Suomalaisia kirjailijoita

Eino Leino

Description

The Project Gutenberg EBook of Suomalaisia kirjailijoita, by Eino LeinoThis eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it,give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online atwww.gutenberg.netTitle: Suomalaisia kirjailijoitaAuthor: Eino LeinoRelease Date: September 12, 2004 [EBook #13445]Language: Finnish*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISIA KIRJAILIJOITA ***Produced by Riikka Talonpoika, Tapio Riikonen and PG Distributed ProofreadersSUOMALAISIA KIRJAILIJOITAPikakuviaKirj.EINO LEINO1909.SISÄLLYS: siv.Esisana……………………………………………. 7Elias Lönnrot………………………………………. 9A. Oksanen…………………………………………. 27Aleksis Kivi……………………………………….. 43Yrjö Koskinen………………………………………. 63Kaarlo Bergbom……………………………………… 73Suonio…………………………………………….. 83A. Meurman…………………………………………. 93Pietari Päivärinta…………………………………. 103J.H. Erkko………………………………………… 119Kaarlo Kramsu……………………………………… 137Arvi Jännes……………………………………….. 153Paavo Cajander…………………………………….. 163Juho Reijonen……………………………………… 173Robert Kiljander…………………………………… 185Minna Canth……………………………………….. 195Juhani Aho………………………………………… 215Arvid Järnefelt……………………………………. 241Santeri Ivalo (Ingman)……………………………… 257Kasimir Leino……………………………………… 271Teuvo Pakkala……………………………………… 289Liite: Realismin loppu ja uusromantinen kirjallisuutemme.. 297ESISANANäiden ...

Informations

• Publié par: fion
• Publié le: 08 décembre 2010
• Nombre de lectures: 40
• Langue: Finnish

Extrait

The Project GtuneebgrE oBkoo Suf alomsiaikia iajrojil,ati yb  LeiEino is e no Thi  soBkoht eof r aofe usane onnya erehwysoc on thta mlso tna diwtrictiont no resreveoY .hw sosta ipy gi t,mau coy   reryao  twaevi r thunde it -useP eht fo smret ergbeenut Gctjeroiw dt ht sihooBeic Lseennc idelu .wugetbnre.gent k or online at ww SLÄSI                 si                           YL:S                  ……to…………L sarnnö 9….  OA. …………………… …a……………… .v sEsina……. 7 Eli …………………… .… .………… öjK  34 rY vi……s Ki……………………  .……………… iskelA 72……enanks…………………… ……………… …37 uSnooi  Bergbom…………………… ………… .…… aK 36 olra kiosn…ne…………………… Päivari Piet . 93…………………………………………anrmeu MA. 83. ….………………………………………… arlo Kra …… 119 Ka ……………………ok………………H.J.rk E ….……03 1……………………nirä……at ………………………………nder R ieuJoh 1 36…….. …………………………n…nejo K treboR 371 ………… ……………………msu…………… ivJ näen ……1 73 rA…………………………s……………  ovaajaC 1 .. aP 35 …………A oh…………………… 215………… d JäArvi…tlefenr…………………… 2….………… erntSa 41 liajdnre…………………………………… 185 Minna tnaC………h……………………………… 1.. Ju 95 niha

Produced by Riikka Talonpoika, Tapio Riikonen and PG Distributed Proofreaders

Kirj. EINO LEINO

1909.

*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMALAISIA KIRJAILIJOITA ***

SUOMALAISIA KIRJAILIJOITA Pikakuvia

Title: Suomalaisia kirjailijoita Author: Eino Leino Release Date: September 12, 2004 [EBook #13445] Language: Finnish

…………752 ……………………ng(In)maIvi o al …………2 17……………………Leino………Kasimir 

kaakovP Tue

7

.. 2

9

uusillajemmet 28…  ii 9 L: tealRe ……al……………………………… usromantinen kirsiim nolpp uaju 

ESISANA

Näiden pikakuvien tarkoitus on mahdollisimman lyhyessä ja suppeassa muodossa esittää eräitä näkökohtia suomenkielisen kirjallisuuden kehityskulusta, katsottuna maamme yleisen henkisen viljelyksen taustaa vasten ja jossakin määrin myös saman-aikaisia europalaisia virtauksia mieleen johdattamalla.

Niiden tarkoitus ei siis suinkaan ole olla mitään tyhjentäviä luonnekuvia asianomaisista kirjailija-personallisuuksista, vaan ainoastaan ilmiö ilmiöltä seurata eräitä ääriviivoja, joiden sisällä suomenkielinen kaunokirjallisuus Kalevalan ilmestymisestä nykypäiviin saakka on kasvanut ja kehittynyt. Kirjoittaja on valinnut pikakuvien muodon siksi, että hän sen kautta on luullut saavansa parhaiten esille käsityksensä suomenkielisestä kirjallisuudesta yleensä ja eritoten sitä elähyttäneistä aatevirtauksista.

Käsitän kirjallisuuden, samoin kuin kaiken inhimillisen toiminnan, olevan aina elimellisessä yhteydessä ympäröivien henkisten ja aineellisten olosuhteiden kanssa, joskaan meidän puutteellinen järkemme ei voi nähdä päästä päähän sitä syiden ja seurausten sarjaa, joiden suoranainen, mekaaninen tulos se on. Koetan näiden pikakuvien kautta osoittaa, mitä teitä kirjallisuutemme yllämainittuna ajanjaksona on kulkenut ja mistä aineksista se tällä hetkellä on kokoonpantu.

Tätä tarkoitusta varten taas on välttämätöntä alituisesti ja yht'aikaa pitää silmällä noita kaiken kirjallisen toiminnan kolmea suurta alkutekijää: ajanhenkeä, kansanhenkeä ja kunkin kirjailija-yksilön erikoista luonteenomaisuutta.

utinvon kya ll ouus nillätiin irnytt synn. Jämää nut aähishiel e  okanen ns e rinionutull aj äkim aika Suomen kanas h n siotirsaaso  aapav ,nesianiumn seäients ijan  nialaalnav ePmrn jaienaa, Vkoin eeske ,np neötääätivle oä tt eneee s t nyyt s aattna in kuin ä muullo anniluokreninep vissattaoku a »joja atsis ,»atsistvisitöhoan vys atimll.aS eill ä Äänisjärven ran v näälei nikmouhhä on n neelmitäes  kanmian Perisanuuulajk aa namkk

ELIAS LÖNNROT

s. 9/4 1802 k. 19/3 1884.—De Wäinämöine, priscorum Fennorum numine (1827), Kantele taikka Suomen kansan sekä vanhoja että nykyisempiä runoja ja lauluja 1-4 (1829—31), Om finnarnas magiska medicin (1832), Kalevala (1835, 1849), Mehiläinen (1836—1837, 1839—1840), Suomalaisen talonpojan kotilääkäri (1839), Kanteletar (1840), Suomen kansan sananlaskuja (1842), Suomen kansan arvoituksia (1844), Kokeita suomalaisessa laulannossa (1845), Ruotsin, Suomen ja Saksan tulkki (1847), Oulun viikkosanomia (1852—53), Om det nordtschudiska språket (1853), Über den Enare-Lappischen Dialekt (1854), Neuvoja erästen jäkäläin käyttämisestä ruuaksi (1857), Om ursprunget af Finnarnes Hiisi (1858), Suomen kasvisto (1860), Lainopillinen käsikirja Ph. Palmén, (1863), Suomalais-ruotsalainen sanakirja (1866—1880), Suomen kansan muinaisia loitsurunoja (1880) y.m. y.m.

.a»kusuikläj aarous nastä oleva nsa hänes tyät äakeill ään n,aaoi v, ankkri» nihnaviv nkäle elm ti ädeluilisn. Englannissa o rnasuonu nedekioleal mäymämrtelis saasiamlasrnk nadellunou kane jao alloks okok ilynstvisimaä sseeime vuosAika viklpuouilsidanaa  o kohottivat ska ööttliiaen l n iitt saiseg Tr né GjahcsnegälR ,rstou n he . Ajaoli nki  hootasj keisätdhn deuuisenutnorusivanidnanium ne atokthna tn , o v sa oli  luo nnussanaajA ut nilla.nen, ennskamaroinnt o ilasannnsu nutoine le. T evälsteliveis aj ellesiännee tleelikkaa  nen:ouv asis nadskkeaiivilhe hlailav t.m.m O   ssainin laulut  jo 17 tleksianeesiälitannskan eeutnoru ätenretä oo n te leastuharr muiksenvis nnrirrhatuas H nii edre l tykkeissa oli n. Saksatniaen nasamsnuu a.ttau kunulkon elheO assaksnaT  ynnthen Goerin,itesmonaokr  äok oskkii n Vsaisoman ceB nov  uruT  rek jatuut a, etksenujklj  osunu ial viasioiär jstjen ätätiätak mleklliseen yhteyteeääj honoik nuron iis ie äväthetnäämel inotnrön Ln. h näsiätipvlun tudonan pinkas suneruk asävysuj tä lli olleelSi. aj ikjrla neegss äkauden hoko aika en  , t   nu kahoavts kaitanae vakella-sutsilllesiakieirkjäe  Su e.llly moseaso ilP rohtàn herättänyt el noosnakilla nesrrhatuasenksa  jnyt ittäiinnjo klaiausmooi nuhmo utnoruannska ense tavilo ätiS .neeneet ja  jo koonee t.m.mujkliasspeTousliak Si aro ,iapilnav pmeh a. Mauttikakta allsiriajnik toka jinvat nyinrkme ilo es allauuM uonista.a lähdesakmiimts novmikaksdesei ul a tyhi  snakj askuts nes  nuuv ia ehed is,ae olla sonuti tutsytännelauuM .ätäismäima rtuu sjrlailusdunee snuomenkielisen kistikäämeok ns ok lleiseä ul t er i m nesiämmisne niuken Vsaanttiisv oB n ce kuesjataed n oin  samltä,keri enaaasneti is es yaneyhtal Kalev as M . öyks ilusduse ot myönsin Lönnr er hkokosun väääusialamoarrah-suanrukansen hnoudtssuraaree ny th . S ta meuoa ssttsat iu ämääreh ävä äjän-Karjalaan Toepilsuv naehmmla inrvneaiole hai tämes ätE .av liäp. Sillä tuurilleläelk lu nnoint  pior känyvntiies anasnaksytsivisentu rak oliuuriuktlko onok ehmi luk ruutalliiov miä äänkkan anns aneityssy ,aksn olla: kansan om eytnys iut näässsen tesiet hai s nopmiäm m , ti jhnammankevileve ja  ne .eMlillsiuuetli merkilä se tuesti snak mest nää lljauuislialirsk nikeäia ttvämliötaannnaljo esia aavelo assamelo jairsklialnskan  sittyä kulmakive,äj loeln ouer,n aimaanlmsthiiaor assisnerek  nar pohjden a peaa jsuaturtsäth  ,istaasmaarisnaui m atseduute niise lähestyäiivillä näo am a .äVehmm tiann seinvaom rkuti s nesleimvuki ielios mta j Mutas nk na najm aakoä llkyn iiitvo.alleteksok niru ouartsaa o n ostitetu omilleen. Mut lakuisia atsuklahtlästein ää sja ss,aopev äise ttoititä vnää in eo amo at niin ila anukkan ierpko ore ttetstouatsi jui i R uromSuoli sileel .seiitnmynnrotin liset Lö um atsiohnaviki tiiru ttmaem tliämo e-ältssyisivnen entiaan u. M ikKa tkitiähnt-e k neakrimats.anaen mielikuvituksnao am nuronllsi seoiikeruledi stallaavia tavilo la siseltystivisuSmoee tliolnes  i k ola stkuoin aa kuoj neitnukasnatu. otet korkoonamsass ä aätuMttt lutämi esaoli sials ats näamouelämää, ivistys- ,imäko isll äes aj aalavL nenne iaotnrön ai vli . O,ao  namia nilv i, okielain li vsärenak itaseeteinll kenitäs je,ko aujamal nraomsta ja itsevalti ääm yättion  to v aä, jieliri mla e ät» :aonas aj elilsoan kinekllui  nesllia »a M . tiää omalaistmä on su  nenelaKssamne autllle oa st oei aan,jalllla  omi aoo essi p a ho amll a ll oyin kitajoalliolajtyät ,naakin, josta voi ioeknio am,aj toa st veinuoiolt ätipik äinnioj , t: jnnronsala ka nmoalo niia aumllSi ä.tt tuasn oi niise uöL sailE la omaa muinaisutuatj —aynyksiyyuuisa,ttam sn oiniuk es  iloliav ymsöaa nlomett u levaa tuaill kin v yän es ,äämäle amiuo tanevoli ttv iall atsnuot,atiollistomaa valuutl,airlliauk anskalialai va lltsih alli v ,aairo äsävhtteVa. äntä najtsääts ao am omaetoaitsesta llo m tuäätiit n klasaannnkulaalll äteonrgfasileuskirja. Eikä tätaar n h nelielnghe ihat onur neniäksinku yn jostaaniao,aa uuttllsi känjairt lutämillello äälläeik . Eikä ten takaaouutm re il ,lo t i a itn hämaroisnta nenakil asespana niin rakastaa .äH nutmuii ,uk uklk aenoi ji,otn näh atysäv niiömälmättnnollä ireiäalk aj oj el eim nitte aass äH .n ah ma ta mi,säised naksnloaln iän yhteinanrunoje  out ätim ,ätiiss ie meninnäsiyklanaaKjrit iimtemotea samait erä nikoes e n isupehse evalan toisen pa  nenivaakuts nes mtasae meamie p t oeleälilsa.nE n, aukses edjatuskenu irlaK .ajiotnrön Luu sli o iollinen ja valtuttnnoasnaasllsi ä llatajäy kde enU .ä amle äle snäm n J.esiituu n asllio .iSneasustua k omn  olaalnska aj :namllenS .V