Innovatiivinen malli taloudellisesti kannustavasta menettelystä työympäristöjen parantamiseksi Euroopassa

-

Documents
114 pages
Obtenez un accès à la bibliothèque pour le consulter en ligne
En savoir plus

Description

Euroopan elin-ja työolojen kehittämissäätiö Innovatiivinen malli taloudellisesti kannustavasta menettelystä työympäristöjen parantamiseksi Euroopassa Stephen Bailey Kirsten Jørgensen Christian Koch Wolfgang Krüger Henrik Litske * * Euroopan elin- ja • 1 Ej-i I * työolojen kehittämissäätiö *+ ** Loughlinstown, Dublin 18, Ireland Puhelin: + 353 1 204 3100 Faksi: + 353 1 282 6456 Viitetiedot ovat tiimiin julkaisun lopussa Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1996 ISBN 92-827-6998-4 © Euroopan elin-ja työolojen kehittämissäätiö, 1996 Tämän julkaisun kääntämistä tai kopiointia koskevat lupa-anomukset on osoitettava yllä mainitun säätiön johtajalle ja toimitettava osoitteeseen: European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions, Loughlinstown, Dublin 18, Irlanti. Printed in Ireland Yhteenveto Tässä raportissa on selostettu taloudellisesti motivoiva eurooppalainen malli, jonka tavoitteena on parantaa työsuojelun tasoa. Malliin sisältyy useita erityyppisiä taloudellisia kannustimia. Ehdotetun järjestelmän kehyksenä on työnantajan maksama pakollinen työtapaturmavakuutus. Kannustimien tavoitteena on kuitenkin saada mukaan joukko yhteiskunnallisia osapuolia sekä yksittäisen yrityksen sisä-että ulkopuolella. Mallin suunnittelussa on otettu huomioon Euroopan eri maiden talouselämän dynamiikka.

Informations

Publié par
Nombre de visites sur la page 28
Langue Finnish

Informations légales : prix de location à la page  €. Cette information est donnée uniquement à titre indicatif conformément à la législation en vigueur.

Signaler un problème

Euroopan elin-
ja työolojen
kehittämissäätiö Innovatiivinen malli
taloudellisesti
kannustavasta menettelystä
työympäristöjen
parantamiseksi Euroopassa
Stephen Bailey
Kirsten Jørgensen
Christian Koch
Wolfgang Krüger
Henrik Litske
* * Euroopan elin- ja
• 1 Ej-i I * työolojen kehittämissäätiö
*+ ** Loughlinstown, Dublin 18, Ireland
Puhelin: + 353 1 204 3100
Faksi: + 353 1 282 6456 Viitetiedot ovat tiimiin julkaisun lopussa
Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1996
ISBN 92-827-6998-4
© Euroopan elin-ja työolojen kehittämissäätiö, 1996
Tämän julkaisun kääntämistä tai kopiointia koskevat lupa-anomukset on osoitettava yllä
mainitun säätiön johtajalle ja toimitettava osoitteeseen: European Foundation for the
Improvement of Living and Working Conditions, Loughlinstown, Dublin 18, Irlanti.
Printed in Ireland Yhteenveto
Tässä raportissa on selostettu taloudellisesti motivoiva eurooppalainen
malli, jonka tavoitteena on parantaa työsuojelun tasoa. Malliin sisältyy
useita erityyppisiä taloudellisia kannustimia.
Ehdotetun järjestelmän kehyksenä on työnantajan maksama pakollinen
työtapaturmavakuutus. Kannustimien tavoitteena on kuitenkin saada
mukaan joukko yhteiskunnallisia osapuolia sekä yksittäisen yrityksen sisä-
että ulkopuolella.
Mallin suunnittelussa on otettu huomioon Euroopan eri maiden
talouselämän dynamiikka. Ensisijaisiksi ratkaisuiksi on ehdotettu
vakuutusmaksujen porrastusta yhdessä bonusjärjestelmän kanssa,
investointitukea ja markkinointimerkkiä, joka olisi osoitus hyvästä
työympäristöstä.
Vakuutusmaksujen porrastuksen perusteena voitaisiin käyttää sekä
vallitsevien että tulevaisuuden riskien arviointia. Näin siitä muodostuisi
luonteeltaan proaktiivinen. Perusajatuksena on määrittää jokaiselle
ylitykselle ensin bruttomaksu ja tarjota sitten vakuutusmaksualennus tai
bonus. Vakuutusmaksu voisi koostua kolmesta elementistä, jotka
heijastaisivat työympäristön perus-, sektori- ja toimintatekijöitä.
Korkein taso - bruttomaksu - koskisi yrityksiä, jotka toiminnassaan
täyttävät tuskin muuta kuin työsuojelulainsäädännön
vähimmäisvaatimukset. Bonuksia myönnettäisiin yrityksille, jotka
toiminnassaan ylittävät nämä vaatimukset.
Bonusjärjestelmään voisi sisältyä kolme osabonusta: yleis-, erityis- ja
yksittäisbonukset. Yleisbonus myönnettäisiin yrityksille, jotka ovat
parantaneet yrityksessä vallitsevan työsuojelun tasoa. Bonus
myönnettäisiin yritykselle siitä vastuussa olevan organisaation toimesta
ilman erikoisanomusta. Erityisbonukset määriteltäisiin keskitetysti siten,
että niiden puitteissa huomioitaisiin eri sektoreilla tunnistetut
työsuojeluongelmat, ja ne myönnettäisiin anomuksesta. Yksittäisbonukset
myönnettäisiin anomuksesta yrityksille, joilla on erityisongelmia työsuojelun alalla ja jotka ovat osoittaneet yhteistyöhalukkuutta uusien
ratkaisujen kehittämiseksi.
Kannustavaa investointitukea voitaisiin järjestää yrityksille, jotka ovat
kiinnostuneita tekemään työsuojelutasoa parantavia investointeja ja jotka
ovat osoittaneet olevansa halukkaita tällaisten parannusten
kehittämiseen. Kehitystä voitaisiin kuvata sopimuksessa ja sille voitaisiin
vaatia työsuojeluasian tunti joiden tuki.
Hyvästä työympäristöstä kertovan markkinointimerkin myöntäminen
voitaisiin sitoa bonusjärjestelmään, jolloin se annettaisiin tiettyyn
bonusmäärään yltäneille yrityksille.
Tämän ehdotuksen yhteydessä on tärkeää huomioida yritysten erilaisuus.
On välttämätöntä ottaa huomioon sektoreiden väliset erot, yritysten
kokoerot, yritysten käyttämän teknologian erot ja yrityskulttuurierot.
Lisäbonusjärjestelmä kattaa osaltaan näihin eroavaisuuksiin perustuvat
taipeet. Näiden lisäksi pienyrityksiä varten on ehdotettu oma
erikoisohjelmansa.
Kannustavan mallin toteutuksen kannalta välttämättömät asiakirjat ja
arviointimenetelmät on selostettu jäljempänä yksityiskohtaisesti. Tiedot
tunnettujen ja tulevaisuudessa mahdollisten riskien aiheuttajista on
kerättävä useista eri lähteistä. Tiedot onnettomuuksien tai altistuksien
seurauksista, yritysten henkilöstöstä, yrityksistä ja niissä tehdyn työn
laadusta ovat kaikki välttämättömiä osatekijöitä.
Kannustavasta mallista vastuussa olevan elimen organisaatiovaihtoehdot
on niin ikään selostettu. Hallinnon tehokkuus ja siihen sisältyvät
tarkastuskäyntien priorisointi sekä valitus- ja muutoksenhakuoikeus
kuuluvat avainkriteereihin.
Kansallisten järjestelmien erilaisuudesta johtuen joustavuus on
välttämätöntä, ja tätä on korostettu tässä raportissa kauttaaltaan.
Kannustimet voitaisiin toteuttaa monella eri tavalla ja eri
organisaatioiden toimesta.
Raportin viimeisessä luvussa on käsitelty ehdotusten toteukseen liittyviä
käytännön seikkoja. Esipuhe
Työmarkkinaosapuolet, valtion viranomaiset, poliitikot, tutkijat ja
vakuutusyhtiöt kaikkialla Euroopassa ovat yhä lisääntyvässä määrin
alkaneet etsiä uusia tapoja, joilla työympäristöä voitaisiin kehittää
lainsäädännön asettamia vähimmäisvaatimuksia paremmaksi. Ylitysten
taloudellinen motivointi on osoittautunut tässä tärkeäksi mekanismiksi.
Moniin nykyisiin vakuutuksiin, jotka kattavat työtapaturmaan joutuneille
työntekijöille maksettavat korvaukset, sisältyy kannustimia, jotka
vaikuttavat työantajan vakuutusmaksuihin ja perustuvat työpaikalla
vallitsevien riskien suuruuteen. Toisissa maissa ei tällaista järjestelmää
ole, mutta niissä vaihtoehdot ovat tarkastelun alaisina.
Auttaakseen päätöksentekijöitä tässä prosessissa sekä kansallisella että
Euroopan tasolla säätiö perusti vuonna 1993 Euroopan forumin, jonka
puitteissa jäsenvaltiot voivat vaihtaa tähän aiheeseen liittyviä ajatuksia ja
kokemuksia. Näiden keskustelujen pohjalta monen eri alan
asiantuntijoista koottu työryhmä on laatinut säätiölle neljä julkaisua.
Ensimmäinen raportti käsitti laajan luettelon tärkeimmistä,
kansainvälisesti toteutetuista, taloudellisesti kannustavista järjestelmistä
(katso viitettä 1). Näiden eri järjestelmien edut ja epäkohdat analysoitiin,
niistä keskusteltiin ja johtopäätöksistä tehtiin yhteenveto, josta laadittiin
kirjanen (viite 2). Tietoja ja kokemuksia laajennettiin entisestään
järjestämällä Itä-Euroopan edustajien kanssa seminaari, joka pidettiin
lokakuussa 1994 Varsovassa. Tämän tuloksena on kehittynyt
mielenkiintoisia uusia malleja (viite 3).
Tämä raportti on järjestyksessä neljäs julkaisu. Projektin aikaisemmissa
vaiheissa saatujen kokemusten pohjalta työryhmä on johtoryhmän
avustuksella kehittänyt elementtejä, jotka osaltaan muodostavat
innovatiivisen mallin taloudellisesti kannustavasta menettelystä. Tämä
teoreettinen malli kaipaa vielä lisäkehittelyä ja kokeilua käytännössä. Sitä
on myös muokattava kansallisten perinteiden ja rakenteiden mukaisesti,
ennen kuin se voidaan toteuttaa. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on
ainoastaan toimia herätelähteenä päätöksentekijöille, jotka ovat aikeissa parantaa tai muuttaa olemassaolevia taloudellisia kannustusohjelmia tai
jotka parhaillaan harkitsevat tämäntyyppisten uusien järjestelmien
käyttöönottoa.
Toivomme, että tämä raportti tulee osaltaan vaikuttamaan parempien
työympäristöjen syntymiseen tulevaisuudessa Euroopassa.
Clive Purkiss Eric Verborgh
Johtaja Apulaisjohtaja Raportin laatijat ja avustajat
Tri K Jørgensen, apul.prof. C Koch, prof, tri W Krüger, dipi.ekon. H
Litske ja maist. S R Bailey muodostivat työryhmän, jonka tehtäväksi
Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö antoi tämän raportin
laatimisen.
Kirsten Jørgensen, dipl.ins., tri, on Tanskan valtion
työympäristökeskuksen analyysi- ja dokumentointiosaston johtaja
Kööpenhaminassa.
Christian Koch, dipl.ins., on Tanskan Teknilliseen korkeakouluun
kuuluvan Teknologisen ja yhteiskunnallisen instituutin Teknologian
arviointiyksikön apulaisprofessori. Hän toimii myös
Työympäristöyksikössä ja Teknologisen hallinnon tieteidenvälisen
tutkimuksen keskuksessa.
Wolfgang Krüger, prof, tri, omaa sekä tekniikan että taloustieteiden
loppututkinnot. Hän on Saksassa Wuppertalin yliopiston
työturvallisuustekniikan tiedekunnan dekaani.
Henrik Litske, dipi.ekon., toimipaikka Euroopan elin- ja työolojen
kehittämissäätiö, Shankill, Co.Dublin, Irlanti, missä hän toimii
tutkimuspäällikkönä. Hän on vastuussa säätiön taloudellisia kannustimia
tutkivasta projektista.
Steve Baileij, mat.-luonnont.maist. (erik.ala saastuminen), dipl.työhyg.,
virall.kem., FRSC, FIOH, MIOSH, oli aikaisemmin Britannian
Työhygieenikkojen instituutin presidentti ja johtaa nykyisin Britanniassa
omaa konsulttitoimistoansa Flexproa.
K Jørgensen ja C Koch laativat lukujen 1, 3, 4, 5 ja 6 tekstin, kun taas
prof, tri Krüger laati luvun 2 taloudellisten kannustimien sovellusta
koskevan tekstin. S Bailey muokkasi käsikirjoitukset lopulliseen asuun.
Työryhmä haluaa täten kiittää kaikkia, jotka antoivat tietoja ja toivat
mielipiteensä tietoomme projektin aikana, varsinkin alla mainittuja
johtoryhmän jäseniä. JOHTORYHMÄ
Ministerie van Sociale Zaken en
J Ρ A Bakkum
Werkegelegenheid, I Iollanti
NCMV, De Organisatie voor Zelfstandige
R Waeyaert Ondernemers, Belgia
Euroopan ammattiliittojen
M Sapir työsuojelutoimisto, Belgia
J R Biosca de Sagastuy Euroopan komissio, Luxemburg
M Hesehnans Ministerie van Tewerkstelling en Arbeid,
Belgia
D Le Page EUROGIP, Ranska
D Koradecka Työsuojelun keskusinstituutti, Puola
!()