Sepitelmiä - Runon-kokeita

Olli Wuorinen

Description

The Project Gutenberg EBook of Sepitelmiä, by Olli WuorinenThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online atwww.gutenberg.netTitle: Sepitelmiä Runon-kokeitaAuthor: Olli WuorinenRelease Date: September 7, 2008 [EBook #26555]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SEPITELMIÄ ***Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe.SEPITELMIÄ.RUNON-KOKEITATehnytOlli Wuorinen.Ensimmäisen kerran julkaistu 1875.Sisällys. Sivu.Kaikki ne laulaa………………………. 1Kolme maljaa………………………….. 2Lapsuuden kotiin tullessa………………. 4Sonetti………………………………. 6Leivolle……………………………… 7Ukkosen enteitä……………………….. 9Uimalaulu…………………………….. 10Veikoille…………………………….. 12Syksy………………………………… 13Luistin retki…………………………. 14Palautettu……………………………. 16Pojan laulu äidille……………………. 17Muistomerkkiä jaettaessa……………….. 19Vanhukselta…………………………… 21Karjalan laulu………………………… 23Kova pää …………………………….. 25Eksynyt………………………………. 26Lumisilla ollessa …………………….. 27Lasten joululaulu……………………… 29Uunna vuonna………………………….. 30Juokse porosein……………………….. 31Kerran talvipäivänä……………………. 33Kätkyen luona…………………………. 35Sydämelleni…………………………… 37Kukan kyynel………………………….. 38Juokaa miehet juokaa…………………… 39Pakkasen pakinoita…………………….. 41Vappu………………………………… 43Saaren ...

Informations

• Publié par: syan
• Publié le: 08 décembre 2010
• Nombre de lectures: 36
• Langue: Finnish

Extrait

The Project GtuneebgrE oBkoo Sef tepiiälmby, llO uW iniro hT ne Bookis efor  is su eht eynnofoa heywane not  arena tsoc a htiw dr sertcimlso tonatsoevertions whoc yi ypoY .am u awt  oaygi t,  ivenuedi  tu-es rerof trms e ter thnetuG tcejorP ehnc iseenic LrgbeooBero klno  enideluwid  tths hi ent at www.gutenberg.              ual en ikkiaK .uv 1 K . ……………………a…la                   Si             ut nsellk neiito4 S .  eton ……sa………… aj…a…………loemm la2 Lapsuud ……………..  ät……tnie…….…………… … 7 U ………… en ekkos llovieL 6 …………………e ………………ti. ……………… ..1  S 2 kyys……………… oille…………………………… ………….………01 . kieV 9 U .  alimluau………… 16 Po ……. ……………………tt…uuaetP 4 la .…1 ……………………i…tkren itsiuL 31 ………………… ……….. 19aessa………äij eatttsmorekk  1…. ui 7 M ……e……………iä ullid najlual 5 Eks .. 2…………………… ………………………………nyty

SEPITELMIÄ. RUNON-KOKEITA

Produced by Matti Järvinen and Distributed Proofreaders Europe.

Ensimmäisen kerran julkaistu 1875.

Tehnyt Olli Wuorinen.

Sisällys.

*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SEPITELMIÄ ***

Title: Sepitelmiä Runon-kokeita Author: Olli Wuorinen Release Date: September 7, 2008 [EBook #26555] Language: Finnish

26.  lta……………Vanhukse K 1 raajal ………………2  ……………………lan u…ul ääp ………  32 … avoK

diork ne äleasav luuu su; kkalt K ee ss äno S .petät öy äihkyy; äkeniä s a oosteiL teeklap aaakstui . M onohhj ,a eS irtslIammm e ollikunnmme ppoa iV okesevki

Kaikki ne laulaa.

Kolme maljaa.

Tuulen tuntuessa Honka hohisee; Virran vuoltehessa Koski kohisee; Aamun au'etessa Lintu lirittää; Mielen muuttehessa Virren virittää Itse ihminenkin.

!t

Vielä sulo Suomessamme Kielet kanteloisen soi, Liikutella tuntojamme Laulun sävel voi. Varmaan Wäinämöinen tässä Hengessään on meitä lässä! Väinön maljaan tarttukaa! Hän se kanteloisen keksi, Hältä laulut ikuiseksi Perinnöks sai Suomen maa!  Saakoon sudet lampahiksi  Soitto yhä!  Tehköön korpit kyyhkyisiksi  Laulu pyhä!  Hurraa!

Malj sta, lle a hä ojluet nul……luua……… ………… nna  29 Uu……annouv…………………… uo 0 J  3.. ropoe ks Luisim allello ass…………………… 2.. as 7 L ………………………inellemdäSy 35. ……………………  .83…….………………l……yynean k 7 Kuk …… 3 lat äpiveK 13 narr …………. ….inse………… l ouan……K 3 täykne ……………. 3ivänä……… reaa 3 S  4 a…ttLon  ……………upp…………………… s-veksoiset…ljek ……………………54 aK .… . aaok……………………9 P  3kouJm aaeheiuj t a…………………….. 41 Va kaakes napikonti tuohtoma . …. Un 58 ……………………eh n…ikt 6 Runotar ………….. 5 ……………………j  aimän omSu 55… ………………lu ……………aso neratte aans  52 M …………………… l uaajniloat aup ………….……… S 76  ianaa siähjääiyvkssi …………………… .66 uJahnnus Karjalassa… ………elläj…………………… on 5 S  6…. …………tiet rois 6  M 0 ll…eiaem……………………63 Yl …..  …….. 80äitä…………nur p noän ä,äti 78.  itNi …………….……laalarnner n iemäkyn  70 N ……..………………alladuop allarkaAn 72. ………………i…

Lapsuuden kotiin tullessa.

Jo kodin katot näkyvi, Uunin piiput pilkuttavi, Jo olen omilla mailla, Lapsuuteni laitumilla; Tuuli tuntuvi tutulta, Ahavainen armahalta, Ilman henki herttaiselta, Keveältä keuhkoissani; Kaikki kukkaset kedolla, Lepät, koivut lehdikossa, Kaikki vuoret, kaikki vaarat, Kaikki notkot, kaikki rotkot, Purot kaikki pulppavaiset, Lähtehetkin läikkyväiset, Tutuikseni tunnustelen, Ystävikseni ylistän.

Tuossakin kiven kolossa, Kahden kallion lomassa, Milloin lauloin lukkarina, Milloin pappina pajatin, Viklat kuuli virsiäni, Satakielet saarnojani, Kaiku kankahan takana Virkkoi viimiset sanani. Tuoss' on lampi lahtinensa, Rakas siin' on uimaranta; Täss' on tanhua tasainen, Paras pallonlyönti paikka; Tuossapa näre näkyvi, Kuusinen kujasen suussa, Sen mä piennä siihen pistin, Ilman suotta istuttelin, Nyt se suurena, somana, Lehviänsä leyhyttävi, — — — — — — — — —         En ehdi sanoiksi saada, Enkä kielin kertoella, Mitä mielessä makaapi,

Vielä Lempi kiikkuu, kiehuu Nuorukaisen rinnassa, Se myös hehkuu, liikkuu, liehuu Neidon povessa. Lemminkäisen maljaan kiini! Loiskis pohjaan, pohjaan viini! Hän se elää, kuolla ties! Hänpä — hiis sen hulivilin Töistä viitsii tehdä tilin — Lempimään ol' aika mies!  Olkoon puhdas lemmen maja  Rinnassamme!  Lempikäämme armasta ja —  Suomeamme!  Hurraa!

, T onmmSan halajohoP iokaT ,nomma n joi hätakoaan aTvi -akae!in    aa R skiuemmenoholak  Kuontuk het!      ak,ta eskaiom ei Työ     aineja m       !            ou N    sun ooskes skeru   emmeipp         Hu  aarr!

sunn le, A armolle t vuseashälenal  la-aänyd llTu a,ssSs iväkky etvr,eä T ! reev , astahani vanha v inah omE ?v atatsa tenasuv alah: K le en!niakav ipmehnav e,rvTe s!maari it illokö säski oi? K nul nihu äm S ts liän hkook , T itnsle nealuaL ,niätiilun sinä K

Laulava leivo, Virka sä vieno, Mistäpä tiesi Tänne sun toi? Tuoltako lensit Lehtojen nuorten Järvien poikki Oi, sano, oi!

Näitkö sä siellä Neitosen nuoren Kaunihit kasvot, Kuin sulo-koi? Sen sini-silmät, Hienoset hiukset, Näitköpä niitä? Oi, sano, oi!

Ja maamies jyvät hinkalostaan noutaa, Ne peltomaahan siroitellen lyö, Hymähtäin: siunaa, Herra, kätten työ. Lahjoita tarpeeks sadetta ja poutaa.

Leivolle.

Niityltä poistuu harmaat kulo-arvet, Mets' ylleen pukee viittaa muhkeaa, Kedolla ammoo lehmät hata-sarvet, Ja koski veisaa virttäns' uhkeaa, Ja liritellen liitää lintu-parvet, — Myös ihmis-sydän lauluun puhkeaa!

Oi terve kevät! Talven valta joutaa Nyt raueta! Jo valoon vaihtuu yö, Vienosti välkkyy järven sini-vyö, Iloisna purttaan kalastaja soutaa.

Sonetti.

? Oi, sano, oi!

Istuiko impi Lähtehen luona, Josta hän kerran Kanssani joi? Missä hän mulle Ruusuista rannan Seppelen solmi, — Oi, sano, oi!

eiT a ajotout naam Tä in e nnn sulltu

! Liivit, sin vois taetehkta ul-sav teityln  pot ! S is kuK , ne a t ätikka ss' Puvu isinrati uk noV i ah.nloal tasuii rkiikKa in ap nahi attoJ ,na aj,toPts äp ääi Nak lakk n nyataa M , ta kito-uevipkkaa,  ! Olk n joemaa tokieh ettelo 'elVi n,aa vlaalal

Uimalaulu.

Voi tätä hellettä, voi tätä kuumaa! Kaikk' elementit jo nyt sulanee; Päivä se paahtaen päätäni huumaa, Maan tomu jalkoja kirveltelee. Kukkaset kummulla riutuen räytyy, Lehtensä, päänsä ne luo alas-päin, Lintujen laulun jo tau'ota täytyy, Nuutunut ilma se painavi näin. Kärpäset, paarmat ja muut samanlaiset Nyt ilo-virttänsä vinkuvi vaan; Riivatun kiihkeät nuo itikaiset On veren nestettä kaivelemaan. Ukkosen entehet kyll' ovat varmat, Kastetta nyt koko maa janoaa. Hei, veren-kiskurit kärpäset, paarmat, Koht' ilo-virtenne vai'eta saa!

Ukkosen enteitä.

in voutuen Vi eteh  'noytnyit J !l ha hete eon öittTy n! naatuaks kU -ithA  n Liekin Wellamo,  niuamarnnsaasah al vhimi Ai na ilro aK —  yn slo tnaal stväkä iie s L maar äpäkhE !iov inat i!o, o san n Oi, llaaiaisthmuK ä iu Saitallu tluK s okuk a Vi n, äkel i anneää o, Oi, sano, oi! Thyejnn äakkiik iTosetmui enll er , Kn ork tykniu luK a rsi S ö vi ahanuust J ? so s io näl aph  Mu i,loau  mkotiis usuaL ?au viel ,ap

tteVomllveä  inNi n.aa ii,näpn v sen tylä Ke isil  olllpaanika ouJ ! ,atstev  rtäytäpleel Se n, 'po  nuhapsini.

Kas, kuin tuolla kunnahalla Kiiltomato pilkuttaa! Kas, kuin tuolla taivahalla Tähti pieni vilkuttaa! Vaan kun aurinkoinen jalo Pääsee maille paistamaan, Kiiltomadon, tähden valo Katoaapi kokonaan.

Veikot, valoa on vailla Vielä armas isänmaa! Kiiltomadon, tähden lailla Kokekaamme pilkuttaa, Kunnes kultaruskon koitto Korottaapi kansamme! Silloin vahva valon voitto Vieköön heikon valomme.

Syksy.

Veikoille.

Uimme, pulskaroimme, Käsin väkevin! Kilvatakin voimme, Ken on etevin! Mutt' ei, pojat, liian kauas Sentään mennä saa, Pettävä on veden kalvo, Sekin muistakaa!

Raitistunut kyllä Ruumihimme on. — Vaan nyt — kellä yllä Vaatteet ensin on! Nyt on kiire, nyt on hätä Tuiki tulinen! Viimeks jäävä saapi nimen: "Matti Myöhänen".

nol ounnPio skunta

Syksy sortaa seutujamme, Kukkanurmet kuihduttaa, Verhot riisuu vaaroiltamme, Laaksoin lemmen lauhduttaa. Myrsky riehuu raivosasti, Aallot vyöryin ankarasti Rannikoille roiskuaa.

Välin sukellamme Sorsan mahtihin; Välin loiskahdamme Lohen laillakin; Veestä ruumis virkeyttä, Jaloutta juo, Niin kuin kaunis lummenkukka, Upukkainen tuo.

on laulu

pöämLl nihiam,tynätne as sTaivä luynkkultnpo i vl i ,a aT o 'teH — ,aattiov nyäner htoonlun ,t notityn paasov i uun  ksiaa ; Vkun ttaa T , la vetäk io  vallan velta se Snes ueorista mä ensistäi  itäreP n k sejiopn,yillie se uanVaiäätnin ytiän hä

Palautettu.

Jo on aika rientänyt, Mennyt leikin hetki; Päätetäänpäs, veikot, nyt Tämä luistin-retki. Jokahinen joutukaan Tositöitä toimimaan.

Nytpä kaikki sinkoilee Jäällä huiskin haiskin, Rannikolla kuhnailee Vielä yksin laiskin; Hälle toiset irvistää: "Elä tule; särkyy pää!"

Lähdetään nyt liitämään Kirkasta jään pintaa, Kaikki kilvan kiitämään Aivan yhtä-rintaa; Kun nää pojat ponnistaa, Kyllä tuuli halkeaa.

n

Ol' elon aamu ihanaa Minullai maailmassa, Mut' pian päivä pilven taa Pakeni paistamasta; Mä vierin myrskyn maailmaan, Juur pyörtehesen pahimpaan.

Elon syksy ihmisenki Kukoistuksen kuihduttaa; Majastaan pois muuttaa henki, Omansa jo ottaa maa; Mutta toinen kevät tuolla Hautatarhan takapuolla Autuaampi aukeaa.

Voi kuin kirkas onkin jää! Kelpaa tuolla koittaa, Parahin ken ennättää, Kenpä toisen voittaa. Jää on vahva kylläkin, Luistimet siis jalkoihin!

Yöllä lampi kannen sai Mikäs meitä estää Luistamasta? totta kai Tuo jo alla kestää; Joutukaa nyt veikkoset, Ottakaapa luistimet!

Luistin-retki.