Väsyneen haudalla - Alkuperäinen novelli

Kaarle Karikko

Informations

• Publié par: phoes
• Publié le: 08 décembre 2010
• Nombre de lectures: 78
• Langue: Finnish

Extrait

The Project Gutenberg EBook of Väsyneen haudalla, by Kaarle Karikko This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org

Title: Väsyneen haudalla Alkuperäinen novelli Author: Kaarle Karikko Release Date: March 9, 2009 [EBook #28290] Language: Finnish

*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VÄSYNEEN HAUDALLA ***  

Produced by Tapio Riikonen

VÄSYNEEN HAUDALLA

Alkuperäinen novelli

Kirj. KARIO [Kaarle Karikko]

Tampereella 1897, Hj. Hagelberg'in kustannuksella. G. C. Jansson & Kumpp. kirjapainossa.

I.

Kulkiessa N:n avaraa ulappata, erään lahden rannalla vetää huomiota puoleensa komeasti rakennettu talo. Sen etäälle ulottuneet, laajat vainiot ovat silmään pistävät, sillä niissä huomaat paljon työn ja toimen jälkiä. Talo itse on rakennettu nykyajan sivistyksen ja vaatimusten mukaan rikkaalta näyttäväksi: kaksi punaiseksi maalattua asuinhuone-riviä rajoittaa komeata pihaa, jota vielä kaunistaa vuosia takaperin istutetut, tuuheat pihlajapuut, joita katsellessa näet, ett'ei talon asujamilta ole puuttunut kauneuden aistiakaan. Toisen asuinrakennuksen seinustalla on soma kukkamaa. Siinä viihtyy silmäsi hetken, sillä sitä katsellessasi huomaat helläin kätten työtä, huomaatpa vielä kukkia akkunoillakin, joita suojelee kotikutoiset varjostimet liialta auringon paisteelta.

Antti Niemeläinen, joksi tämän talon isäntää nimitetään (talo on Niemelä), on 60 vuotias ukko. Hiuksensa ovat jo aikaa vaalistuneet, ja muutenkin jäykät jäntereensä ovat kangistuneet paljosta työstä, sillä Niemeläinen ei ollut niitä, jotka vain ovat käskijänä, vaan hän on tahtonut itse näyttää, kuinka ahkera työmies vastuksetkin voittaa, vaikka usein saikin kokea pohjolan hallaöitten kovuutta, mutta sitä uutterampi ja säästäväisempi oli ukko. Tarkalla huolella ja jäykällä pontevuudella olikin hän koonnut Niemelässä melkoisen rikkauden. Luonnoltaan oli Niemeläinen suora, itsenäinen ja sanansa pitävä. Mitä hän sanoi, niin se oli tavallansa oikeen, jolla teeskentelemättömällä käytöksellään hän oli voittanut pitäjäläisten kunnioituksen.

Niemeläisellä on kaksi lasta: tytär Maria, 22 vuoden vanha, ja poika Heikki, 13 vuotias. Viisi vuotta on kulunut siitä, kun lasten äiti, Leena, kätkettiin maan poveen. Siitä pitäen katosi Niemelästä hellyys ja avuliaisuus, paitsi lapsiaan hän rakasti lämpimästi, — erittäinkin Mariaa. Niin jörömäinen kuin olikin, voi hän tältä tuskin mitään kieltää. Aina uneksi ukko Marian rikkaista ylkämiehistä, ja monta niitä oli jo käynytkin, eikä ihmekään, sillä Maria oli kaunis, milt'ei mitä ihanimpana pidetty kaunotar. Kultasuortuvina valuivat hänen ruskeat hiuksensa pyöreältä päälaeltaan valkoiselle kaulallensa. Hänen ryhtinsä oli sievä ja viehättävä. Neitsyellisen sydämensä puhtaus loisti hänen tummista, kirkkaista silmistään. Eipä ihmekään, että moni poika oli onneansa koittanut häntä kosimalla, sillä hänen erinomainen kauneutensa oli nuorten miesten sydämiin lempeä sytyttänyt, jos oli niitäkin joukossa, jotka halusivat niitä tuhansia, jotka tiesivät Mariata seuraavan.

mumitourkoj ,aomi tuisa saasrknuir a .aMhuidnop ut hstanet juone M .aairaoj , ip ak  etinnmättyytaä olss,ao ily skni kotona, paitsi   ili otäänisn läsnak neäv nikest ulkssä,etsäsa memsst iottnetoiö ilOsäre .II un lauva toukoku.äN eiemtniaäpvi ä,llut M si ta ä it  naamäleäsnäeit stuksiakin kokemna autelavsn aavn kitiismpneontu näh akkvaa äkheuoliaa h vaista, lo v isn ä v paeiäl ys iemäd nenrounllsihää luau, jaolsiail M raaii  hyräilihdessäänet aikkiak ätiäN. tiäsevsiy tttejrse näjiko akkiat, asti ssyta pe t n tuikttvakaesne, pyytäen häntä  kiatksuaatso aj i vetekää nsnehäith äptäheädnät kkaa pilmon  mumeisäk iletnouj nse, taisn deähnt  mummo mi en, että e nnsuetleleälnä  J —tuohirhää.itm naelei apiiraMamat antnea,a onää nimknti äats ttau ntaatimolhusnetuuroun näh i  mummo, mitä rikj uoativ,as naio lhsuenas —  a. täMi  isihyökop ä aki lia, huoan s onhää nektssäätökhytan tötye seitrv aj naak niinuak s vyii n iaMirnaa saattosta, jokek iimuhpeS . lo ä itkainakläilik r  ium aotaMir em.nstoiustu ennkoko neeskis näämättjäa  jinsiukataj asseilo pat utha. vammMuheo entkisti äasonamna ,mitä tulevaisuud nenäh iooj naip  nanuvutinsimiai iktst riää nleytan kä Mari  santtä,mä eäknttan onloek ayeks .isiraMn muka p ja siteamthvaaaääesäv n  ji,isäv kenttsilo oj ällenäh soen ktuksnnus tti eet n ,imläälsymy ur njaä jot komi uunahi n steM .att . Lioida launnutioava klahnn tivlosuniäästse Ti.violk taavli assenosti. Aallot luuilh neäkli iiv aniapav ,naatnara jail t h vauiskoi atsnelsikäha ääjeistäässen p äskul nvaomtäheävätoli vii  Ka.kkaiiu esruaa ee nojthian mielata. Mar elk mmloilespulihvian kaläks ja sannar iatuon atet vanmailuk ktäelne ,jataleel,n että Jumala seneit ,äättim  ok ne a me tonevulmia ö eiTyttsä. ehennar tuakttnam laal panpia stnaantuatsi naav ,atan-juurelui raidall eikevalo elav aktiense e,ll utnaul nonnovek esiä  ettuma,sattnen  nnokiieapo  —nO i.ksloarKan lajaO nölikneh navel siinä osi Mariatlaut nuämsk iut n l se emik . tinoVeaatnhok tät ar ä s kih näteätis ,iin tukshtyipysä n aj ,ai aja nihiäataj, änar Mliteäto el nännhtyäkierinyt, kun hänv älkkii ajov nohää tun e,leil s liujiel uukkiil  tun meem L   n   le  ;avplyyote ulno alto   A sti   paha lakaä alnesimik   "  t Ny elän:   läee,tj toav täskiauloi naka hän l  tenemnia  jaaakithuriiknaarous  muuilläene an vyäisiptsll ee is ämydheme" P n. n iakuat isoluals ,u nteet suloisesti     eHär ähiimss rtkeukomii N— n  nuth — ?tu no apat tavaakaai ilahutlo eujruesine  i nit äy nänähin s… ellunis sätne mitärro … keltä ilesmäeinykknis  l netnou,nooeis ie i rinnsap vseaass äuhjoneatamnallä yksinäisyyde rum no ilisiamutuaatlan onivTo… saaknor issk s … … slaaneni ydäm ne .äTätouurakni  Maria htervehtiaj niot hymyiluuetrvleulttvotei  täite nnnonev nesta , jotaan ranr ellaam isäppyh neaor sjas paei ittyään, hiljaislealä näleäl — . K toiiiaksei; ri eamonaisim … attu . — M eksi kuulitä ajk uu ,sao iukninvot lesyky? utolraaK idhevret   minä pei, kuten.nH näs klsäniikhupuunttinkun  oes aväk  … attumään p ttäm heiäski  tutioesesmmio s mai et hen soiank aj iskamottodh äly th äajt iotsa puhellessamme,säsIäk ie ivneliei mä ll, jaelsiulapiy nllka aut sinseni niin ua …  niodhiv isakhor enelmin ys kjai  kiM ie's eskä — .inä yvydkä  eleä h näm ninuo iell äie sillä ti sinua,  — !onas ,onaS — .n…ai vanahmp O . — raaiitM ektyk sestä? syyistä … m ttmai anheläynst nasslo i uh ni aamo  järvellä soutaes ruauin …uTloal ta, neänenkstavar ,isulut nisneikuul ja i latuanieädtyt tnaa nar deaukkran selielutsakiR .aovra n n pähäne n on  mine  ais,aj ilsnmäaan aaalmaeniham sh oos nä niithatlastensaovittaa lano — . E  ik nokth av inäsinim iitaemen mua kkar n M ää J uuluna?e  — esll  syyOnpauulltä leska ,inllissi äi äs teineunak raktuatt ha iapermmin sanoen, tod ioisesmmän änee oisten t ettksi, nalukkraM näh inosa, silisekya  amna — . M  un aokis ulevan si Juusen t e ,o ättuuL kteluu Jn…sekkaranul at. nelmi MaSanol pahrtaneu usduvataithotäänemn k asnairer narrelossa, eikä missä änm haatavss aat saasJa. ak vdeuuk näähyö ässlajO  Köyuta…len,hä okniun ii nno näh i äsisä äläh veijonas äl urep asnai! … mutta pahoipn aepklää,ne ttonkoum Ja,altt ein ät nihapasiutk n iu klee iemason  Suoa: —mallskaa nolatrav nakioh a  jleilärmp ysak eitrnä iaKraelsä hänenyt kätentiänas äraM .  naissueola janouh p raM assaassalukkui ksaasavhtman  o elasis jOla amnai siyvänkansnun aojlnne v nethii sinuaina  jpa…  aaraktsvana iuk… en ketään muite llnehän roer känim akhaj … autt muu voiensämielen n äähyKllau …sä iin mtaasanah… nikar  tesräävä tuomitni … sinaKraoles iarak s  yajeSs tyytkkaui rata e mutik;nnotus nas ne… taasllkuä stmäöttegneh ynnys s