Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet

European Commission Directorate-General For Employment Social Affairs And Inclusion

Sujets

• Egalitarianism
• Parental leave
• Social security
• European Union law
• Motherhood
• Occupational safety and health
• Vocational education
• Sociologie, société et politique

Informations

• Publié par: EUROPEAN-COMMISSION-DIRECTORATE-GENERAL-FOR-EMPLOYMENT_SOCIAL-AFFAIRS-AND-INCLUS
• Nombre de lectures: 21
• Langue: Finnish
• Poids de l'ouvrage: 3 Mo

Extrait

Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet
Euroopan yhteisön toimet
Työllisyys Se sosiaaliasiat Naisten ja miesten yhtäläiset
mahdollisuudet
Euroopan yhteisön toimet
Työllisyys & sosiaaliasiat
Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet
Euroopan komissio
Työllisyys-, työmarkkinasuhde-
ja sosiaaliasiain pääosasto
Yksikkö V/D.5
Käsikirjoitus valmistunut kesäkuussa 1998 Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta
(http://europa.eu.int).
Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa.
Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1999
ISBN 92-827-7670-0
© Euroopan yhteisöt, 1999
Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.
Printed in Germany
PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE Esipuhe
Naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu on yksi Euroopan yhteisön sosiaalipolitiikan kulma­
kivistä. Se on yhteisön taloudellisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäänty­
misen perusedellytys.
Tasa-arvoisen kohtelun periaate on kasvanut perustamissopimuksen 119 artiklaan kirjatusta yk­
sittäisestä samapalkkaisuuden periaatteesta täysimittaiseksi tasa-arvoa edistäväksi toimenpide­
ohjelmaksi. Komissio on 1970-luvun alusta lähtien edistänyt näkyvästi tasa-arvoa sekä direk­
tiiviehdotusten, tiedotuskampanjoiden että rahoitusaloitteiden kautta. Se on omilla toimillaan
korostanut tasa-arvokysymysten painoarvoa yhteiskunnan keskeisille vaikuttajille ja työsken­
nellyt yhteistyössä heidän kanssaan tasa-arvon edistämiseksi. Keskeisiä vaikuttajia ovat jäsen­
valtioiden lisäksi alueelliset ja paikalliset viranomaiset, työmarkkinaosapuolet, yritysjohtajat,
korkeakoulut, tiedotusvälineet ja tietenkin kaikki Euroopan kansalaiset.
Sekundaarilainsäädännössä on saatu aikaan merkittäviä uudistuksia: useilla direktiiveillä on
luotu lainsäädännöllinen perusta asenteiden ja toimintatapojen laajamittaiselle muuttamiselle.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö on selkiinnyttänyt yhtäläisten mahdolli­
suuksien käsitteen sisältöä ja laajentanut sen sovellettavuutta työnsaantimahdollisuuksiin, so­
siaaliturvaan ja palkkaukseen. Neuvoston ja komission antamilla suosituksilla, päätöslausel­
milla ja tiedonannoilla on lisäksi vahvistettu näkemystä tarjoamalla runsaasti ohjeita hyvistä
menettelytavoista ja määrittelemällä tulevien toimien puitteet.
Maastrichtin sopimus toi mukanaan uuden lainsäädännöllisen menettelytavan, sopimuksen so­
siaalipolitiikasta. Komissio on korostanut, että työmarkkinaosapuolet voivat yhteistyössä mer­
kittävästi edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia. Sen vuoksi ei liene sattumaa, että ensimmäinen so­
siaalipolitiikkaa koskevan sopimuksen perusteella neuvoteltu asiakirja ja siitä seurannut säädös
käsittelevät naisten ja miesten tasa-arvoa (vanhempainloman saadessa erityisestä huomiota).
Amsterdamin sopimus on myös vahvistanut yhtäläisten mahdollisuuksien tärkeyttä ja avannut
uusia mahdollisuuksia (artiklat 2,3,13 ja 141). Tasa-arvo miesten ja naisten välillä tulee olemaan
yksi yhteisön painopistealueista. Nyt sille on luotu lainsäädännöllinen perusta.
Tähän täydennysosaan kootut säädöstekstit ovat yhteisön yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan
politiikan perusta. Todellisen tasa-arvon edistämiseen ei kuitenkaan riitä se, että laaditaan di­
rektiivejä. Lainsäädännön on oltava tasa-arvoista, mutta sen on myös vaikutettava käytäntöön.
Liian monet kansalaiset ovat tietämättömiä niistä oikeuksista, joita yhteisön lainsäädäntö heille
suo, ja oikeuksia toimeenpanevat koneistot ovat usein liian etäisiä. Tasa-arvoisia mahdollisuuk­
sia koskevan yhteisön toimintaohjelman keskeisenä tavoitteena on siitä syystä kannustaa kaikkia
oikeusalan toimijoita osallistumaan aktiivisesti yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen, pa­
rantaa yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanomenettelyjä ja lisätä yhteisön lainsäädännöstä ja
sosiaalipolitiikasta tiedottamisen laatua ja määrää.
Tasa-arvoa edistävä lainsäädäntö on vain yksi toiminnan osa-alue. Euroopan yhteisön on toi­
mittava yhä tehokkaammin yhtäläisten mahdollisuuksien puolesta, jotta voimme poistaa yhä
vallitsevan epätasa-arvon. Naisten asema työmarkkinoilla on oiva esimerkki tasa-arvon puut­
teesta: naisten työttömyysaste on yhä korkeampi kuin miesten, enemmistö pitkäaikaistyöttö­
mistä on naisia, naiset ovat usein matalapalkkaisissa, vähän ammattitaitoa vaativissa ja epätyy­
pillisissä työsuhteissa, ja naisten ja miesten ansiotasoissa on edelleen eroja kaikissa unionin
maissa. Lainsäädännön ohella komissio on vastannut näihin haasteisiin käynnistämällä joukon monivuo­
tisia toimintaohjelmia, jotka muodostavat yhteiset puitteet erityistarpeita vastaavan politiikan
kehittämiselle. Niiden kautta myös rahoitetaan ja tuetaan tasa-arvoa edistäviä innovatiivisia ja
monikansallisia toimenpiteitä.
Todellinen tasa-arvo saavutetaan vain, jos kaikki yhteisön jäsenet nostavat yhtäläisten mahdol­
lisuuksien saavuttamisen etusijalle. Tavoitteen on oltava etusijalla kaikilla politiikan osa-alueilla
ja kaikilla toiminnan tasoilla niin paikallisella, alueellisella kuin yhteisönkin tasolla. Tasa-ar-
vonäkökulman sisällyttämistä kaikille politiikan osa-alueille ja kaikille tasoille kutsutaan
mainstreaming-penaatteeksi. Periaate on neljännen toimintaohjelman punainen lanka, jota seu­
rataan komissiossa aktiivisesti. Tavoitteena on varmistaa, että yhtäläiset mahdollisuudet sisäl­
tyvät yhteisön jokaiseen politiikkaan ja että niistä tulee kiinteä osa yhteisön kaikkea toimintaa.
Sen vuoksi komission pääosastot tarkastelevat parhaillaan kaikkia komission ohjelmia ja toi­
mintamuotoja, joilla on — tai voisi olla — merkitystä yhtäläisten mahdollisuuksien kannalta.
Tarkastelun perusteella voidaan tehdä ehdotuksia uusista tavoista, joilla naisasiakysymykset si­
sällytetään osaksi laajempaa poliittista toimintaa.
Lainsäädäntö, mainstreaming-penaate. ja käytännön aloitteet muodostavat kokonaisuuden, jolla
edistetään Euroopan unionin kilpailukykyä ja hyvinvointia. Sen avulla voidaan hyödyntää täy­
sipainoisesti niin naisten kuin miestenkin kyvyt. Tasa-arvo on avainasemassa rakennettaessa sel­
laista yhteiskuntaa, jossa naisten panos on yhtä arvokas kuin miestenkin ja jossa sekä miehillä
että naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet sovittaa yhteen työn ja perheelämän asettamat vaati­
mukset. Näin edistetään kulttuuria, joka arvostaa sekä naisia että miehiä ja jossa molemmat osal­
listuvat tasa-arvoisesti päätöksentekoon.
Euroopan yhteisön tehtävänä on varmistaa, että sukupuoli ei enää ensi vuosisadalla aseta esteitä
tulevaisuudensuunnitelmille, vaan kaikki koulutus- ja ammattivaihtoehdot ovat sekä tytöille että
pojille esteettä ja ennakkoluulottomasti avoimia.
Pádraig Flynn
Työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaava Euroopan komission jäsen Sisällysluettelo
Sopimus
— Amsterdamin sopimus Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten muuttamisesta, al­
lekirjoitettu Amsterdamissa 2 päivänä lokakuuta 1997,2,3,13 ja 141 artikla — EYVL
C 340, 10.11.1997 11
Direktiivit
— Neuvoston direktiivi, annettu 15 päivänä joulukuuta 1997, todistustaakasta sukupuo­
leen perustuvissa syrjintätapauksissa (97/80/EY) — EYVL L 14, 20.1.1998 15
— Neuvoston direktiivi, annettu 15 päivänä joulukuuta 1997, UNICE.m, CEEP:n ja
EAY:n tekemästä vanhempainlomaa koskevasta puitesopimuksesta annetun direktii­
vin 96/34/EY muuttamisesta ja ulottamisesta koskemaan Yhdistynyttä kuningaskun­
taa (97/75/EY) — EYVL L 10, 16.1.1998 18
— Neuvoston direktiivi, annettu 20 päivänä joulukuuta 1996, miesten ja naisten tasa-ar-
voisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä
annetun direktiivin 86/