Kertomuksia historiasta ja elämästä : lapsille ja nuorisolle

Various

Description

The Project Gutenberg EBook of Kertomuksia historiasta lapsille ja nuorisolle, by VariousThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online atwww.gutenberg.orgTitle: Kertomuksia historiasta lapsille ja nuorisolleAuthor: VariousRelease Date: April 22, 2009 [EBook #28588]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KERTOMUKSIA HISTORIASTA ***Produced by Tapio RiikonenKERTOMUKSIA HISTORIASTA JA ELÄMÄSTÄLAPSILLE JA NUORISOLLESuomennos.Kuvilla varustettuna.Helsingissä 1881.G. W. Edlund, kustantaja.SISÄLLYS:Spartalaisten lainsäätäjäNuori filosofi AbderastaAnteeksi antaminen on jaloin kostoKunnioita korkeata ikääEi pidä ketään pitää onnellisena ennen hänen loppuansaOikeudessa pysyvä AthenalainenEräs intoisan isänmaanrakkauden osoitusAhkeruus voittaaOpi itseäsi tuntemaanUskollinen ystävyysTyytyväinen sotapäällikköMarcus Curtion uhrikuolemaUutteruus perille vieÄidin ylpeysRehellinen RuomalainenAleksander SuuriOikeus on kuninkaan kaunistusVeljenrakkausRaivaus on nuorison kaunistusLujamielisyys uskossaKoeteltu uskollisuusJalo SaladinAjattele ennenkuin toimeen ryhdytPyhä Eerikki (Ruotsin suojeluspyhä)Tunnokas indiaaniKeisari Rudolf HabsburgilainenMuurahaisen oppilasArnold Winkelriediläisen urhokuolemaAnna vihollisillesi anteeksiKuninkaan ...

Informations

• Publié par: choid
• Publié le: 08 décembre 2010
• Nombre de lectures: 58
• Langue: Finnish

Extrait

The Project GtuneebgrE oBkoo Kef omrtsiukhia rotstsaial alispa nule jolleorisV ra ,yb hTsi oisu  iokBo ethr fos fo esu e enoyna a  tonc nawyeherwith almost and rtseitci tsor onevso. ers onatwhi ,tocypam yoY u  or away it give rednu ti esu-erhe tofs rmtee thL grnecii esulcnro Pctjeut Gbeenoo kroo lnni etaded with this eB gteguw.wworg.ernb rtpa : S YSLLSÄSI atsa etnA A ifredb inam oensieknt a l iasnäälaiatsne i filoso täjä Nuor ipätää nenll äno ä Ei   ikä  ketpidä  atioinnataekrok inlojan  Ku toos k nelaiaen E n är sni dessa pysyvä Ath ol naupp O asn ueki enisena n nenehä tuntäsi itseOpi  ttaav ioursuhAek usitso oenudkaakrnaamnäsi nasiot Curtion  ö Marcus  äpläilkken nosatytTyäiyv täysysvyillo nen aame ksU n  Suundereksa en Al ukino  neksu ir iOs V tuisunkan aank viaR suakkarnejle ema Uutte uhrikuol lielv eiursup re yspe heRe diÄiyln  amounialnillR ne ua snon ouiros nkaunistus Lujamieysilu sysoks

Title: Kertomuksia historiasta lapsille ja nuorisolle Author: Various Release Date: April 22, 2009 [EBook #28588] Language: Finnish

as

Suomennos.

Kuvilla varustettuna.

*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KERTOMUKSIA HISTORIASTA ***

KERTOMUKSIA HISTORIASTA JA ELÄMÄSTÄ LAPSILLE JA NUORISOLLE

Helsingissä 1881. G. W. Edlund, kustantaja.

Produced by Tapio Riikonen

Koeteltu uskollisuus Jalo Saladin Ajattele ennenkuin toimeen ryhdyt Pyhä Eerikki (Ruotsin suojeluspyhä) Tunnokas indiaani Keisari Rudolf Habsburgilainen Muurahaisen oppilas Arnold Winkelriediläisen urhokuolema Anna vihollisillesi anteeksi Kuninkaan kosto Ruhtinaan jalomielisyys Sanasta miestä Lohdutus onnettomuudessa Suutari ja kardinaali Pyhä Birgitta Lain edessä olemme kaikki yhdenvertaiset Veljen rakkaus Opi hillitsemään itseäsi Kristoffer Kolumbus Mitä mies voipi Väsymätön hyväntekeväisyys Luukas Kranach ja Keisari Kaarle V Aamiainen Rudolfstad'issa Vihamiehellensä anteeksi-anto on herttaisin voitto Sankari Franskanmaan kuningas Henrit IV Jalomielinen sotapäällikkö Kristityn kosto Kuningas Kustaa II Adolf Ruotsalaisen runotaiteen isä Pieni Susi-Jaakko Keisari ja vanha kerjäläinen Hillitse vihasi Kuningas Kaarle XII Auttavaiset neekerit Kalmukkilainen ruhtinas Keisarin viimeinen riemu Hyväsydäminen Tanskan prinssi Nöyrä laulutaiteilija Kiitollinen poika Itsensähillitseminen Loukattu mahomettilainen munkki Muutamia kuvauksia Fredrik Suuren elämästä Ihmisystävä Luotsi Yrjö Washington Kiitollinen neekeriorja Benjamin Franklin Keisari Josef II Mozart Uskollinen palvelija Isä ja tytär Itsensä alttiiksi paneminen Jalo prinssi Neekeri nimeltä Ali Kaarle von Linné Nahyda Tschernikov Velvollisuudelleen uskollinen Miehuullinen veli Keisari Napoleon ja hedelmänkauppias Ruhtinas ja talonpoika Sankari rauhallisissa urhotöissä Volney Beckner Vaarallinen hyppäys Pohjanperillä matkustajan nuoruudesta Jalomielinen soturi Abrahami Lincoln Matti Pohto Johan Vilhelm Snellman

ltää hänloin kiesaat ?oJätp humuuuuhot tphTy poniov lis  ,atakukn usk lloiä sihänt natenop yThp oo"? uuuh pastan häs  akuk ,attehlav  av tähen nsyätävnsä häntä vetämäuh ämiloattailo ai v, tihoketiit nyh aäh iavymlia san an j Jos  oi: " ohpyT näekio ainte eenudttMu. en iak aikkk ajivlyhäi ä ntnepaeltta vrao ,elbolunormella K koetti tu tsät atsekiak solbueoKln Ku. antav sanäätäih menen siuuloepällle  kaeisen seitstmäakojilo sky rK i Kleobulolla ,  hoyp   T tää äm T n .nillohivlemin neniah kunnen imoisiaa äivo ilts,a iiismoomtua taas  ie ,niiskötyys n dän  meiollavoi  .aVmaemjanaojthvuuoir vtsli le:p iaidhuatsat istäsi kaista pääluuol!t " "kk ipelä io naveleM ?niekyme mm esiä rrmä uame un k a A niim?naan oastteetmoitamot ellheimelleoi ve mmtaanlua toatumskmeem ;es taas, joka ei v thja nojsiaa äiviehiiä mvimp ete  akniuK" :taviona sjae ksuo lsaan avti?iP tio ll aläkin vosinä vielinoo al aokhpyTdäeiusn ääit mkö  vienkinenemlä, h näetiliuetätk  ksiperuul tsaan aj ,näm niemiivseksi ja uskomaameaa nohjrmueiil n oinimeuu mmatarap n jaaj .aalliS

Nuori filosofi Abderasta.

Protagoras oli syntynyt köyhistä vanhemmista ja hänen täytyi nuoruudessaan ansaita elatuksensa tavarain kantajana. Kun hän kerran palasi maalta Abderan kaupunkiin, kantaen halkokimppua, jonka hän taidokkaasti oli solminut kokoon lyhyillä nuorilla, tuli häntä vastaan filosofi Demokritos. Hänestä oli halkokimppu kokoonpantu ja yhteensidottu erinomaisen ihmeteltävällä tavalla ja hän pyysi nuorukaista hetkeksi seisattumaan. Demokritos kysyi häneltä kuka puut oli pannut kokoon, ja kun Protagoras vastasi itsensä sen tehneen, pyysi filosofi häntä hänen läsnä ollessansa purkamaan auki puukimpun ja uudestaan sitomaan sen yhteen. Kun nuori Protagoras nyt oli huolellisesti asettanut puut kokoon ja sitonut ne yhteen samalla tavalla, kuin olivat olleet ennen, ihmetteli Demokritos nuorukaisen taitoa ja sanoi hänelle: "Nuori mies, koska sinulle on suotu lahja tehdä hyvin minkä teet, niin antaudu suuremmille ja jalommille harrastuksille, joita voit minun luonani oppia." Sitten otti Demokritos Protagoraan mukaansa, opetti hänelle filosofiaa. — ja siten tuli Protagoras oppineeksi ja kuuluisaksi mieheksi.

Spartalaisten lainsäätäjä.

Vanhan Kreikan arvollisimpia miehiä oli Lykurgos , joka eli noin 800 vuotta ennen Kristuksen syntymistä tahi muiden historioitsijoiden mukaan vielä 80 vuotta aikaisemmin. Veljensä kuoltua tuli hän kuninkaaksi, vaan jätti kuitenkin hallitustoimet veljensä pojille ja läksi pois Spartasta. Hän läksi ensin Kreetan saareen, sieltä matkusti hän Joniaan ja kävi sittemmin myös Egyptissä ja Indiassa. Kaikissa maissa, joihin hän tuli, hankki hän tarkkoja tietoja yhteiskunnallisista la'eista ja hallitusmuodoista sekä neuvoitteli filosofien ja oppineiden miesten kanssa. Kymmenen vuotta oltuansa matkoilla palasi hän viimein kotomaahansa ja nyt sai hän kansalaisiltansa toimittaakseen uuden valtioasetuksen Spartalle. Hän otti tämän tehdäkseen ja kohta astui hän kansan eteen ja julisti lakinsa. Spartalaiset hyväksyivät ne, vaikka suurella vastahakoisuudella rikkaiden puolelta. Nämä kävivätkin muutamana päivänä liittoon ja karkoittivat Lykurgon kivenheitolla ja rajuilla huudoilla kansakokouksesta. Lykurgo pakeni silloin erääsen temppeliin, pelastaakseen henkensä, vaan häntä ajettiin takaa ja hän sai kärsiä pahaa menettelyä monelta spartalaiselta. Takaa ajavien joukossa oli nuori mies nimeltä Alkander, joka saavutti jalon Lykurgon ja löi kepillä häneltä toisen silmän puhki. Lykurgos seisattui ja näytti raivokkaalle väkijoukolle verta vuotavaa silmäänsä. Silloin seisoivat kaikki häpeän vallassa mainion lainsäätäjän edessä; ottivat kiinni nuoren miehen ja antoivat hänet Lykurgon valtaan, että tämä itse rankaisisi häntä kärsitystä vääryydestä. Vaan mitä teki Lykurgos? Hän otti Alkanderin mukaansa perheesensä, nuhteen sanaakaan sanomatta, ja antoi hänen tulla tilaisuuteen näkemään sitä hyvyyttä ja rehellisyyttä, jota hän osoitti kaikille. Alkander käsitti silloin ja tunnusti mainion miehen suuria ansioita ja tuli kohta, äsken oltuansa Lykurgon ankarimpia vastustajia, hänen kiitollisimmaksi ystäväksensä ja uskollisimmaksi puollustajaksensa.

Anteeksi antaminen on jaloin kosto.

.ännn meestei miantoj  alusoelbo sa K i" i!stvatöääenksnim p nuuk eallusa saattokouksesk naasknuHmonean

uun harrastunut;m ni s ä aaotnik re kaaijo, oilljon s aknädyilo nim minukaa e kaa, t isisnnalO itä ! maalkuuka, uainesialasnluuk ,in en npeläyMkrlyilsäikäyttuulo on  ääk nytnmmädennenumia.st pyts oien .tsnauaedarkkn syeidäon tNyt navelo aonas narn däei tanrmvai  nuninuk inotav ;ursumaemkun  min kkuaetnn o e llee n nustan teidän ra .ätiet nut äniMn raer ktiytähelumsktoatojakne , poiänytn lus se koarukitieks tnirrahutsaim i nunnteni ollvollisu yättää ev siseitt llnoun Te?nneanno nädiet äätsidenut ettae koa ola niimänkn önae  i, ea;itn,hoyp T nehiis nis telolut ä oln hyliiaiMänäv .noj e or in Svoä itisin mv auirääut naetn, vaan et valhetell aimunll eapeh oh itsesilloksu in släil sa,avitnaastak akts äarphon. Tyiasilais riv atsaul anuvonäsie. s. nia Ot äd,ne ttiMänt eilet sitää sinä o snna aakkuesokokinä!in mmenn Huosaat emm nobpyT "!emnäa ssseoi tme  iovtio ll v a raam , minun äänestän nno illepmesuk iol; pae mprejai  Kleohui a puamunana aaaveSru ii.n "K e:llsaan kleelenutnookok solub ä uskaltaiti eik,io ilv p nusautä stlmsitaasie m aossiivtunatak  allaän vhäpeon, p huekisp huss,a ie tätivtyirsia  hpyT niolliS .ätl än oman ni! Teid ,uklomeyhtönyenlkuu maa aaum "K n: lasnesiaauniak ,ni änem :ää etti anta lkää ohtako j niamottaialamuj ssmenin ilkoruä  ivarssaa!n H " näm uistutti heille  nnajem e.ännsyP ööykKln boeos lu imytsenem naamnäisa ltuo hytänitilp ano  siaubolKleonka  kuinyt, ittenäh nettpol ytllSi. me li tene  niaano olts iähuinka jasestä, k mii toatomtut nuhainnuk as inomi oill san inun a: "M eesnp huliäl aän inksar pamjankaateiviletnim y aujaloa miestä ja tiesamnav ääir n jos  vkunaseJo. leik,ääts io ätin hän es astukoom ni äatliel ,aj stva leelän honhd  ikkiak nuK ".ata i, jänetat äolivol:soeub ilKtaok aaV"uj n irutnesdeähetn  mtää inojakp iäävs leevmmin huomaan pääatto ellev ineimsuliollv kensiuk nlyyäävmiei iov uovu ni, lnä sn miunll esuako  nimasta, joiitä virookuim nipmetsa ionsisllttko Au. k nasyiy"?k ukak"Ja  ni!"siaanun   ;soluboelK isatas v",onphTy . " sa  äänenne, häntä a"tnkaaah näleel" V t! huanvas enik nuisavaauj talam ansaan ktenslaisk vä iajutam isiionnkua llseukitokkuoj aktoj ,no ihei.ämuien teloja mja aet,aj itr vrhevasti!" kansasi  nookluTskis näh heie msi" " i.enks le"K n:niään siyk isuuh asnaK .nä !" "T ammeajanjohtöö nsykysop bolu i ilnthäs lolesylK ;uboetäk näät sydäntää vastenon iähtn äajp ia ol ,iskeK uttakunumiä inteane ll ojist raleelh nä ulosleob phon !" Ty nim ellutna skee  hintään nt . Aaaakit;na nn aymsös i, että teitä pe ni änem urepll arkaan villeeuude t nohpyT ätte ,in ekismäimäh leeul noenllsitän ii nin tahtoiksi, kua naaoninisiaV .ä lldoehaastsin  un e Minni olämäihet nypetlitt yivTo. leä tt eon et nisiov diet ädh e tahdotte sen",s naioh nä ,j" aidte täntoahe nnm nonunikal .ini uppoasna

Kunniota korkeata ikää!

Spartassa määrättiin nuorison velvollisuudeksi erittäin siivollisuutta ja kunnioitusta korkeata ikää kohtaan. Kun kerran kaksi lähettiläistä Spartasta olivat teaterilla Athenassa, astui vanhus sisään, joka ei enää löytänyt itselleen istumasijaa. Heti nousivat molemmat Spartalaiset paikoiltaan antaakseen vanhukselle sijaa. Silloin huusivat Athenalaiset hyväksymisensä Spartalaisten käytökselle, vaan nämät sanoivat: "Niin, Athenalaiset tietävät kyllä mikä on oikein, vaan eivät sitä tee!"

.näätek ädip iEnel h nännneane lisennelää o pit  Minkää! oleä enul tt lu aitisun raeu saa slailav:alliona lep älE" puhutteli ystävällsiseitp raajja n vanehähun eeonsnes lK .a uboe sol l uosaitujmlii n astu ehenn mikatu näh nuk ,tynäth nontuä hdnäi saojake  iulkoes ,än säikäniin vähem nn inäHselia ns vytolih kaen; ano suteaniskemät pe äuulälo; siihen olet isänk vonij la.o deähntse otäetn unim telmeroun aTahipi?  ko poletja?araajavniE  i ap ntnarv ätisio —i.ui K iaaents äloteä kn,as niäpeätkö äneti. H eluul ellunim tain mnosat eelltenem ätdhs neluel , eteenivirh inunkiaao lltun ii nen ole kaualle aätsyinävkhe vo ävähyui kmin n nu ys yki äll aisunno m. Sale minult äniM . tte nädeiuain moniattoi msentähdeästä ja  äv t ä keme imun ayh esedsisäsin n nus tyosieim nn än  tuoeitälä m silaa,ntami eavilllt täesä in sanVa .talamuj eestim