Paul ja Virginia
42 pages
Finnish
Le téléchargement nécessite un accès à la bibliothèque YouScribe
Tout savoir sur nos offres

Paul ja Virginia

-

Le téléchargement nécessite un accès à la bibliothèque YouScribe
Tout savoir sur nos offres
42 pages
Finnish

Description

The Project Gutenberg EBook of Paul ja Virginia, by Bernardin de Saint-PierreThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online atwww.gutenberg.orgTitle: Paul ja VirginiaAuthor: Bernardin de Saint-PierreTranslator: O. A. JoutsenRelease Date: May 2, 2009 [EBook #28661]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PAUL JA VIRGINIA ***Produced by Matti Järvinen and PG Distributed Proofreaders.PAUL JA VIRGINIAKirjoittanutBernardin de Sainte-PierreRanskankielestä suomentanutO. A. JoutsenEnsimmäisen kerran julkaissutWerner Söderström Osakeyhtiö 1905.Sensuurin hyväksymä. Porvoo, huhtik. 12 p. 1905.TEKIJÄN ELÄMÄKERTA.Jos milloinkaan pitää paikkansa vaatimus, että runouden tulee kuvastaa kansan ja aikakauden ajatuksia, niin toteutuu sesiinä kirjallisuudessa, mikä kukoisti Ranskassa neljännentoista, viidennentoista ja kuudennentoista Ludviginhallituskausina. Nämä ajanjaksot, jotka itsessään olivat niin tärkeät merkitykseltään, että ne antoivat nimensä vastaavilleajankohdille koko ihmiskunnan historiassa, sisälsivät Ranskan historiaan nähden harvinaisen jyrkkiäkehityksenkäänteitä; ensin ulkonaisen mahdin tavatonta nousua ja sitte sen asteettaista vähenemistä; eriyhteiskuntaluokkien merkityksen vaihtumista, niin että ennen vallassa olleet suistuivat alas ja syvyydestä ...

Sujets

Informations

Publié par
Publié le 08 décembre 2010
Nombre de lectures 36
Langue Finnish

Exrait

The Project GtuneebgrE oBkoo Paf  julVia inrg ,aiB ybanrenidrSain de erret-Pie oBhTsi sofkoi use thr ny aofe wyna eno ta erehna diwhtonc so tno restr almost tahwveositci snoy mapyco. eru Yowayai  tigevi ,tt unse ire-u or fo smret eht redut Gctjero Phe tulcn dedhtiwiht been Lrgenic ise etaww.wugetbnres eBook or onlingorg.aa niokn äapipätmillJos naas naja kikauatulee kuvastaa kte ,r ätuonu nedkaika nsatvausimkukoikä a, mdesssiuuajllk riiiänes suuutteton iin ,aiskutaja nednnentoisja kuudetniots aivdineenisto, tajäelennnsaksn asitsinaR keät tärniinvat ätnäskleikytm reivtoane  ntäet, atsav äsnemin taginhallita Ludvian .äNämutksuaist,soot jja aaknjnääsilo i aksestvaliel
TEKIJÄN ELÄMÄKERTA.
Title: Paul ja Virginia Author: Bernardin de Saint-Pierre Translator: O. A. Joutsen Release Date: May 2, 2009 [EBook #28661] Language: Finnish
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PAUL JA VIRGINIA ***
PAUL JA VIRGINIA
Produced by Matti Järvinen and PG Distributed Proofreaders.
Ranskankielestä suomentanut O. A. Joutsen
Kirjoittanut Bernardin de Sainte-Pierre
Sensuurin hyväksymä. Porvoo, huhtik. 12 p. 1905.
Ensimmäisen kerran julkaissut Werner Söderström Osakeyhtiö 1905.
ajankohdille koko ihmiskunnan historiassa, sisälsivät Ranskan historiaan nähden harvinaisen jyrkkiä kehityksenkäänteitä; ensin ulkonaisen mahdin tavatonta nousua ja sitte sen asteettaista vähenemistä; eri yhteiskuntaluokkien merkityksen vaihtumista, niin että ennen vallassa olleet suistuivat alas ja syvyydestä nousi uusia pinnalle; inhimillisten tapojen ja kaikkien elämänmuotojen alati vaihtuvata naamiaishuvia. Kaiken tämän kirjavan kehityksen kuvastaa samanaikainen kirjallisuus verrattoman selvissä peilikuvissa. Ludvig XIV:nnen pöyhkeä aika loi n. s. valheklassillisen kirjallisuuden, joka esitti antiikkisen maailman suurenmoisia tapauksia ja henkilöitä, pukemalla ne oman aikansa kauheaan hovipukuun ja tekotukkaan ja silminnähtävällä tarkotuksella koettaa enentää "aurinkokuninkaan" hallituksen loistoa. Vaan tämän aikakauden loppupuoliskolla, kun luonnottomasti keskitetty hallitustapa vei maan arveluttavaan ulkonaiseen ja sisälliseen ahdinkoon, rupeaa ivan ja arvostelun pukinjalka pistämään esiin kirjallisuudessa; Corneillen ja Racinen sirotyylisen vaan hengettömän draaman sijalle astui porvarillinen runous, jonka etevin edustaja Molière ruoski teennäisen hovisivistyksen pönkeitä muotoja ja epäsuorasti ylisti maan elinvoimaisen keskiluokan tervettä henkeä. Ludvig XV:nnen hallituskautena ennen alkanut tapainturmelus höllytti kaikki yhteiskuntaa koossapitävät siteet ja kehitti nurinpuolisuudet huippuunsa. Tämä sekaannuksen aika synnytti uuden ivarunouden (La Bruyère, Le Sage), joka lopulta kumminkin turmeltui siveettömäksi kirjallisuudeksi, jolle ei pyhinkään ollut pyhää (Crebillon nuorempi, Gresset y. m.). Mutta toiselta puolen se voimakkaissa hengissä herätti eloon uusia, positiivisia harrastuksia, jotka tarkottivat vanhan yhteiskunnan kaatamista ja uuden, ihanteellisen sijaan luomista. Valistus-filosofia katkoi kahleet kaikilla ajatuksen aloilla, keskelläAncien Régimenvalokohdista köyhää ja varjopuolista kammottavan rikasta aikakautta se kohotti ihmisten aatokset tapailemaan todellisuutta, luonnollisuutta ja ylevää siveyttä. Herätys tapahtui Kanavan toiselta puolen; tutustuminen Englannin vapaisiin oloihin, terveihin yhteiskuntamuotoihin ja siellä silloin vallassa olevaan herkkätunteiseen, romantilliseen kirjallisuuteen (De Foen "Robinson Crusoeen" ja Richardsonin siveysromaaneihin) mahtavasti vaikutti Ranskan henkisiin vallankumousmiehiin, Montesquieuhön, Voltaireen, Diderot'hon ja Rousseauhon. Molempain viimemainittujen kaunokirjalliset teokset sisälsivät vaatimuksia tunteen, luonnollisuuden ja yksilöllisyyden ylevämmyydestä silloisten elämän valhemuotojen rinnalla. Ludvig XVI:nnen aikakautena viimein purkautuvat täten synnytetyt sähköiset voimat. Tietoisuus kärsityistä vääryyksistä ja nurinpuolisuuksista synnytti yhtäällä tulisinta mielenkiihkoa, salaman tavoin välähtäviä aavistuksia pian koituvasta kostosta ja kaikenpuolisesta uudistuksesta; toisaalla, nimenomaan runoudessa, missä valtiollinen tunne oli heikompi ja mielikuvitus kerkeämpi, toivottiin ihmisystävällisiä parannuksia ja unelmoitiin kauneudelle ja luonnonmukaisuudelle perustuvasta ihanneyhteiskunnasta, joka saataisiin toimeen ilman verisiä mullistuksia. Kyllästyminen vallassa oleviin kulttuurimuotoihin ja ajatustapoihin ynnä hellämielinen taipumus etsimään turmelemattoman luonnon helmasta terveitä, ehjiä elämänmuotoja johti ranskalaisen runoudenromantillisuudenliiaksikin rajainsa yli riuhtovalle uralle, jonka Rousseau "Uudella Heloisellaan"rikkaalle, usein ja "Émilellään" oli perustanut. Romantillista harrastusta lisäsi Ranskan siirtomaavallan erinomainen vaurastuminen, joka käänsi haaveilijain huomion merentakaisiin maihin, ranskalaisten miesten näinä aikoina suurella menestyksellä suorittamat klassillisen muinaisuuden tutkimukset (Pompeijin esiinkaivaminen) ja antiikin tyylin jäljitteleminen kuvaavien taiteiden alalla (Davidin maalauskoulu ja Pantéonin rakentaminen). Tyypillinen edustaja tälle kahden maailmanhistoriallisen ajanjakson välillä seisovalle, herkkämieliselle ja ihanteelliselle sukupolvelle on käsissämme olevan "Paul ja Virginia"-idyllin kirjottaja. Jacques-Bernardin-Henride Saint-Pierresyntyi Havren rikkaassa merikaupungissa tammik. 19 p. 1737, polveutuen aatelissuvusta, joka monilla isänmaallisilla teoilla oli kunnostanut itseään. Vanhemmista tiedetään äidin olleen vakavaluontoisen naisen, joka antoi poikansa käsiin vain uskonnollisia ja syväaatteisia kirjoja. Ensimmäinen kasvatus siis opetti pojan ihailemaan luomakunnan suuruutta ja Luojan voimaa. "Robinson Crusoen" lukeminen yhdisti tähän uskonnolliseen haavemielisyyteen halun seikkailuihin kesyttömän neitseellisessä luonnossa, mutta nuori Bernardin olisi mieluimmin tahtonut päättää Robinsonaadinsa erakkona, jonka jalostava seurustelu kunnon ihmisten seurassa olisi puhdistanut. Matka Martinique-saarelle ja tutustuminen siirtomaahallitukseen käänsi tämän halun toisaalle: hän päätti lähteä lähetyssaarnaajaksi tuntemattomiin, synkeihin seutuihin. Vanhempiensa tahdosta hän kuitenkin jatkoi opintojaan, suorittaen viimein insinööriupseerin tutkinnon Veraillesin insinööriopistossa. Hänen sotilaallinen uransa ei kuitenkaan ollut pitkä; otettuaan osaa sotaretkiin Saksassa hän sai 1760 eron virastaan, koska oli vastustellut päällikköjään. Nyt alkoi Bernardin de Saint-Pierrelle vaihteleva ja seikkailurikas elämä. Omaistensa piirissä hän ei viihtynyt, ne häntä vieroivat ja kielsivät häneltä apunsa, yksinpä isäkin, joka tällä välin oli mennyt uusiin naimisiin. Maltan-saaren jouduttua vaaraan Ranskan hallitus lähetti sinne avuksi useita insinöörejä, niiden joukossa hänetkin. Mutta kun vaara pian oli ohitse, sai hän tyhjin toimin palata Ranskaan. Täällä hän virkaa vailla joutui tukalaan asemaan, koettaen matematiikan opetuksella ansaita leipäänsä. Onnettomuuksien ahdistamana hän rupesi haaveilemaan lapsuutensa unelmia Robinson Crusoen seikkailuretkistä: hän ajatteli jonnekin uuteen seutuun perustaa turvattomain ja kovaosaisten siirtokunnan, jonka päällikkönä hän toimeenpanisi lakeja, mitkä eivät vielä olisi olleet mahdollisia kotimaassa. Hän lähti etsimään maailmankolkkaa, minne sijoittaisi uuden siirtolansa. Ensin hän matkustaa Hollantiin, missä saa rohkaisevaa osanottoa, jopa rahojakin yrityksensä toteuttamiseksi. Sieltä hän menee Venäjälle, jossa myöskin voittaa mahtavia suosijoita; näyttääpä hetkisen siltäkin, kuin perisi hän kaikkivaltiaan kreivi Orloffin aseman suuren Katariinan lemmikkinä. Hän yrittää näytellä valtiollista ja sotilaallista osaa, kuitenkaan onnistumatta. Hän luulee voivansa pystyttää uudelleen Puolan vanhan valtiomuodon ja kansallisen itsenäisyyden ja antaa puhua kihlauksestaan erään puolalaisen ruhtinattaren kanssa. Mutta hänen tuulentupansa pian kukistuvat; ylhäinen morsian rikkoo välinsä hänen kanssaan, ja hän siirtyy Saksiin, jonka Puolan vanhan valtijaan avulla hän toivoo voivansa toteuttaa kunnianhimoiset unelmansa. Dresdenissä hänet otetaan avosylin vastaan, mutta erään "Tuhannen yhden yön" tapaan aletun seikkailun huono loppu saa hänet kääntämään selkänsä Saksin vieraanvaraisuudelle ja siirtymään Berliiniin. Täällä avautui hänelle hiljainen onni perheen ja avuliaiden ystäväin piirissä, vaan hänen levoton henkensä ei ota mukautuakseen tyyniin oloihin. 1766 hän palaa Ranskaan; täällä on hänen isänsä tällä välin kuollut, ja sukulaiset osottavat kylmyyttä häntä kohtaan. Köyhänä ja yksinäisenä hän asettuu Pariisiin, missä panee taivaan ja maan liikkeelle saavuttaakseen turvatun jalansijan yhteiskunnassa. Hän kirjoittaa muistelmia, tutkii mitä erilaisimpia aineita, sota- ja tykistötiedettä, kasvatusoppia, tähtitiedettä ja kemiaa, välttäen jonkinmoisella kammolla ajattelemasta kaunokirjallisia aiheita, joilla myöhemmin hankki nimellensä katoamattoman
väksettäkäytrin erlls aalääl.iT ra Fdee Ili tuetöönisni-ily necnia kokemaihtelevksnas iikuisRanakoi e lmhäa eln daasv netouv ,atk ookkaeiaenet n ja ksiautelvaikahaamotreskutill ejaa stai kennnskeejnluiatsseasan mainiot teoks,aimioj m atehöyinmmäy ki ttvähyalap naaksnaR."anigiir Vjal au"Pj  aee"narcnedF Ile tka  "Maensatoj uk aoloa,atsle ossmaistalutelaioen nes navvilkaa taattuaan aekäkeln  pein ää neniurueniutouv00 f 1,0insurangaa ninknätämymnöne uialmIn: antinuk nainomihaisiHän hautoo uusialaoj nilveneän .nnuklukuisteian.Moni nrytisy nuthreinehän eelkjän tenniik uutsinno nsä eseenä itittäedB vi ik erärnäeteriliuuh noimojo,  lkaaaupnehäll eahknik aapkian markiisi de Ciseirtsamathoj nMa, saasarskgada alInij F ar eed asuncenistattamss.aM tuktkinuanavassare tarkotttuohf iuakojrev ityr, ys ttaä ämiltsväläystshiim ja stenoofiilosttokrat ,naappia venttyiosek tenssa vain kurjaa kiniotedllsiuuedetn  ktäo oktkreajropuak,aapiin suurmme ttymi pe ias ilolielknranauniktkasjaa st näH .syer isoreoi laveaille aik aäh nehso ,ojssnemiten iaadni"  äkikrA"aamue ,nluopestä hänmmäte invata aasajsntiehad kenän hanav ,näätlivätsyiuuistl aifolosfotsii lohdutusta av ässolH .ae näinksaaomynnssskättnemoiaajy o olamaskuvaiirtta ssleik ,n ätnäh iitnnuu saallmiels neynnyyäkntsimishmhaviämtt iäänäseäsa ätämnäh n vastoilituiste arues nifoosoliiteh kaniaomi olusrues ntnielnousenfeläieneven gRos seusn autttuuuva,att aj amasähän aikaan hän etikJ ae-naJqceutu, aniaos kutllmlavnaakT .iskii esimmin rohttää ausektietmlnuinvaleelursun oihdiv ätnäh aattisotillmber'Alele dfoliolossuifilts. enneEnsieksemidietk nenilihäl teuil sui de Breutk ervi namnitiemA aottav nakirssvanaKanosa oa,eeimupkh ,iNesneussopautensidan otri nalurepmatsat ma,kaanihsineerll enElgnain nista Jerseyn saallti aahumttäs ;miot huoonkaus,jhat ilo äjiket aäättniinkit nutosinös ouruney ellistusfision, vatto taviosoltiforeiiinihän h pet", mceenilmeikä 7137tsiyämk  .äTva ajairelän hsiemiiv elus niknie, joka hankkii uktsnaataj nähenten seokeell"Mn aktaelI  ed narF kankienerrosanksiyyt luakkits äa atkeuha,toisloam nesilm namliaen" ja "TélémaquoFtniaen nS"taju. si oSeinnka  Lnetsmel ikipkajrl mesiatusolttää esijokaja,  kirämäT .4871 iytselm ikajo, a"nigi ärtpolik seekll välilläsydämmeni nesimh nedrounaadiah kntmegerad nidran-tniaS e jreerPiutssaiulis" aPtij VaaPluniaairgi Ber" onisilaj aaso  isklofiofsoiaisn kis uuer nojkunom uita kaunokirjaljo, jair ksea ss aipmiesu no atsRanseen jälken" uuedllsiriajakknllkiEua ytynai klile .älaporik notoisia kaikenmu aliemtsapnikoisunskllnaesis vtaunaamleny aiieth. Kaikesta viehälaalknmuuoskseathkroa  jpäa steiysiävättnäätsedytatäimatirjamä kimtstäleuhloää n .attläTakneuupiäiinydsyjaa ks yikumskainnnot tu on "Luoä ajaltallede ioktaj näha ssjo, 4)78(1" elimtietuunnnas issaeokssä tisises nuttonaon niaka Bernardin de niaSiP-terrele näsäm. sänaSettloen n iähtiiuussooksen te idynsa, ätsiellahi ätimau"Pn niir Vjal enkin jonen kuitojnoR uotuiuv raanamttaaeass suntsoer netsiet neä vuNeljlla.innania ehmmm öytoatesisnasiar voilkillajrikonuak itkkautettua hän spoipaltikoes nalor kimkessmaopa s ianajinaR naksti la pioja uentuoullakiojssnu ,a"ssnoonn mäTä. iosupoS"ulatsunnjiiasn aet nusso korkeit menettiitteiiv j teiv aelt keäkönmymätäitsstiuunItsseastoks laiessapinenäh auttutsikuk anllvarisaei Ka.elle0,6 rf00ignaeln kainisut eenälkkee.nT mänäk autta oli hänen äh äkes h ätte nel venänLoä nsjeajJ iu sm öysofeät knsiv hänukinretäjan anajyt tetimskytlut in iopin proi siveysisN roamefssrokiasn nelieludlota.uttavrut asnameän r erä nai Hänapnijrnanaikkiaki tyyhn  penihsiäevrihäläh nääpm toiuvan vieseen navlaaliathniv enn setihin uvrmM .nattuhän ääyttyi Robespierreekoisa ulsk iilti;äsnäävätsyajilijair ktiismun aaluutist rakieksileonNapoon. ringavesua nikänuon teara ss Bliapon aekrnaan ouerssen, jokauolueeseatoknititeätno , Ran hänsuurskanimmehöymmäle ätseiihvaänman aastism ieäd tilai npitkälle. Hänen koet,aisdiojl nettueemeleninei vuttatoteinsaelma nuv aesnej imesävstsymiiha  jentinnuus netsillätulleen li ajan nnlailtshyetsiukumnkksou venlaalauttuul p neejhurjanriha vuo.Senäjänsiät nlyuaed kkajo, läelteinr ällesiäti neeta Ile dein takantrL-uosihoao aoPtkmatausnä, e keraasallearF -ecnjlle niv älaylllräälja einoilämunajam netoinuar ah klaalenpin dem leeknik seekll. Ne sijaitsevatettiak noillnedimuä anud ktakeorenäh aakat "asnamatoatomtokae ll nlyisajnnai nukisesmallaaileismusilseduikaslajrenänma o; sa hja aes nivh haomsnnhuksen isaan vasaosodmu tkajo, ydi ässäk ässilljanaertoytyy esiaktu ,nokijoata  lenmiämävttsyä mmädt äiuuto,ned luonnollisuudenj  aysädmmneupthokteensihäa n neh ittloukoj ip a kanssa,MartininnaA mi ériajliji menrrie-PteinSa ed nidranreB.atisesisemulkaja jts aimeskoaoask lav utsilifsoosoai huuhtar vonjonnnau dusiatajanerkitys yhteiskuaj luaP"inigriV ttMu. lan nehäa häitnet nnlaneir loifianampistaveä nrEgasias ,leOise-virnyssa l'jäsnnetop emäviäsaislo on kitaahs ii18,4.p1 2  1ettytäyturi s juH .alliatrap nark.miam tliuo känskensä  hän olij  oneänttnätyt n7äänn7: ienvukäneto .asenäHel nmisi nairäänin enäutv hänuk nnteken seoiai nanrrnem  adniisuu isä särkylä meresotajavtsäv tirtu stavuaan.aaut Medioöm nauttn navienhiseä tosissniaak hotlnet uuau penojltaaa  jlääte aktoj ,auheek luikajv ouern kaikujen lakkatamaotatetsiavellän ishesäiset mhänänät skool aaostan, jjout tar niin uuk nojlapavttsoatulku, aaek aleksrasntlev väälial nkattäyää nisäsK.yäedss kuohujalä merenajotoul aimottamsu atauiakitjon  ,ojiealnek M riossajoukiden, nittjaanomer mulenk ativuanapmar aasta pistää esiipana ,ojkn aipnnmpjeyr skeoiä änamledhalnähäv ;nen, niemikisjakaK volaalen-nnanoul ka,llkoniannratuaH eekän ajikoraaa.Suaakkin semernä ,seäs ndenaaiaa sotulu tu niiirää nersiottää silmana siin,äj ko aii nemstat aosi  ;aoknasläie vjampveau kivensaavnieek juhoaan koelläkeskenimik nokkroj , bkabuamokru koassnek lyää.nE etmpänä on samannimeuomalpatP sis'-LouPortvie oka j ,eit no allaekoi; kiunupkan s'ro-toLiull anoP en juure ja vuormata,naaraass neieska ssjevolan anmeneta lairkkiir ,vaou anaojtl kn.ä täijrtVa. lledäk atömääh ä päin. Vasemmallv ia nopjhioesne ja,a ok aoninvoraapamatal aoskattäeenes uS .assiavneniolivtan aaultun aaosonalka aimahssm valohäsee llit nävirua okntsiae nninvaes käikitisoatl häitnes aa mutta aamunkodeii nankakuai kaatsav niksuT .äelläa sijotkan, imanneuhmlju napalemanlallväasä tavaäly kuk tsioiä varsilen pitkuhjotule ,lata ijailuuisvas itll eesssätaaläsoskiers-joki saa aluksn.aR jatanoh on, lovasun ii nj atsioltnevyt amisssa, ikkiä kaam , ,lij  aevislierr elaekshivnak jtuosteinleil nasetneav tsuieiiden rukaaren ntsioj ,ätiethäl anat Leninhäväa  nujiiedtan ttvaeviäirisla lureliullkanip uuyrmhpiirtävillä huip ,asapojlip  äiva ll hjakealisamllsejiial ouasnaen pioidä leäälliän tevlllak nedaasvkaiäpideSa. ärillään näe ympaa ,ieäknäk honie ultäminä ekuä ie onäh eikkul nupeia, krell juudine ,ojmääiesniiollkaa siaiapntiruumniuk atuum 
  • Accueil Accueil
  • Univers Univers
  • Ebooks Ebooks
  • Livres audio Livres audio
  • Presse Presse
  • BD BD
  • Documents Documents