäth nontuä hdnäi saojake  iulkoes ,än säikäniin vähem nn inäHselia ns vytolihkaen; ano suteaniskemät pe äuulälo; siihen olet isänk vonij la.odeähntse otäetn unim telmeroun aTahipi? ko poletja?araajavniE  iap ntnarv ätisio i.ui K iaaents äloteä kn,as niäpeätkö äneti. Heluul ellunim tain mnosat eelltenem ätdhs neluel, eteenivirhinunkiaao lltun ii nen ole kaualle aätsyinävkhe vo ävähyui kmin n nuys yki äll aisunno m. Sale minult äniM .ttenädeiuain moniattoi msentähdeästä ja ävtäkemeimun ayhesedsisäsin n nus tyosieim nn än tuoeitälä m silaa,ntami eavilllt täesä in sanVa .talamuj eestim